Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät koronlaskut saattavat latistaa nousua. Kuntien yhteenlaskettu vuositulos laskee 1,7 miljardista eurosta noin 400 miljoonaan euroon. Tästäkin tuloksesta suurin osa tulee yhtiöittämisistä sekä omaisuuden, erityisesti sotekiinteistöjen myynnistä.
Suomen bkt kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia. Vuositasolla kokonaistuotannon kasvu oli kuitenkin edelleen reilun prosentin verran miinuksella. Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.
– Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista, Vesala jatkaa.
Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu vahvistuu odotettua ripeämmin, mikä piristää viennin näkymiä.
– Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja.
Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, Kuntarahoitus arvioi koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5 prosenttia negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Kuntarahoitus odottaa bkt-kasvun yltävän 2,0 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026.
Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Kuntarahoituksen ennuste vuoden 2024 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia. Työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta 2025, jolloin se laskee 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.
Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin, mutta arvonlisäveron korotus nostaa loppuvuodesta hintoja. Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Kuntarahoitus nostaa siksi vuoden 2024 inflaatioennusteen 2,4 prosenttiin.
Kuntatalousennuste: Kunnat paikkaavat heikentyvää taloutta omaisuusmyynneillä ja yhtiöittämisillä – sotekiinteistöjen kohtalo iso kysymysmerkki
Kuntien taloudessa haastava alkuvuosi 2024 povaa heikkoja tuloksia koko vuodelle, ja niiden talous on odotetusti heikkenemässä. Kuntarahoitus ennakoi kuntien kuluvan vuoden vuosituloksen olevan noin 400 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden 300 miljoonan euron ylijäämästä siirrytään tämän vuoden loppuun mennessä noin 1,2 miljardin euron rahavirran alijäämään.
– Kannattaa huomioida, että vuonna 2024 koko 400 miljoonan euron vuositulos saavutetaan omaisuusmyynneistä ja yhtiöittämisistä saatavilla tuloilla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Vuodelle 2024 ajoittuu merkittävän kokoluokan omaisuusjärjestelyjä kuntien yhtiöissä. Niiden ja vastaavien järjestelyjen sekä sotekiinteistöjen myynnin vaikutukseksi Kuntarahoitus ennakoi 400 miljoonaa euroa vuosittain 2024–2026, kun vuonna 2023 vastaavia järjestelyjä ei tehty lainkaan. Vuoden 2027 jälkeen satunnaiset tuotot palaavat takaisin tyypilliselle 200 miljoonan euron tasolle.
– Kuntien sotekiinteistöjen vaikutuksiin kuntien talouteen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Jos kunnat onnistuvat myymään kiinteistöjä tavoittelemiensa volyymien mukaisesti, lähivuosien myyntituottojen määrä voi olla merkittävästi arvioimaamme suurempikin, Kallio sanoo.
Toisaalta: jos omaisuusmyynnit eivät toteudukaan, noin puolet tuloksesta jää toteutumatta.
– Hyvinvointialueet tekevät monenlaisia ratkaisuja sotekiinteistöjen osalta. Joitakin tiloja vuokrataan jatkossakin kunnilta, ja jo nyt on käynyt ilmi, että monet kunnat ovat altavastaajan asemassa vuokrasopimuksista neuvoteltaessa. Jotkut kunnista – etenkin suuret kaupungit – pystyvät varmasti myymään sotekiinteistönsä kannattavaan hintaan, mutta iso osa sotetiloista saattaa jäädä tyhjilleen.
Kuntaliitto on arvioinut käyttämättä jäävien sotekiinteistöjen osuuden olevan 30 prosenttia. Joillakin alueilla osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, jopa puolet kaikista sotekiinteistöistä.
– Sotekiinteistöjen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset iskevät kuntiin eri tavoilla. Etenkin pienille ja harvaanasuttujen alueiden kunnille tilanne voi olla todella hankala. Ne joutuvat tekemään kiinteistöistä isoja alaskirjauksia, mikä voi johtaa kriisikuntamenettelyyn, Kallio sanoo.
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on noin 50 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.