Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta.
– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo.
Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.
– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.
Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.
– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.
Tarpeesta todeksi
Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.
– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.
Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla
Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli.
– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa.
Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.
– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo.
33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan.
– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.
Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä
Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.
– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa.
Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi.
– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään.
Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1 117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.
Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin.
– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.
Teksti: Joonas Holste
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama