Korkokehitys on pohjimmiltaan markkinoiden yritystä tulkita ja hinnoitella talouden makrodatan muutoksia. Pääekonomistimme Timo Vesala tiivistää ansiokkaasti markkina- ja suhdannekatsauksissaan niitä tekijöitä, joita markkinoillakin yritetään tulkita.
Oheisessa kuvaajassa on malliksi syyskuun toiselta viikolta termiinikäyrät (forward curve) euribor 6 kk -viitekorosta sekä 10 vuoden swapkorosta. Euriborkorot ovat nousseet voimakkaasti vuonna 2022 ja kuvaavasta on helppo päätellä, että nousun odotetaan edelleen jatkuvan vuoden 2023 puolellakin.
Käyrän muoto kuitenkin indikoi epävarmuutta siitä, kuinka pitkään korkojen nousun odotetaan jatkuvan. Termiinihinnoittelu 6 kk euriborin osalta kääntyy laskuun jo ensi vuoden puolella, kunnes jälleen pidemmällä aikavälillä korkoennuste on tyypilliseen tapaan maltillisen nouseva.
Vastaavasti pitkä 10-vuotinen korko on jo noussut 2,5 prosentin tuntumaan, mutta pidemmälläkään aikavälillä sille ei hinnoitella merkittävää lisänousua. Molempien korkojen näkymissä on suurta epävarmuutta nyt kun euroaluetta piinaa korkean inflaation lisäksi myös energiakriisi. Euroopan keskuspankki yrittää hillitä inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa, mutta samanaikaisesti eurovaltiot harjoittavat elvyttävää politiikkaa tukeakseen kansalaisia ja yrityksiä nousevia kustannuksia vastaan.
Lisäselitystä ilmiölle voimme hakea tuottokäyrältä ja erityisesti sen muodosta. Tuottokäyrä kertoo markkinoiden hinnoittelusta eri korkomaturiteeteille ja oletusarvona käyrän muodon voisi mieltää loivasti nousevaksi, koska yleensä pidemmälle sitoutumiselle odotetaan korkeampaa tuottoa kuin lyhyelle. Käyrän muoto onkin tällainen tyylillisesti silloin, kun talouden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.
Tuottokäyrä on kuitenkin vuonna 2022 markkinakorkojen noustessa muodostunut yhä tasaisemmaksi ja nykytilanteessa 2 vuoden korko on lähes samalla tasolla kuin 10 vuoden korko. Tuottokäyrän tasoittumista pidetään yleisesti merkkinä taantumapelkojen lisääntymisestä. Tämä osaltaan selittää myös euribor-ennusteiden hinnoittelua, näkyvyyden ollessa hyvin heikko edes tulevan talven yli.
Tuottokäyrä ei ole euroalueella vielä käänteinen toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa käyrän lyhyempi pää on alkukesästä asti ollut korkeammalla kuin pidempi. Tällaista käänteistä tuottokäyrää pidetään yleisesti yhtenä selkeimmistä tulevan taantuman indikaattoreista. Tuottokäyrän liikkeet alkavat yleensä ennakoida muutoksia jo hyvin aikaisessa vaiheessa, joten aivan varmasti ja etenkään tarkasti, sekään ei tulevaa ennusta.
Moni varmasti tuntee lausahduksen ”vale, emävale, tilasto” ja samankaltainen tulkinnan haaste liittyy myös korkokäyriin. Erittäin todennäköisesti markkinakorot eivät tule toteutumaan pidemmällä aikavälillä juuri niin kuin ne tämän päivän tiedon valossa hinnoitellaan. Korkojen osalta ennustekäyrät ovat kuitenkin markkinoiden paras näkemys tulevasta kehityksestä, johon kohdistuu paljon epävarmuuksia.
Vaikka korkokäyriin ei voi orjallisesti luottaa, niitä kannattaa käyttää budjetoinnin tukena lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Korkoriskeiltä voi aktiivisesti suojautua muokkaamalla rahoitussalkun jakaumaa lyhyen ja pitkän koron osalta, mutta myös varautuminen nouseviin rahoituskustannuksiin on yhtä lailla suojautumisen muoto korkoriskejä vastaan.
Tulevat kirjoitukseni käsittelevät muun muassa suunnitelmallisuuden tärkeyttä korkoriskien hallinnassa sekä korkosuojauksiin ja suojausasteeseen liittyviä käytännön kysymyksiä.
Okko Rostedt
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden ja johdannaisten senior asiantuntijana.
Tutustu myös aiempaan blogiini:
Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä