Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.
Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.
– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.
Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.
– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.
Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.
Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.
Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.
– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.
Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.
– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.
Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.
Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.
VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen
VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.
Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.
– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.
Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?
– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.
– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu
Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS