Trumpin tullipeli lisää maailmantalouden epävarmuutta, kuntatalous odotettua vahvempi
Maailmantalouden näkymiin tällä hetkellä eniten vaikuttava tekijä on kauppasodan uhka. Kotimaan taloudessa on hyviäkin uutisia: kuntatalous oli viime vuonna selvästi odotettua vahvemmassa kunnossa.
– Markkinat yrittävät ymmärtää Donald Trumpin tullipolitiikan motiiveja. Jonkin verran niskan päällä näyttäisi olevan tulkinta, jonka mukaan Trump pyrkii uhkailemaan tulleilla kiristääkseen kumppanimailta poliittisesti tärkeitä myönnytyksiä. Tällaisten painostustullien talousvaikutusten odotetaan jäävän verrattain vähäisiksi, koska ”diilin” jälkeen tullit poistuvat tai lievenevät eivätkä ne jää pysyviksi kaupan esteiksi, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreimman markkinakatsauksen julkaisun yhteydessä.
Vesala muistuttaa, että Trump on kuitenkin pitkään kertonut haluavansa rahoittaa tulleilla USA:n liittovaltion veronalennuksia sekä mahdollisia yritystukia. Tällaisten tullien olisi oltava pysyviä, koska jos ne neuvottelujen päätteeksi poistettaisiin, liittovaltion budjettiin syntyisi tulopuolelle aukko. Pysyvien tullien vaikutukset globaaliin talouteen olisivat luonnollisesti vakavammat ja pitkäkestoisemmat. Vastikään ilmoitetut alumiini- ja terästullit lienevät varainkeruumotiiviin perustuvia, koska ne kohdistuvat kaikkiin maihin eikä selkeää neuvotteluvastapuolta ole.
Trumpin aloittaman tullipelin alkuvaiheessa suurin vahinko talouteen syntyy epävarmuudesta.
– Yritysten on vaikea tehdä investointipäätöksiä, kun ei varmuudella tiedetä, mitkä tullit ovat ohimeneviä, mitkä pysyviä tai mille sektorille niitä seuraavaksi määrätään. On ilmeinen riski, että yritykset nyt lykkäävät investointeja ja samalla hidastavat talouden elpymistä, Vesala sanoo.
Euroopan keskuspankin analyysi näyttää Vesalan mukaan olevan, että Trumpin kauppapolitiikka on selvästi suurempi ongelma euroalueen kasvulle kuin inflaatiolle.
– Globaali epävarmuus vie tehoja EKP:n koronlaskuilta, joiden tarkoituksena on ollut elvyttää investointeja ja kulutusta. Viime viikkoina euroalueen korko-odotukset ovatkin kääntyneet lievään laskuun.
Suomen taloudelle ei Trumpin tullipolitiikasta ole toistaiseksi näköpiirissä epäsymmetristä uhkaa, Vesala arvioi.
– Kaupan esteet ovat sinänsä haitallisia, mutta euron heikentyminen osin kompensoi tullien vaikutuksia suomalaistuotteiden kilpailukyvylle USA:n markkinoilla. Suomeenkin suurimmat negatiiviset vaikutukset tulevat toimintaympäristön epävakaudesta, mikä voi hidastaa investointien liikkeellelähtöä ja loiventaa talouden kaivattua nousukäännettä.
Tilinpäätösarvio: Kuntatalous odotettua vahvempi vuonna 2024, mutta tulos rakentuu harvojen vahvojen varaan
Kuntien vastikään julkaistut tilinpäätösarviot vuodelta 2024 sisälsivät varsin suuria yllätyksiä. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu tulos – noin 1,1 miljardia euroa – oli peräti 900 miljoonaa syksyn tilinpäätösennustetta korkeampi.
Tulosyllätys koostui 600 miljoonaa euroa vahvemmasta toimintakatteesta ja 300 miljoonaa euroa suuremmista verokertymistä.
– Verotulojen osalta kyse lienee pääosin teknisestä jaksottumisesta. Toimintakatteen vahvistumisen taustalla voi olla osin aiempaa kustannusten ylibudjetointia, mutta todennäköisesti myös kuntien sopeutustoimet alkoivat viime vuonna jo purra kustannuskehitykseen, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Huomionarvoista oli, että yli 70 prosenttia kuntien yhteenlasketusta tuloksesta syntyi vain neljässä kunnassa: Tampereella, Mikkelissä, Helsingissä ja Espoossa. Tampereen osalta hyvää tulosta tosin selitti vesilaitoksen yhtiöittäminen ja Mikkelissä energiayhtiön osuuksien myynti.
– Tulevien vuosien talousarvioiden ja -suunnitelmien perusteella jatkossa alijäämäisten kuntien osuus kasvaa ja velkaantuminen kiihtyy kaikissa kuntakokoluokissa, Korhonen sanoo.