Tampere siirtyi 9.8.2021 Ratikka-aikaan, aikataulussa ja alle budjetin. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saanut Tampereen Ratikka on paitsi kaupunkilaisten ylpeydenaihe, myös osoitus allianssimallin vahvuudesta.
Asiakkaan nimi
Tampereen Raitiotie Oy
Kohteen sijainti
Tampere
Alue
Länsi-Suomi
Insvestointikohde
Muu investointikohde
Investointityyppi
Uudiskohde
Hankkeen lähtötilanne ja tarve
Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun, ja sen joukkoliikenne on verrattain suosittua. Linja-autopohjainen kalusto ei pahimpina ruuhka-aikoina pysynyt kävijämäärän perässä, ja sumaa syntyi etenkin keskustan ja Hervannan välille.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi raitioliikenteen yleissuunnitelman marraskuussa 2011 ja päätti raitiotien rakentamisesta viisi vuotta myöhemmin, marraskuussa 2016. Raideliikennettä pidettiin ekologisena, esteettömänä ja taloudellisesti kannattavana investointina. Se myös yhdistäisi seudun vilkkaimmat käyntikohteet yhden linjan varrelle ja nopeuttaisi liikennöintiä keskustaan. Raitiotien myötä kehittyvällä Tampereella olisi kasvun varaa, ja tiivis kaupunkirakenne voisi laajentua raitiolinjoja pitkin.
Toteutustapa
Allianssimalli
Toteutustavan valintaperusteet
Tampereen Ratikan kaltaiset, valmiiseen kaupunkiympäristöön rakennettavat joukkoliikennehankkeet ovat valtavia, monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin allianssimalli soveltuu erinomaisesti. Allianssimallissa osapuolien välinen yhteistyö on tiivistä ja niin hyödyt kuin riskit kannetaan yhdessä. Allianssille on asetettu kannustimet tavoitteen saavuttamiseksi ja sanktiot, jos työ viivästyy.<br /> <br /> Toisin kuin monissa suurissa infrahankkeissa, allianssimallissa tilaajalla on vain yksi sopimussuhde. Projektinjohto helpottuu, kun suunnittelua ja toteutusta ei ole hajautettu lukuisiin eri sopimuksiin. Virtaviivaistettu rakenne auttaa allianssia sopeutumaan nopeasti muutoksiin, joita monimutkaisessa hankkeessa tulee välttämättä vastaan.
Hankkeen koko
266,0 M Eur
Rahoitusmalli
Laina, Vihreä rahoitus
Rahoitusmallin valintaperusteet
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on tavallista taselainaa edullisempi rahoitusmuoto. Se on joustava vaihtoehto pitkäkestoisiin hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreä rahoitus oli kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu rahoittaa osissa rakentuvaa ratikkahanketta.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 310 miljoonaa euroa, josta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen osuus oli 155 miljoonaa euroa.
Vihreän rahoituksen myöntämisen kriteerit
Raitiotie korvaa linja-autoliikennettä ja vähentää autoilun määrää Tampereen joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmilla osuuksilla. Raitiotie, linja-autot ja lähijuna muodostavat joukkoliikennekokonaisuuden, jossa hyödynnetään tehokkaasti eri kulkuneuvojen parhaita ominaisuuksia.
Vihreän rahoituksen arviointiryhmä korosti arviossaan hankkeen vaikuttavuutta ja sen tuomaa potentiaalia ympäristöystävälliseen kaupunkisuunnitteluun.
Toteutunut hanke
Hanketta varten Tampereelle perustettiin raitiotieallianssi, johon kuuluvat kaupungin ja raitiotieyhtiön lisäksi rakennus- ja suunnitteluyhtiöt NRC, Sweco, YIT ja AFRY. Avoin koeliikenne alkoi toukokuussa 2021, ja virallisesti Tampereen Ratikka vihittiin käyttöön 9. elokuuta.
Syyskuussa 2021 Ratikalla tehtiin runsaat 760 000 matkaa, parhaimmillaan yli 30 000 päivässä. Lokakuussa ylitettiin kahden miljoonan nousun raja. Raitiotieyhtiö arvioi, että vuoteen 2025 mennessä Ratikka kuljettaa 55 000 matkustajaa vuorokaudessa, edellyttäen että raitiotieverkon toinen osa on kokonaisuudessaan käytössä. Tämä vastaa noin 40 prosenttia kaikista Tampereen joukkoliikenteen matkustajista. Vuonna 2040 osuuden arvioidaan kasvavan 60 prosenttiin, eli 145 000 päivittäiseen matkustajaan.
Tampereen Ratikka kulkee nyt kahta linjaa Pyynikintorilta Hervantaan ja Sorin aukiolta Kaupin kampukselle. Hankkeen toisessa vaiheessa kiskot vedetään keskustasta länteen, Lentävänniemeen. Toisen vaiheen ensimmäinen osuus yltää Pyynikintorilta Santalahteen, ja sen on määrä valmistua vuonna 2023.
Hankkeen hyödyt ja opit
Allianssimalli on sujuvoittanut toimijoiden yhteispeliä ja vähentänyt jättihankkeeseen liittyvää byrokratiaa. Raitiotiehankkeen ensimmäinen vaihe valmistui ajoissa ja 30 miljoonaa euroa alle budjetin.
Hankkeen suosiota on seurattu kansalaiskyselyillä. Hinta- ja aikatauluhuolien hälvetessä kyselyt ovat tuottaneet järjestään suotuisampia tuloksia. Ratikan suuri suosio on kirittänyt hanketta entisestään. Tampereen Ratikka on paitsi kaupunkilaisten silmäterä, myös sen tekijöiden ylpeydenaihe, jonka eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa.
Raitioliikenne ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun yhteinen kehityshanke. Raitiotiejärjestelmä on pysyvä rakenne, joka houkuttelee sijoittajia, rakentajia ja kaupan alan yrityksiä kehittämään palveluja sen varrelle. Kuten itse hanke, myös sen hyödyt ovat toteutuneet etuajassa: raitiotien varrella olevat tontit kiinnostavat sijoittajia odotettua enemmän, ja maan arvo nousee vauhdilla.
Raitiotiellä on tärkeä rooli myös Tampereen tavoitteessa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenne tuottaa noin kolmanneksen Tampereen kokonaispäästöistä, ja hiilineutraaliustavoite edellyttää, että liikenteen päästöt puolittuvat vuosikymmenen loppuun mennessä. Raitiotien arvioidaan vähentävän joukkoliikenteen ilmastopäästöjä 7 % ja koko henkilöliikennejärjestelmän päästöjä noin 1,5 % vuoteen 2030 mennessä. Ratikka vähentää päästöjä myös välillisesti, kun kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja joukkoliikenteen palveluja parantaa ja tarjota yhä useammille.
Kaikki Ratikan käyttämä sähkö on päästötöntä. Seuraavaksi satsataan hiilijalanjälkilaskentaan. Tulosten perusteella raitiotien päästövähennystavoitteille asetetaan konkreettiset mittarit.
Käyttöönoton ajankohta ja valmistuminen
9.8.2021