USA:n hallinnon jatkotoimien täysi arvaamattomuus on vakava uhka maailmantaloudelle
Donald Trump julkisti ”vapautuksen päivänä” 2.4. listan maakohtaisista tulleista, jotka yllättivät rajuudellaan sekä markkinat että Yhdysvaltain kauppakumppanit. Trump perusteli päätöstään pyrkimyksellä poistaa USA:n kauppataseen alijäämä sekä palauttaa teollista tuotantoa Yhdysvaltoihin. Euroopan ja Suomen talouskasvulle Trumpin edesottamukset ovat ilmeinen riski, joka uhkaa jälleen loiventaa talouden nousukäännettä.
Trumpin pelinavaus on nyt nähty, mutta epävarmuus taloudessa ja markkinoilla vain kasvaa. Vielä on epäselvää, alkaako kauppasota eskaloitua hallitsemattomasti vai voidaanko tariffeja neuvotella alhaisemmiksi. Kiina tosin ilmoitti jo pahaenteisesti omista vastatulleistaan sekä tiettyjen mineraalien vientirajoituksista.
– Tullipolitiikan tulevia askelmerkkejäkin tärkeämpi kysymys kuitenkin on, miten vakavasti USA:n uuden hallinnon arvaamattomuus ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen mureneminen tyrehdyttävät yritysten investointirohkeuden ja kotitalouksien kulutushalut. Tästä psykologisesta dynamiikasta on toistaiseksi vaikea saada otetta. Talousennusteissa voidaan tänä vuonna nähdä isoja muutoksia, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Yhdysvalloissa pelätään, että Trumpin talouspolitiikan kokonaisuus – tuontitullit, siirtotyövoiman karkotukset, veronalennukset sekä liittovaltion rajut menoleikkaukset – johtaa stagflaatioon eli taloustaantuman ja korkean inflaation yhdistelmään. Talousluottamusta järkyttävät myös Trumpin tapa politisoida kansainväliset kauppasuhteet sekä pyrkimys horjuttaa demokraattisten instituutioiden uskottavuutta.
Suomen nousukäänne uhkaa lässähtää, mutta paluu taantumaan voidaan vielä välttää
– Vapautuksen päivän tullishokki on epäilemättä kylmä suihku Euroopankin suhdannenäkymille. Onneksi talven aikana on ilmaantunut myös kotikutoisia kasvun lähteitä, jotka tasapainottavat ulkomaankaupan haasteita, eikä taantuman paluu ole väistämätöntä. Saksan talouspoliittinen U-käännös jättimäisine infra- ja puolustusinvestointeineen voi tuottaa lähivuosina merkittävää kasvuosinkoa myös muille euromaille, Vesala sanoo.
Euroalueen näkökulmasta kauppasota on suurempi ongelma talouskasvulle kuin inflaatiolle, Vesala arvioi.
– EU:n asettamat vastatullit ja arvoketjujen häiriöt voivat toki väliaikaisesti nostaa hintapaineita, mutta kokonaiskysynnän heikkeneminen ja mahdollinen Aasian halpatuonnin lisääntyminen vaikuttavat inflaatiota hidastavasti. Euroopan keskuspankilla on mahdollisuuksia alentaa korkoja vielä selvästi nykytasoa alemmaksi, mikäli kauppasodan aiheuttama vastatuuli talouden elpymiselle edelleen voimistuu.
Suomessa viennin kasvusta on odotettu investointien ohella toista keskeistä kasvun ajuria.
– Kauppasota synkentää väistämättä pienen avotalouden suhdannekuvaa, varsinkin, kun Yhdysvallat on viime vuosina noussut jopa tärkeimmäksi tavaraviennin kohdemaaksi. Trumpin EU-tuonnille asettama 20 prosentin tullimaksu ei kuitenkaan pure Suomeen täysimääräisesti, sillä viemme Yhdysvaltoihin paljon myös tulleista vapautettuja tuotteita, kuten sahatavaraa sekä tiettyjä metalleja, mineraaleja ja energiatuotteita.
Trumpin tullien ja lisääntyvän epävarmuuden vuoksi Suomen elpymisvauhti jäänee arvioitua hitaammaksi, mutta Vesalan mukaan on ennenaikaista puhua talouden vajoamisesta takaisin taantumaan.
– EKP:n koronlaskujen jatkuminen on Suomen kannalta erityisen tärkeää. Meillä on paraikaa käynnistymässä laajalla rintamalla uusiutuvan energian hankkeita sekä mittavia teollisia investointeja, joiden toteumista korkotason aleneminen voi ratkaisevasti tukea, Vesala muistuttaa.