Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2024 klo 13.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2023
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2023
- Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa). Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
- Liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -37 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
- Tilikauden kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa). Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen 13 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa), mikä johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli joulukuun lopussa 12,0 % (11,6 %).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 103,4 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Koska Kuntarahoitus-konsernilla on vain ydinpääomaa, niin Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samat kuin CET1-vakavaraisuus, 103,4 % (97,6 %).
- Venäjän hyökkäyssodalla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Sodan kiihdyttämä inflaatio ja siitä johtuva markkinakorkotason nousu on kasvattanut konsernin korkokatetta, mutta se on myös kasvattanut kuluja. Sodan aiheuttaman geopoliittisen epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt vahvaa likviditeettipuskuria. Muutoin sodan vaikutukset liiketoimintaan olivat vähäisiä.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 32 948 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,5 % (5,5 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 2023 samalla tasolla kuin vertailuvuonna, yhteensä 4 370 miljoonaa euroa (4 375 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 575 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 4 795 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 2 234 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Rahoituksen yhteismäärä kasvoi 41,0 % (42,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Niiden määrä pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 5,1 %-yksikköä 21,3 %:iin. Konserni julkaisi loppuvuodesta 2023 kestävyysohjelman, joka ulottuu vuoteen 2035. Konsernin tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä nostaa konsernin vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta kolmannekseen sekä vuoteen 2035 mennessä vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä 38 %:lla vuoden 2022 tasosta.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta vuoden aikana oli 10 087 miljoonaa euroa (8 827 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 43 320 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 39 332 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa maaliskuussa ja kesäkuussa 2023 takaisin Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
- Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 633 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 409 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (120 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 osinkoa maksettiin 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67,6 miljoonaa euroa.
- Näkymät vuodelle 2024: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2024.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
| 1–12/2023 | 1–12/2022 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 176 | 170 | 3,2 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 139 | 215 | -35,5 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 259 | 241 | 7,5 |
| Pitkäaikainen uusi asiakasraho itus (milj. euroa)* |
4 370 | 4 375 | -0,1 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 10 087 | 8 827 | 14,3 |
| Kulu–tuottosuhde, %* | 32,4 | 23,9 | 35,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 6,6 | 9,9 | -33,5 |
| 31.12.2023 | 31.12.2022 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 32 022 | 29 144 | 9,9 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 49 736 | 47 736 | 4,2 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 12,0 | 11,6 | 3,8 |
| Henkilöstö | 185 | 175 | 5,7 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2023
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Venäjän hyökkäyssodan myötä vuonna 2022 alkanut inflaatio kääntyi laskuun vuoden 2023 aikana, ja korkojen kohoaminen näyttää päättyneen. Geopoliittiset jännitteet eri puolilla maailmaa lisääntyivät, ja lisäksi odotukset keskuspankkien toimista aiheuttivat epävarmuutta pääomamarkkinoilla.
Suomessa alkuvuotta ja kesää leimasivat eduskuntavaalit ja pitkään jatkuneet hallitusneuvottelut. Uudella hallitusohjelmalla ei arvioiden mukaan ole välittömiä vaikutuksia kuntien toimintaan. Asuntosektorin asiakkaidemme keskuudessa huolta ovat herättäneet asumisoikeusasumiseen ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana on korostunut entisestään.
Kuntasektorin asiakkaidemme rahoituksen kysyntä oli vuoden alussa hiljaista, mutta kiihtyi vuoden loppua kohden lähelle edellisen vuoden tasoa. Niin sanotut verohännät tukivat kuntataloutta vielä hetkellisesti, mikä osaltaan laski kuntien rahoitustarpeita. Kuntien rahoitustilanne oli vielä vuonna 2023 verrattain hyvä, mutta heikkeni vuoden lopussa.
Asuntosektorin asiakkaidemme rahoitustarve oli korkeampi vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaamme ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta ja vuodesta 2022 lähtien myös korkokustannusten kasvusta, mikä on vähentänyt uusien hankkeiden aloittamista. Loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä alkoi kuitenkin kiihtyä, kun rakentamisen kustannusten nousu tasaantui, ja asumisoikeushankkeiden aloitusta alettiin kiirehtiä hallitusohjelmakirjausten vuoksi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja rahoitimme niitä Kuntien takauskeskuksen meille asettamien limiittien puitteissa. Kuntarahoitukselle asetettu 400 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoituksen limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet tämän jälkeen enää vastata hyvinvointialueiden vuotta 2023 koskeviin rahoituspyyntöihin.
Varainhankinnassamme menestyimme erinomaisesti pääomamarkkinoiden vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Liikkeeseenlaskujemme ajoitus onnistui, ja kaikki transaktiomme olivat menestyksekkäitä. Likviditeettitasoamme olemme pitäneet edelleen vahvana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Liiketoimintamme voidaankin sanoa jatkuneen normaalisti, ja toimintamme kannattavuus vuonna 2023 oli hieman aiempaa parempi.
Vuonna 2023 päivitimme strategiamme korostaen yhtiön perustehtävää. Strategiamme nostaa erityisesti esille vastuullisuuden ja roolimme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajana. Olemme myös panostaneet vastuullisuustyömme vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelma asettaa raamit ja tavoitteet pitkän aikavälin vastuullisuustyöllemme. Kestävyysohjelmamme keskittyy erityisesti liiketoimintamme, eli asiakkaillemme tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2023 | 1–12/2022 | Muutos, % | 7–12/2023 | 7–12/2022 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | ||||||
| Korkokate | 259 | 241 | 7,5 | 135 | 119 | 12,9 |
| Muut tuotot | 0 | 2 | -93,7 | -1 | 1 | <-100 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 259 | 243 | 6,5 | 134 | 120 | 11,5 |
| Palkkiokulut | -16 | -6 | >100 | -8 | -3 | >100 |
| Henkilöstökulut | -20 | -19 | 9,1 | -10 | -10 | 6,6 |
| Muihin hallintokuluihin liittyvät erät | -20 | -19 | 8,8 | -11 | -9 | 13,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -7 | -10 | -37,2 | -3 | -3 | 18,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -19 | -20 | -2,5 | -7 | -1 | >100 |
| Kulut yhteensä | -82 | -73 | 12,4 | -39 | -25 | 53,2 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | -1 | 0 | <-100 | -1 | 1 | <-100 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 176 | 170 | 3,2 | 95 | 96 | -1,5 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | -37 | 45 | <-100 | -33 | 28 | <-100 |
| Liikevoitto | 139 | 215 | -35,5 | 62 | 124 | -50,2 |
| Tuloverot | -28 | -43 | -34,8 | -12 | -24 | -48,1 |
| Kauden tulos | 111 | 172 | -35,7 | 50 | 101 | -50,7 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vahvana vuoden 2023 aikana. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa) korkokatteen kasvun seurauksena. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sekä tilikauden että vertailuvuoden tulokseen olivat vähäiset. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on kokonaisuudessaan positiivinen vaikutus konsernin korkokatteeseen.
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 259 miljoonaa euroa (243 miljoonaa euroa) eli 6,5 % vertailuvuotta suuremmat. Korkokate kasvoi 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Korkokatteen kehitykseen ovat vaikuttaneet positiivisesti liiketoimintavolyymien kasvu ja matalalla tasolla säilyneet varainhankinnan kustannukset sekä nousseen markkinakorkotason myötä kasvanut oman pääoman positiivinen korkokatevaikutus.
Muut tuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Muut tuotot koostuvat pääasiassa tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n (Inspira) liikevaihdosta sekä valuuttakurssieroista johtuvista realisoituneista nettotuotoista. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 0,1 % (0,9 %).
Konsernin kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa), eli 12,4 % suuremmat kuin edellisvuonna. Kuluja kasvatti erityisesti Kuntien takauskeskuksen päätös muuttaa Kuntarahoituksen varainhankintaan kohdistuva takausprovisio kiinteästä maksusta taatun varainhankinnan määrään sidotuksi, mikä nosti maksun määrän merkittävästi 13 miljoonaan euroon vertailuvuoden 4 miljoonasta eurosta. Kulujen kasvua hidasti luottolaitosten kriisinratkaisujärjestelmän vakausmaksun pienentyminen 20,0 %:lla 7 miljoonaan euroon (9 miljoonaa euroa). Vertailuvuoden kuluihin sisältyy keskeytetystä tietojärjestelmähankkeesta kirjattu 5 miljoonan euron kertaluonteinen kulu.
Palkkiokulut olivat 16 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa), ja palkkiokulujen kasvu aiheutui pääosin edellä mainitusta takausprovision kasvusta.
Henkilöstö- ja hallintokulut kasvoivat 9,0 % (7,6 %) 41 miljoonaan euroon (37 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluja oli 20 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 20 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöön (172 henkilöä). Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 8,8 % (8,9 %). Muita hallintokuluja kasvattivat erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannukset.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 7 miljoonaa euroa (10 miljoonaa euroa). Poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyi vertailuvuonna edellä kuvattu tietojärjestelmähankkeen keskeyttämisestä aiheutunut 5 miljoonan euron arvonalentuminen.
Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 2,5 % (edellisenä vuonna oli kasvua 27,0 %) 19 miljoonaan euroon (20 miljoonaa euroa). Kulujen pienentymiseen vaikutti erityisesti kriisinratkaisujärjestelmään maksettava vakausmaksu. Liiketoiminnan muut kulut ilman viranomaiskuluja kasvoivat 9,9 % ja olivat 9 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa).
Odotettavissa olevien luottotappioiden (Expected Credit Losses, ECL) määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa positiivinen). Konserni päivitti tilikauden aikana ECL-laskentamallissa käytettäviä konkurssitodennäköisyyksiä, maksukyvyttömyydestä johtuvan tappio-osuuden laskennassa käytettäviä tervehtymisasteita sekä tappio-osuuksia tietyille asiakassegmenteille. Lisäksi päivitettiin tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita. Konsernin johto on arvioinut nopeasti kohonneen korkotason vaikutusta asiakasrahoituksen saamisiin ja luottoriskiin. Konsernin arvion mukaan joillakin asiakkailla saattaa olla kassavirran riittävyydessä haasteita alkuvuoden 2024 aikana, joten konsernin johto piti edelleen perusteltuna tehdä ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen 0,6 miljoonaa euroa.
