Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö.
Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.
– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee.
Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia.
– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo.
Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa.
– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista.
Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.
– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.
Ei miniasunnoille
1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin?
– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo.
Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua?
– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee.
Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva.
– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa!
Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa
Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet?
– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua.
Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin.
– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee.
Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.
– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa.
Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta?
– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa.
Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.
– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.
”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä”
Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?
– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan.
Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin.
– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja.
Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua?
– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä.
Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa.
– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.
FAKTA
Helsingin kaupungin asunnot Oy
– Noin 92 000 asukasta
– Yli 50 000 asuntoa
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita.
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020)
KUNINKAANTAMMI
Yhteisöllistä elämää ilmastoviisaassa kaupunginosassa
Yksi Hekan uusimmista taloista sijaitsee värikkäässä Kuninkaantammessa. Ilmastoviisaalla koealueella eletään ”kuin pienessä kylässä”.
Anne Markkanen muutti uudenkarheaan Heka-taloon helmikuussa 2019 Maunulasta. Markkasta viehättää alueen rauhallisuus ja luonnonläheisyys.
– Uudessa talossa kaikki on viimeisen päälle. Talot ovat savuttomia ja asuntoon kuuluu iso lasitettu parveke. Myös hissi on pienten lasten kanssa liikkuvalle tärkeä, Markkanen kertoo.
Maunulassa Markkanen ehti asua parisenkymmentä vuotta. Uuden alueen yhteisöllisyys on tehnyt häneen vaikutuksen. Alueella asuu paljon samanhenkisiä lapsiperheitä.
– Täällä on iso kerhohuone, jossa voi touhuta lasten kanssa. Kerhohuonetta hyödynnetään myös paljon yhteisissä tapahtumissa kuten pikkujouluissa ja askarteluhetkissä. Pihalla järjestetään pihatalkoita ja grilli-iltoja.
Yhteisöllisyys ei rajoitu vain omaan naapurustoon.
– Naapuriapu täällä on ihan uskomatonta! Apua voi kysellä koko alueen yhteisessä Facebook-ryhmässä. Sitä saa aina, kun kysyy. Ihan kuin asuisi pienessä kylässä, Markkanen iloitsee.
Oman pihan vihanneksia
Ympäristöasioiden huomiointi näkyy alueella esimerkiksi aurinkopaneeleina sekä viherkattoina ja -seininä. Sadepuutarhassa viivytetään katoilta ja kovilta pinnoilta tulevia vesiä, jotka myöhemmin ohjataan läheisien puistoalueiden puroihin ja lampiin. Hekan talojen pihalla on istutuslaatikot, joissa asukkaat yhdessä viljelevät vihanneksia.
Vedenkulutusta voi seurata huoneistokohtaisesta vesimittarista. Samasta näytöstä voi tarkkailla myös sisälämpötilaa ja ilmankosteutta.
– Vedenkulutusta tulee seurattua ihan eri tavalla kuin aiemmin, Markkanen kertoo.
Hän on myös kiinnittänyt huomiota hyvin eristäviin oviin.
– Sekä käytävään että parvekkeelle on vain yksi ovi. Ovet eristävät yllättävän hyvin sekä ääniä että kylmää.
Kuninkaantammen alueen rakentaminen on vielä kesken. Alueen valmistuessa sieltä löytyy kaikki päivittäiset peruspalvelut. Päiväkoti toimii jo väliaikaisissa tiloissa.
– Täällä on kaikki tarvittava ja enemmän, Markkanen iloitsee.
Lue myös:
Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen