Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät

Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ollut menestystarina. Järjestelmä on kuitenkin suuren paineen alla. Suomen asuntopolitiikkaan tarvitaan merkittäviä muutoksia, joilla valtion tukema asuntotuotanto tuodaan tähän päivään.

Lataa keskustelupaperi Lue lisää

Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Vastaajat edustivat Suomen suurimpien yleishyödyllisten asuntorakennuttajien ylintä johtoa. Kyselyn tuloksia käsitellään juuri julkaistussa keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.

Valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja tulevaisuus

Suomalainen asuntotuotannon tukemisen rahoitusmalli on kansainvälisesti vertailtuna toimiva ja edistänyt pitkään yhteiskunnan kannalta keskeisiä tavoitteita, kuten ehkäissyt segregaatiota ja asunnottomuutta.

Kuntarahoituksen kyselyssä valtaosa vastaajista (73 prosenttia) koki, että järjestelmä toimii hyvin, mutta vastauksissa korostui huoli valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin, muuttuvat asumistarpeet sekä rakentamisen kustannukset ja ilmastovaikutukset luovat järjestelmään painetta, johon valtion toivotaan asuntopolitiikallaan vastaavan.

Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Katso tapahtumatallenne

Kohtuuhintaiset asunnot varmistavat toimivat työmarkkinat

Kuntarahoituksen kyselyssä 90 prosenttia vastaajista näki kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistumisen suurena tai melko suurena ongelmana.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen peräänkuuluttaa keskustelupaperissa isoja muutoksia valtion tukemaan asuntotuotantoon.

– Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että kohtuuhintainen rakentaminen kasvukeskusten ulkopuolelle on tehty mahdottomaksi. Samalla valtio on korostetusti halunnut siirtää riskejä kunnille, Parkkonen sanoo julkaisussa.

Lataa keskustelupaperi

Asuntomarkkinoiden muutos

Kuntarahoituksen kyselyssä nousi myös kritiikkiä sen suhteen, kuinka hyvin valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä pystyy tällä hetkellä vastaamaan asuntomarkkinoiden muutokseen. Kriittistä näkemystä esiintyi erityisesti korjausrakentamisen suhteen: vain 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että järjestelmä vastaa tällä hetkellä korjausrakentamisen tarpeisiin. 45 % oli eri mieltä.

Asuntomarkkinoiden eriytymiseen liittyvissä kysymyksissä näkemykset olivat kyselyn vastauksissa varsin yhteneväisiä. 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistuminen on suuri tai melko suuri ongelma Suomelle. Kasvukeskusten asuntopulan suurena tai melko suurena ongelmana näki 71 % vastaajista.

Tarvitaanko asuntoasioille oma ministeriö?

Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat myös asuntorakentamiseen. Asuntomarkkinoiden muutos näkyy vahvasti juuri ilmastokysymyksissä, joissa tavoitteet alkavat vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Asuntoalan vaikuttaja ja Y-Säätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo, että muutos on niin suuri, että nyt olisi jo tarvetta erilliselle asuntoministeriölle:

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön.

Lataa keskustelupaperi

Rakentaminen ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vastainen työ näkyy tänä päivänä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös rakentamisessa. Ilmaston kannalta hyödylliset ratkaisut pienentävät rakennusten energiankulutusta, minkä vuoksi niiden elinkaarenaikaiset kokonaiskustannukset voivat olla edullisempia, vaikka rakentaminen olisikin kalliimpaa.

Kuntarahoituksen kyselyssä 61 prosenttia vastaajista koki, että ilmastonmuutos huomioidaan rakentamisen materiaalivalinnoissa riittävän hyvin. Avoimissa vastauksissa toivottiin tukea ympäristöystävällisemmälle rakentamiselle. Myös paremman sääntelyn perään kuulutettiin.

Rakennusteollisuuden on pakko uudistua

Pitäisikö julkisen vallan pyrkiä ohjaamaan rakentamista nykyistä ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin?

– Kyllä pitäisi, vastaa Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Ajattelen niin, että sääntelyssä on eri vaiheita. Valtion tukipolitiikassa on tärkeää luoda dynaamisuutta ja miettiä, missä ja millainen tuki on tehokkainta. Elämme murrosvaihetta ja valtion rooli on viedä eri aloja sen yli.

Tukipolitiikan riskinä on, että se betonoi käytäntöjä. Siksi Sinnemäki varoittaa luomasta pysyviä tukirakenteita. Sinnemäen mukaan esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden kannalta energiatuet ovat hyvä kannuste.

 

Lataa keskustelupaperi

Asukkaiden odotukset murroksessa

Yhteiskunnan muutoksen myötä myös ihmisten tarpeet ja toiveet asumiselle ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää pohtia, miten hyvin asunnot vastaavat ihmisten tarpeisiin. Ovatko asunnot esimerkiksi oikean kokoisia ja vastaako niiden muunneltavuus elämäntilanteiden muutoksiin?

Kyselyn tulokset osoittavat, että vastaajat näkevät parantamisen varaa siinä, kuinka hyvin asunnot muuntautuvat asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Vain 30 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että asuntojen muunneltavuus vastaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin riittävän hyvin. 67 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa.

Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa. Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin.

Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Lataa keskustelupaperi

Geotalouden vaikutukset rakentamiseen

Inflaatio ja raaka-ainepula vaikeuttavat rakentamista jo aiemmin, mutta helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiihdyttänyt entisestään maailmantalouden negatiivisia kehityskulkuja.

94 prosenttia Kuntarahoituksen kyselyyn vastanneista asiakkaista arvioi Venäjän sotatoimien lisäävän rakentamisen kustannuksia jopa merkittävästi. Sodan odotetaan vähentävän uusien markkinaehtoisten asuntokohteiden rakentamista Suomessa. Tätä suhdannekuoppaa tasaamaan vastaajat toivovat valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Asuntorakentamisen määrä laskussa

Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo, että sotatoimien vaikutukset näkyvät jo markkinaehtoisten asuntokohteiden rakentamisessa Suomessa, mutta taustalla on myös muita tekijöitä. Asuntorakentamisen ennusteet osoittivat alaspäin jo ennen sotaa Ukrainassa. Korot olivat lähdössä nousuun, ja niille ennustetaan nousua edelleen.

– Asuntojen rakentamisen määrä tulee laskemaan, mutta muutos ei tule olemaan radikaali. Paljon riippuu Ukrainan tilanteen kehittymisestä, uskoo Vihmo.

Jouni Vihmon mielestä valtio voi Suomessa auttaa tasaamaan sotatoimien aiheuttamaa suhdannekuoppaa. Tukitoimista on historiallista näyttöä muun muassa alan suurtyöttömyyden estämisessä.

Lataa keskustelupaperi

Johtopäätökset

Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ollut menestystarina. Näillä eväillä se voi olla sitä jatkossakin:

Kasvukeskusten kaavoituksesta on tehtävä sujuvampaa.

Kaavoitusprosesseja on nopeutettava ja selkeytettävä etenkin kasvukeskuksissa, missä päätöksenteon hitaus hidastaa rakentamista. ARA-hintaisen tonttituotannon saatavuus on ainoa keino varmistaa, että valtion tukemia asuntoja rakennetaan kasvukeskuksissa riittävästi, valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa määritellyillä tasoilla. Kaavoituksen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää ja tehdä kaavoituksesta mahdollistavaa rajoittavan sijaan. Tämä lisää myös rakennuttajien innovatiivisuutta ja kannustaa uusien ratkaisujen etsimiseen.

Rakentamisen kustannuksia on arvioitava koko elinkaaren näkökulmasta.

Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tärkeä prioriteetti. Energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä kehittävien uusien ratkaisujen osalta tulisi kuitenkin voida hyväksyä korkeampia kustannuksia eli nostaa ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajaa, jos ne alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia. Uusien, ilmaston kannalta kestävämpien ratkaisujen yleistymisen on oltava myös valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteena.

Valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän rahoituksen prosessien ja ehtojen on joustettava enemmän.

Korkotukilainojen käsittelyprosessien on oltava nopeita ja sujuvia. Korkotukilainaa tulisi olla saatavilla peruskorjauksiin koko maassa. Myös korkotukilainojen lyhentämisestä tulee tehdä joustavampaa: tasalyhennysten salliminen ja lainaohjelman etupainotteisuuden lisääminen on sekä rakennuttajien että rahoittajien etu.

Lataa keskustelupaperi