Miten Siilinjärven kunnalla menee?
”Kunta tavoittelee kasvua. Kun Kuopio vetää ihmisiä, meillekin tulee uusia asukkaita. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nettomuutto on ollut positiivinen yllätys, vaikka viime vuosina näin ei aina ole ollut.
Hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa ja siihen liittyen on sote-puolella paljon pöhinää. Omalla toimialallani se näkyy esimerkiksi sote-kiinteistöjen kautta. Niistä on sovittava yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Kunnalla on runsaasti korjausvelkaa. Investointeja on tehty tai on suunnitteilla 2020-luvulla lähes 100 miljoonan euron edestä. Elinkaarimallilla rakennettava terveyskeskus otetaan käyttöön elokuussa, ja se siirtyy hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa. Ala- ja yläkoulun sekä lukion yhteishanke on tällä hetkellä neuvotteluvaiheessa. Sekin on tarkoitus toteuttaa elinkaarimallilla.”
Mitä uutta kunnassa tapahtuu?
”Kehitämme uusia ja nykyisiä asuinalueita: esimerkiksi Vuorelasta on Kuopioon matkaa vain 10 kilometriä. Vuorelassa on useita kerrostaloja Kallaveden rannalla ja sen lähellä sijaitsee kylpylä ja venesatama. Pyrimme joka vuosi saneeraamaan vanhempien asuinalueiden infraa. Kuopion kanssa meillä on yhteinen joukkoliikenne, ja vesihuolto siirtyi Kuopion ja Siilinjärven yhteiselle yhtiölle vuoden 2020 alussa.
Parin viime vuoden aikana olemme digitalisoineet palveluja. Rakennus- ja ympäristöluvat haetaan ja käsitellään sähköisesti. Myös venepaikat varataan ja maksetaan verkossa, samoin henkilökunnan autopaikat.
Olemme laatineet kattavan ilmasto-ohjelman. Kaikkiin kunnan käyttöön jääviin kiinteistöihin on asennettu aurinkopaneelit, hybridiajoneuvot vaihdetaan lähivuosina täyssähköisiin ja metsille olemme laatimassa kestävän metsänhoidon suunnitelmaa. Lisäksi kiinnitämme kunnassa huomiota elintarvikeketjuihin ja ruokahävikkiin.
Maamassojen siirrot pyrimme suunnittelemaan huolellisesti ja käyttämään rakentamisessa teollisuuden sivuvirtoja. Betoniteollisuus toimittaa meille jätebetonia hyödynnettäväksi tonttien esirakentamiseen. Siilinjärvellä on myös Länsi-Euroopan suurin fosfaattikaivos. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on siirtänyt rahtikuljetukset Saimaan kanavasta raiteille.”
Mikä on mielestäsi Siilinjärven suurin vahvuus?
”Hyvät palvelut ja nuorekas väestönrakenne, ehdottomasti. Se edellyttää kunnalta tietynlaisia palveluita ja palvelutuotannossa olemmekin tutkimusten mukaan onnistuneet hyvin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimivia terveyspalveluita arvostetaan: Siilinjärvellä pääsee lääkäriin lähes yhteydenottopäivänä. EPSI Rating -tutkimusten mukaan olemme olleet aivan kärkisijoilla valtakunnallisesti.
Houkuttelemme ihmisiä paikkakunnalle edullisemmalla asumisella, väljemmillä tonteilla ja hyvillä palveluilla. Täältä on Kuopioon kohtuullisen lyhyt matka. Kunta on varmasti isoon kaupunkiin verrattuna ketterämpi toimija ja pystyy nopeammin reagoimaan asukkaiden pyyntöihin ja kyselyihin. Itsekin puhumme ketteryydestä, päätöksenteko saadaan tarvittaessa nopeasti rullaamaan.”
Entä mitä muuttaisit Siilinjärvessä?
”Mielestäni meidän kannattaisi lähteä voimakkaammin tavoittelemaan kaupunki-imagoa. Olemme Suomen neljänneksi suurin kunta, kun kaupunkeja ei lasketa mukaan. Siilinjärvi on päättänyt pysyä kuntana, vaikka esimerkiksi meitä pienemmät Varkaus ja Iisalmi ovat kaupunkeja.
Keskustan aluetta on jo kehitetty kaupunkimaisemmaksi, se tuo toivottavasti lisää aktiivisuutta kuntaan. Lisäksi täällä tarvittaisiin tulevaisuuteen katsomista ja rohkeutta muuttua.”
Miltä Siilinjärvi näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Talousarviosta lähtee leijonanosa pois, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Nähtäväksi jää, miten kunta selviytyy palvelutuotannosta ja miten talous kestää. Uskon, että talous määrää tulevaisuuden.
Pystyykö Siilinjärvi olemaan itsenäinen vielä 10–20 vuoden kuluttua? Tämä pohdinta on varmasti monella muullakin kunnalla edessä. Budjetin pieneneminen omalla toimialueellani tarkoittaa sitä, että kiinteistömassan ylläpitoa ja palvelutuotantoa pitää kehittää ja parantaa, ettei talouden kantokyky ole ainakaan meistä kiinni. Yhtälö ei tule olemaan helppo.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Tulin Siilinjärven kuntaan tekniseksi johtajaksi kesäkuussa 2008. Nyt virkamiesuraa on takana 14 vuotta. Parin viime vuoden ajan olen hoitanut myös erään kuntayhtiön toimitusjohtajan tehtäviä. Aiemmin olin lähes kymmenen vuotta yksityisellä sektorilla myynti- ja projektitehtävissä, Savoon palasin Etelä-Suomesta.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Tykkään seurata rikossarjoja kuten Koskista tai jo vanhempaa Raidia. Olen myös raskaan rockin ystävä, erityisesti pidän klassisesta brittihevistä sekä sinfonisesta power-metallista. Näitä suosittelen muillekin!”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajan Marko Korhosen ajatuksia olisi kiva kuulla. Hän on aiemmin toiminut Kaavin kunnanjohtajana ja Pohjois-Savon liiton johtajana.”
ARI KAINULAINEN
Työ: tekninen johtaja, Siilinjärven kunta
Koulutus: diplomi-insinööri, Oulun yliopisto. Lisäksi kaksi muuta insinööritutkintoa ammattikorkeakoulusta.
Syntynyt: 1970
Kotoisin: Kuopiosta
Asuu: Kuopiossa
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- Kasvava kehyskunta – Kempeleessä on vetovoimaa
- Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen
- Monien muutoksien Muonio
- ”Innostusta ilmassa” – Toivakka näkee Jyväskylän kasvussa iskun paikan
- Laukaa tutuksi juoksulenkki kerrallaan
- Itä-Suomen yllättäjä
- Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku
- Pirkkalassa kytee vahva usko tulevaan
Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Milla Kahelin / Siilinjärven kunta