Parin viikon päästä astuu voimaan tähän mennessä merkittävin kuntien toimintaan vaikuttava uudistus, kun sosiaali-, terveys ja peruspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämäkin vuosi on ollut kiivasta valmistautumista muutokseen sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
Helsingin Sanomien marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä ensimmäisenä toimintavuonnaan tappiota. Paisuvat sote-menot ovat ensi vuoden alusta pois kuntien kontolta, mutta tulevat heijastumaan myös niiden talouteen, jos valtiontalouden vaikea epätasapaino tulevaisuudessa pienentää valtionosuuksia.
Kuntataloudessa ensimmäinen vuosi ilman sote-palveluja näyttää sen sijaan jopa yllättävän hyvältä. Sote-uudistukseen liittyvät menoleikkaukset vaikuttavat jo ensi vuonna, mutta uudistuksen aiheuttamat veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024, ja kunnat saavatkin ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteisen verohyödyn. Tästä syystä kuntatalous on vuonna 2023 vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.
Verolahjan ei pidä antaa hämärtää pitkän aikavälin näkymää. Inflaation kiihtyminen sekä korko- ja palkkamenojen nousu rokottavat myös kuntien taloutta. Positiivisten korkojen myötä lainanhoitokustannuksista on tullut aidosti merkitsevä menoerä. Kuntien investointitarpeet eivät supistu samassa suhteessa toimintamenojen kanssa, joten pääomamenojen merkitys korostuu ja poistojen osuus kasvaa. Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Kuntatalouden hengähdysvuosi kannattaakin käyttää oman kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyyden tarkasteluun ja turvaamiseen.
Sote-uudistuksen myötä kuntien taloudet myös eriytyvät entisestään. Vaikein tilanne on alijäämäisissä kunnissa, joissa sopeutukset on tehtävä aiempaa kapeammassa tehtäväkentässä. Vaikeasti alijäämäisiä kuntia on enemmän pienissä kuin keskisuurissa ja suurissa kunnissa. Elinvoiman ylläpito on haastavaa, kun väkiluku harvenee harvenemistaan. Näiden kuntien olisi hyvä tutkia yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien kanssa hyvissä ajoin.
Vaikka tehtäväkenttä kapenee, kuntien asema hyvän arjen ja yritystoiminnan edellytysten varmistajana säilyy. Kunnilla on edelleen ainutlaatuinen yhteys asukkaisiinsa läpi heidän elämänkaarensa varhaiskasvatuksessa, koulussa, kirjastossa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Kunnat tarjoavat myös asunnon sadoille tuhansille Suomessa asuville. Pelkästään Helsingin kaupungin asuntojen eli Hekan 50 000 vuokra-asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä.
Kuntien rooli siirtymässä kohti entistä kestävämpää yhteiskuntaa on keskeinen. Kunnat voivat vaikuttaa paitsi omistamiensa ja käyttämiensä rakennusten päästöihin, myös niissä asuvien ja niitä käyttävien ihmisten toimintaan. Kuntien asuntoyhtiöllä on merkittävä rooli vihreän siirtymän vauhdittajana. Ne tekevät hartiavoimin töitä kestävän asumisen eteen sekä rakentamisen, peruskorjausten että käytön aikaisten ilmastopäästöjen pienentämiseksi. Kuntien asuntoyhtiöt yhdessä muiden valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden kanssa kirittävät koko rakennusalaa kestävämmäksi. Asumisen tulevaisuutta pohtivat alan asiantutijat syyskuussa julkaisemassamme keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa.
Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Vihreällä ja yhteiskunnallisella rahoituksella vauhditamme kestäviä hankkeita, neuvonantopalvelumme sekä digitaaliset palvelumme auttavat kestävän talouden suunnittelussa. Tänä vuonna järjestimme Ilmasto ja kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin kuntien mahdollisuuksiin ehkäistä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Pohdimme asumisen tulevaisuutta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa syyskuussa julkaisussa keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa. Tytäryhtiömme Inspira on tänä vuonna laajentanut palvelujaan kestävien hankkeiden konsultointiin. Syksyllä saimme nopeasti EU:lta luvan rahoittaa kuntien energiayhtiöitä ja myös tällä tavoin olla varmistamassa Suomen huoltovarmuutta.
Tämäkin erikoinen vuosi on vaatinut joustavuutta ja ratkaisukeskeisyyttä niin asiakkailtamme kuin meiltä kuntarahoituslaisilta. Työmme merkitys ja roolimme yhteiskunnan kestävyyttä kehittävänä ja jatkuvuutta turvaavana tukipilarina korostuvat poikkeuksellisina aikoina. Tätä työtä olemme valmiita jatkamaan kuntien, valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden sekä hyvinvointialueiden kanssa myös tulevaisuudessa.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja