Kaikki talouden ajankohtaiskatsaukset

Markkinakatsaus

|

Markkinakatsaus 1/2025

Markkinakatsauksen tunnus

Trumpin valtakauden alkaminen heiluttaa korkoja ja korko-odotuksia

Yhdysvaltain taloudessa on merkkejä ylikuumenemisesta, kun taas Euroopan taloudessa on paljon negatiivisia riskejä. Suomen taloudessa on eväät reippaampaan kasvuun, mutta heikko työllisyys ja kuluttajaluottamus laskevat kasvukäyrää.

Yhdysvalloissa presidenttikautensa aloittanut Donald Trump perii vahvassa vedossa olevan talouden. Kotitaloudet kuluttavat, yrityksen investoivat ja työllisyys kasvaa. USA:n bkt on viime aikoina kasvanut noin 3 prosentin vauhdilla, mikä ylittää talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalin melko selvästi.

– Ylikuumenemisen riski on siis jo lähtökohtaisesti olemassa, ja Donald Trumpin ajamat veronalennukset sekä sääntelyn purkaminen lyövät entisestään lisää löylyä kysyntään. Toisaalta kiristyvä maahanmuuttopolitiikka ja tuontitullit rajoittavat tarjonnan kasvua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainon paheneminen voi johtaa inflaation kiihtymiseen, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

USA:n talouden ylikuumenemisen riski on jo lähtökohtaisesti olemassa, ja Trumpin ajamat veronalennukset sekä sääntelyn purkaminen lyövät entisestään lisää löylyä kysyntään.

Trumpin talouspolitiikkaan liittyvät ylikuumenemisriskit ovat näkyneet korko-odotusten selvänä nousuna. Fedin rahapolitiikan suhteen markkinat hinnoittelevat kuluvalle vuodelle enää alle 0,5 prosenttiyksikön verran koronlaskuja, kun vielä muutama kuukausi sitten Fediltä odotettiin yhteensä noin 1,5 prosenttiyksikön koronlaskuja. Myös USA:n 10-vuotinen lainakorko on noussut viime syyskuun pohjalukemilta noin prosenttiyksiköllä.

Euroalueella suhdannehuolet painoivat korko-odotuksia viime vuoden lopulla. Trumpin tullipolitiikan ja muiden geopoliittisten jännitteiden arvioitiin olevan suurempi ongelma Euroopan kasvulle kuin kustannuspaineille. Euron voimakas heikkeneminen, tuontienergian kallistuminen sekä protektionismiin laajemmin liittyvät inflaatioriskit ovat kuitenkin viime aikoina nostaneet korkoja myös euroalueella ja hieman vähentäneet odotuksia EKP:n tulevista koronlaskuista.

Euroalueen kasvunäkymä on silti edelleen niin heikko, että EKP:n odotetaan yhä laskevan talletuskoron kuluvana vuonna nykyisestä 3 prosentista noin 2 prosenttiin. Pidemmällä aikavälillä korkotason arvioidaan asettuvan noin 2,5 prosentin tasolle.

– Valtioiden pitkät lainakorot ovat nousseet enemmän kuin pelkästään rahapolitiikkaodotusten muutoksilla olisi ollut perusteltavissa. Valtioiden lainamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino on muutoksessa, kun EKP:n arvopapereiden osto-ohjelmat ovat päättyneet, mutta valtioiden velanottotarpeet säilyvät korkeina. Koska keskuspankki ei enää ole yhtä merkittävä valtioiden velkakirjojen ostaja, markkinakurin merkitys kasvaa ja euromaiden rahoituskustannukset määräytyvät aiempaa puhtaammin yksityisten sijoittajien tuottovaatimusten perusteella, Vesala sanoo.

Vihreän siirtymän investoinnit ovat Suomen talouden valopilkku

Suomenkin taloudessa suhdanneodotukset ovat vähitellen vahvistumassa. Korkotason aleneminen on erityisen tärkeä elpymistä tukeva tekijä. Asuntokauppa on alkanut piristyä ja teollisuudessa sekä tuotanto että uudet tilaukset ovat kääntyneet lievään kasvuun. Euron heikkeneminen voi osaltaan vauhdittaa viennin kasvua. 

Myös investoinnit kääntyvät kuluvana vuonna kasvuun.

– Vihreää siirtymää tukevissa hankkeissa 2025 on huomattavan aktiivinen vuosi, kun merkittäviä datakeskuksiin, uusiutuvaan energiaan, biotalouteen sekä akkuteknologiaan liittyviä investointeja valmistuu runsaasti. Laajemmassa mittakaavassa tuotannolliset investoinnit käynnistyvät kuitenkin hitaammin, koska yrityskentässä on pitkän matalasuhdanteen jäljiltä paljon vapaata kapasiteettia. Ensivaiheessa kysynnän piristymiseen vastataan tuotantoa tehostamalla.

Vihreää siirtymää tukevissa hankkeissa 2025 on huomattavan aktiivinen vuosi Suomessa.

Taantuman alkuvaiheessa työttömyyden nousu rajoittui pitkälti rakennusalaan ja sitä palveleviin yrityksiin. Viime vuonna työllisyys väheni jo selvästi laaja-alaisemmin. Jatkossa julkisen sektorin henkilöstövähennykset vielä osaltaan heikentävät työllisyyskehitystä.

Talouden perusvire on siis muuttunut aiempaa positiivisemmaksi, mutta työttömyyden odotettua jyrkempi nousu sekä maailmanpolitiikan arvaamattomuus pitävät kuluttajat varovaisina. Vaikka ostovoima on parantunut, kotimaisesta kulutuksesta ei vielä lähiaikoina ole kasvun veturiksi.