Kaikki ajankohtaiset

Caset

|

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin