Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

Vuosaari on yksi Helsingin nopeimmin kehittyvistä kaupunginosista. Lähivuosina alueen väkimäärän ennustetaan kasvavan jopa 9000 asukkaalla, ja Vuosaaren keskustasta kaavaillaan tiivistä, eurooppalaistyylistä kävelykeskustaa. Yksi kehittyvän kaupunginosan uusista maamerkeistä on kesällä 2021 valmistuva lukio, joka asettaa sekä opetukselle että kaupungin hankesuunnittelulle täysin uudenlaisia vaatimuksia.

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.


Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.


Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.


Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.


Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.


Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.


Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.


Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat