USA:n presidentinvaalitulos lisäsi talouden epävarmuustekijöitä; turvallisuuspoliittiset riskit heijastuvat Suomeen ja Eurooppaan
Donald Trump voitti USA:n presidentinvaalit ja republikaaninen puolue on todennäköisesti saamassa enemmistöaseman kongressin molempiin kamareihin. Tämä republikaanien värisuora antaisi Trumpille varsin vapaat kädet toteuttaa poliittista agendaansa. Miten vaalitulos heijastuu USA:n talouskehitykseen ja maailmantalouteen?
Kampanjansa aikana Trump lupasi ”lopettaa” inflaation, suojata amerikkalaisten työpaikkoja tuontitulleilla, alentaa verotusta, karkottaa laittomia siirtolaisia sekä muutenkin hillitä maahanmuuttoa. Nämä kärkiteemat herättivät kansassa innostusta, vaikka ne ovat osin räikeästikin ristiriidassa keskenään.
– Tuontitullit ja työvoiman saatavuutta vähentävä siirtolaispolitiikka rajoittavat talouden tarjontaa ja lisäävät kustannuksia sekä palkkapaineita. Veronalennukset puolestaan kiihdyttävät kysyntäperäistä inflaatiota. Inflaatioriskien vuoksi keskuspankki Fedin joutunee pitämään korot korkeammalla kuin ne muuten olisivat olleet. Yhdysvalloissa korot ovatkin olleet jo selvässä nousussa, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala selittää epäsuhtaa Trumpin kampanjalupausten välillä.
Näkymä korkopolitiikan kiristymisestä tuskin on Trumpille mieleen ja hän saattaa yrittää alistaa keskuspankin poliittiseen ohjaukseen, Vesala arvioi. Fed tehnee kaikkensa rahapolitiikan itsenäisyyden turvaamiseksi, mutta jos se ei jostain syystä onnistu, siitäkin seuraa lisää inflaatiota.
Veronalennukset, sääntelyn purkaminen sekä tuontitullien ryydittämä kauppataseen väliaikainen vahvistuminen todennäköisesti kiihdyttävät ensi vaiheessa USA:n talouskasvua. Tuloskasvutoiveet onkin otettu osakemarkkinoilla innostuneesti vastaan ja pörssikurssit ovat selvästi nousseet.
– Pidemmän päälle protektionistinen kauppapolitiikka heikentää arvoketjujen tehokkuutta, alentaa tuottavuuskasvua ja hidastaa talouden kasvupotentiaalia kaikkialla – myös Yhdysvalloissa. Markkinoilla kuitenkin ajatellaan, että USA häviää kauppasodassa suhteellisesti vähiten, mikä on näkynyt dollarin vahvistumisena, Vesala sanoo.
Euroopassa epävarmuus kasvaa
Euroopassa markkinareaktiot ovat olleet vielä epäröiviä – USA:n vaalituloksen sulattelu ottaa aikansa, sillä Euroopan suhteen eri suuntaan vaikuttavia tekijöitä on paljon. Varmaa on ainoastaan epävarmuuden lisääntyminen.
– Jos Trumpin hallinto kohdistaa tuontitulleja myös eurooppalaisille tuotteille, on se Euroopan vientivetoisille talouksille merkittävä suhdanneriski. Samaan aikaan USA:n Kiinaan kohdistamat toimet voivat ohjata kiinalaisia tavaroita polkuhinnoilla Euroopan markkinoille ja syrjäyttää paikallista tuotantoa. Euron heikkeneminen tosin pehmentää vientiteollisuuden kokemaa iskua. Paljon riippuu siitäkin, millaisiin vastatoimiin EU itse ryhtyy, Timo Vesala arvioi.
Jos euroalueen kasvunäkymä Trumpin kauppapolitiikan vuoksi voimakkaasti jäähtyy, Euroopan keskuspankki voi nopeuttaa koronlaskuja ja siten piristää kotimarkkinoita. Toisaalta korkoeron kasvaminen suhteessa Yhdysvaltoihin saattaisi voimistaa euron heikkenemistä, mikä puolestaan voisi nostaa energian ja raaka-aineiden tuontihintoja ja kiihdyttää kustannusinflaatiota. Aiempia arvioita korkeammat korot Yhdysvalloissa voivat siis epäsuorasti rajoittaa EKP:n kykyä laskea omia ohjauskorkojaan.
– EKP:n rahapolitiikan näkymä on toistaiseksi pysynyt pääpiirteittäin ennallaan. Talletuskorko laskee ensi vuoden aikana noin 2 prosentin tasolle ja pitkällä aikavälillä euroalueen korkotason ennakoidaan liikkuvan hieman tätä korkeammalla. Trumpin valinnan aiheuttama epävarmuus saattaa nopeuttaa vauhtia, jolla korkojen pohjataso saavutetaan, mutta arvio itse pohjatason korkeudesta ei ole juuri muuttunut. Euroalueen korko-odotukset voivat lähiviikkoina ja -kuukausina kuitenkin vaihdella normaalia enemmän, kun tietoa Trumpin tulevasta politiikasta vähitellen kertyy.
Kokonaan oma lukunsa on mahdollinen muutos USA:n asemassa kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän takaajana. Jos USA alkaa vetäytyä tästä roolista, geopoliittiset riskit nousevat uudelle tasolle ja myös EU:n sisäiset jännitteet voivat kärjistyä.
Maailmanpolitiikan riskit ovat uhka Suomen varovasti piristyville talousnäkymille
Suomessa talouden näkymä on syksyn aikana kohentunut ja bkt-kasvu on paraikaa kääntymässä vuositasollakin jo plussan puolelle.
Myös huolenaiheita riittää edelleen kotimaan taloudessa. Työttömyys on noussut hieman arvioitua enemmän ja uhka USA:n tuontitulleista heittää varjon viennin näkymille.
– Turvallisuuteen liittyvillä kysymyksillä on Suomelle myös erityistä painoarvoa. Toivottavasti maailmanpolitiikan uusi epävarmuuden aalto ei pysäytä talousluottamuksessa nähtyä orastavaa käännettä parempaan, Vesala sanoo.