Kuntarahoituksen toukokuun alussa järjestämässä asuntosektorin Think Tank -tapaamisessa tutustuttiin vastuullisuuden trendeihin Sitowisen ja Y-säätiön puheenvuorojen kautta sekä keskusteltiin vastuullisuuden kehittämisestä ja mittaamisesta.
– Y-säätiön esittelemä, suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Tavoitteena on jopa elvyttää maaperän monimuotoisuutta osana rakentamista ja asumista. Puurakentamisella tuetaan asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hanke myös tuottaa monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä ekologisen, luonnon monimuotoisuutta edistävän puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta, Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen hehkuttaa.
Pohjoismaat ovat vastuullisen asuntotuotannon kansainvälisiä edelläkävijöitä ja tapaamisessa nähtiin myös naapurimaiden esimerkkejä vastuullisista hankkeista.
– Ruotsin ja Tanskan esimerkkikohteissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu monipuolisesti. Kaikki näissä maissa toteutetut ratkaisut eivät kuitenkaan Suomessa viranomaismääräysten vuoksi ole mahdollisia. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset rajoittavat puun hyödyntämistä rakentamisessa, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä harmittelee.
Kokeilut kehittävät koko alaa
Rahoitus nousi esiin monien ryhmien keskusteluissa vastuullisuuskehityksen yhtenä keskeisenä mahdollistajana.
– Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla on yhteinen tahtotila toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä pilottihankkeita. Suomessa nimenomaan nämä organisaatiot ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä asumisessa, niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta. Nämä samat toimijat vastaavat siitä, että ihmisten on ympäri Suomen mahdollista asua kohtuuhintaisesti, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen sanoo.
Uuden kehittäminen ja jonkun asian ensimmäistä kertaa tekeminen on kuitenkin riski ja usein investointivaiheessa tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna saattavat kestävästi toteutetuissa rakennuksissa jäädä pienemmiksi.
– Joskus saattaa olla vaikeaa löytää rahoitusta tai saada lupaa hankkeelle, jonka hyödyt ympäristölle tai yhteiskunnalle voidaan osoittaa vasta pitkän ajan kuluttua. Usein tässä vaiheessa tarkastellaan vain investointikustannuksia. Tuntuu siltä, että tahtoa on enemmän kuin mahdollisuuksia. Kaikkien eri toimijoiden lainsäätäjistä urakoitsijoihin pitäisi osaltaan kantaa riskiä. Asioita voidaan kehittää ja edistää vain kokeilujen kautta, Erkkilä painottaa.
Raportointi puhuttaa
Rahoittajat joutuvat tulevaisuudessa raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa rahoittamiensa kohteiden vastuullisuuteen liittyviä lukuja. Kasvavien vaatimusten taustalla on pyrkimys entistä parempaan ESG-riskien eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointiin liittyvien riskien arviointiin. EU:n komissio pyrkii taksonomian avulla suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin, ympäristöystävällisiin investointeihin sekä liittämään ilmastoriskit yhä vahvemmin rahoituksen hintaan.
– Vaikka tulevaisuuden vaatimukset eivät ole vielä selvillä, kannattaa vastuullisuuden raportointiin valmistautua jo nyt, erityisesti ympäristövastuuseen liittyvien lukujen raportointiin. Tulevaisuudessa rahan hinta tulee ohjaamaan entistä vahvemmin vastuulliseen rakentamiseen, Sistonen muistuttaa.