Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kunnan ja hyvinvointialueen välillä?
”Siitä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta aloitetaan hyvistä. Olimme luoneet Hankasalmessa perhekeskukselle toimintamallin, jossa kaikki lasten ja perheiden palvelut olivat saman katon alla. Kunta ja kolmas sektori, esimerkiksi seurakunta, toimivat keskuksessa yhdessä mainioin tuloksin. Sama malli on jatkunut myös sote-uudistuksen jälkeen, ja hyvinvointialue on tullut toimintaan mukaan.
Vanhuspalveluissa tätä ’Hankasalmen mallia’ ei sen sijaan ostettu. Olimme kehittäneet kunnan vanhuspalveluita samaan suuntaan kuin perhekeskusta eli laajentaneet palvelua ja satsanneet ennaltaehkäisevään toimintaan. Uudistuksen jälkeen seniorikeskuksen palvelu on kuitenkin taantunut lain asettamaan vähimmäistasoon. Siitä olen huolissani.”
Millä mielin katsot hyvinvointialueen tilaa ja tulevaisuutta alueen kuntien näkökulmasta?
”Hyvinvointialue ennakoi keväällä kuluvalle vuodelle noin 50 miljoonan euron alijäämää. Kesän jälkeen arvio tarkentui sataan miljoonaan, mutta riittääkö sekään? Samaan aikaan alueen kunnilta leikataan valtionosuuksia, ja moni on käynnistänyt toimia talouden tasapainottamiseksi. Hankasalmenkin pitää säästää noin 1,5 miljoonaa 13 miljoonan euron nettomenoista – tai vastaavasti korottaa veroja tai muita maksuja.
Keski-Suomen hyvinvointialuetta tästä ei voi syyttää vaan vika on rahoitusjärjestelmässä, joka ajaa sekä kuntia että hyvinvointialuetta ahtaalle. Sama toistuu ympäri Suomea; pahin tilanne taitaa olla Kymenlaaksossa. Kasvuseutujenkaan ei kannata suhtautua alueiden eriytymiseen välinpitämättömästi. Jos iso osa Suomea alkaa voida huonosti, jää vauraille alueille aikamoinen taakka.”
Mitä uutta Hankasalmella tapahtuu?
”Viime vuosina olemme satsanneet kunnan palveluihin: rakensimme uuden koulukeskuksen ja teimme perusparannuksen terveyskeskukseen. Nyt keskitymme liikuntapalveluihin, jotka ovat jääneet muiden investointien jalkoihin. Kirkonkylän hiekkakenttä uusitaan tekonurmikentäksi, ja teemme kunnan kolmeen taajamaan ulkokuntosalit.
Elinkeinoelämässäkin tapahtuu: työlaitteita valmistava TMK Machinery laajentaa tehdastaan, ja lomakeskus Revontuli viettää 30-vuotisjuhlaansa. Hankasalmella on siis oikein hyvä vire päällä. Talous painaa, mutta ei kunta voi säästää itseään hengiltä. Tulevaisuuteen pitää uskaltaa katsoa.”
Mikä on mielestäsi kunnan suurin vahvuus?
”Hankasalmi on aito maaseutukunta, jossa lehmät, hevoset ja lampaat ovat osa maisemaa. Muita vastaavia ei Jyväskylän seudulla ole, ja se on meidän vahvuutemme. Maaseudun rauha, hyvät palvelut ja sopiva matka kaupunkiin, jonka voi taittaa junallakin.”
Miltä Hankasalmi näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Toivon, että Hankasalmi jatkaa maaseutukuntana. Täällä on yhä parisen sataa asukasta, joille maatalous on pääasiallinen elinkeino. Se on paljon neljän ja puolen tuhannen asukkaan kunnassa. Olisi tärkeää, että alueet, joilla maaseutuelinkeinoilla vielä on vahva jalansija, pitäisivät niistä kiinni.
Toki Hankasalmikin uudistuu, ja tulevina vuosina kehitymme osana Jyväskylän kaupunkiseutua. Toivon myös, että kunnan ikärakenne tasaantuisi ja Hankasalmi säilyisi elinvoimaisena alueena – tapahtui hallinnollisesti mitä tahansa. Isossa kuvassa kuntien tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Paljon on hämärän peitossa jo sote-uudistuksenkin takia. Ei meillä haaveilla kuntaliitoksista, mutta ei niiden mahdollisuutta voi poiskaan sulkea.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Minulla on monia tylsempi työhistoria. Tulin Hankasalmeen hallintojohtajaksi vuonna 2004 ja siirryin siitä kunnanjohtajaksi muutama vuosi myöhemmin. Hankasalmen asiat ovat siis aika hyvin takaraivossa. Mutta tehtävien tasalla pysyttely vaatii sitä, että on valmis muuttamaan omia näkemyksiään. Sanoisin, että pitkään tehtävässä viihtyneen kunnanjohtajan kannattaa aina kuunnella nuorempiaan. Onneksi minullakin on ympärilläni paljon nuoria, osaavia kollegoja. Keskustelut heidän kanssaan antavat aina uutta ajateltavaa.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Keskustelu sosiaalisessa mediassa on tätä nykyä niin mustavalkoista ja ikävää, että moni somen suurkuluttaja saisi lukea Astrid Lindgrénin Ronja ryövärintyttären. Sehän on lastenkirja, mutta on siinä näemmä aikuisillekin opittavaa. Sarjoista suosittelen upeaa viime vuonna julkaistua Munkkivuorta. Se on ehkä kaikkien aikojen paras kotimainen sarja. En tiennyt, että Suomessa on niin monta loistavaa lapsinäyttelijää – he sitä kantavat. Ja sen vielä sanon, että julkisen sektorin työntekijöiden kannattaa lukea Lauri Viidan runoja. Niistä voi oppia paljon.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Voisin haastaa mukaan Sotkamon kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen. Tutustuin häneen kesällä pesäpallon merkeissä ja vaihdoimme kuntiemme kuulumisia. Sotkamohan ui vastavirtaan alueella, jossa moni mittari osoittaa huonoon suuntaan – osin tietysti kaivoksen takia, mutta myös sotessa on tehty oikeita asioita pitkään. Olisi kiva kuulla lisää Sotkamon esimerkistä ja siitä, miten menestystä voi luoda muuallakin kuin Helsinki-Tampere-Turku-akselilla.”
MATTI MÄKINEN
Työ: kunnanjohtaja, Hankasalmi
Koulutus: filosofian maisteri, pääaineena suomen kieli
Syntynyt: 1970
Kotoisin: Pertunmaalta
Asuu: Jyväskylässä
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- ”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää
- Mikkeli hakee elinvoimaa elinkeinoelämästä, mutta kaupungintalouden vaje hidastaa vauhtia
- ”Tästä se uudistus vasta alkaa” – Etelä-Savossa toivotaan hyvinvointialueelle riittävää rahoitusta ja työrauhaa
- ”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla
- ”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa
- Kasvava kehyskunta – Kempeleessä on vetovoimaa
- Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen
- Monien muutoksien Muonio
- ”Innostusta ilmassa” – Toivakka näkee Jyväskylän kasvussa iskun paikan
- Laukaa tutuksi juoksulenkki kerrallaan
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Hankasalmen kunta