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Konsernilla ei ollut joulukuun 2023 lopussa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä (4 miljoonaa euroa). Myönnettyjen lainanhoitojoustojen määrä joulukuun 2023 lopussa oli 491 miljoonaa euroa (80 miljoonaa euroa). Järjestämättömiä saamisia oli tilikauden lopussa 140 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa), ja ne olivat alle 0,4 % (0,02 %) asiakasvastuista. Asiakasrahoitukseen liittyvät saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä, hyvinvointialueilta tai hyvinvointiyhtymiltä, tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Konsernin lähes 35-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Myös likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla, ja salkussa olevien arvopaperisijoitusten keskimääräinen luottoluokitus on AA+ (AA+).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset pienensivät konsernin liikevoittoa 37 miljoonaa euroa (vuonna 2022 kasvattivat 45 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa realisoitumattomat käyvän arvon muutokset suojauslaskennassa olivat -27 miljoonaa euroa (36 miljoonaa euroa) ja rahoitusvarojen ja -velkojen tuloslaskelman kautta kirjatut realisoitumattomat nettotuotot olivat -10 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,2 % (20,0 %). Konsernin tuloslaskelmassa verot olivat 28 miljoonaa euroa (43 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 111 miljoonaa euroa (172 miljoonaa euroa).
Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 6,6 % (9,9 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 8,4 % (7,8 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 109 miljoonaa euroa (-21 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 75 miljoonaa euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli 25 miljoonaa euroa (-15 miljoonaa euroa). Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista oli 8 miljoonaa euroa (-6 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen 56 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen -3 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 45 miljoonaa euroa (47 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä suojataan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.
Emoyhtiön ja tytäryhtiö Inspiran tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli 259 miljoonaa euroa (237 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (211 miljoonaa euroa). Vertailukauden tulokseen kohdistui 4 miljoonaa euroa huhtikuussa 2022 takaisinmaksetun AT1-pääomalainan korkoja.
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto 2023 oli 1,4 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2023 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 95 miljoonaa euroa (96 miljoonaa euroa) eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 135 miljoonaa euroa (119 miljoonaa euroa). Kulut olivat heinä–joulukuussa 39 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät liikevoittoa 33 miljoonaa euroa (vertailukaudella paransivat 28 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa (124 miljoonaa euroa).
Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 16,3 %. Korkokate kasvoi katsauskaudella 8,5 % alkuvuoteen verrattuna. Heinä–joulukuun kulut olivat 39 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuussa kulut olivat 43 miljoonaa euroa. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa eli 19,0 % pienempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto. Vuoden jälkipuoliskolla realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutus liikevoittoon oli -33 miljoonaa euroa, kun se vuoden alkupuoliskolla oli -5 miljoonaa euroa.
Näkymät vuodelle 2024
Maailmantaloudessa vuosi 2024 käynnistyy heikkenevän suhdanteen merkeissä. Kasvun lähteitä on niukasti, kun koronnostojen kysyntää hidastavat vaikutukset saavuttavat huippunsa. Samaan aikaan finanssipolitiikka on kiristymässä, koska valtioilla on tarvetta suitsia velanottoa. Myös geopoliittinen toimintaympäristö jatkuu arvaamattomana. Talouden jäähtyminen toisaalta vaimentaa hintapaineita ja euroalueella inflaatio alenee kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. EKP:n odotetaan käynnistävän koronlaskut vuoden 2024 aikana.
Suomessa taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan alkuvuoden 2024 aikana. Vuoden edetessä elpyminen vähitellen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, kun inflaatio helpottaa, kuluttajien ostovoima kasvaa ja korot kääntyvät maltilliseen laskuun. Loppuvuotta kohden myös vientimarkkinat voivat jo tukea talouden toipumista. Heikon lähtötason vuoksi Suomen bkt-kasvu voi kuitenkin jäädä vuonna 2024 lievästi negatiiviseksi.
Talouden taantuma heijastuu väistämättä myös työllisyyteen. Suomessa rakenteellinen työvoimapula on tosin monilla aloilla niin suurta, ettei työttömyysasteessa ole toistaiseksi näköpiirissä voimakasta nousua. Työllisyyden näkymä on kuitenkin riskialtis. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea arvioida. Myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy yhä epävarmuutta. Mikäli inflaatio ei hidastu ennakoidusti ja odotukset korkojen alenemisesta jäävät täyttymättä, talouden taantuma voi pitkittyä ja työttömyys nousta arvioitua enemmän.
Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset sopeutustavoitteet, julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä eikä velkaantuminen taitu. Odotuksia voimakkaampi sote-menojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä verotulokertymien suhdanneluontoinen heikentyminen vaikeuttavat valtiontalouden tasapainottamista. Kuntasektorikin palaa muutaman poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen selvästi alijäämäiseksi, kun erilaiset positiiviset kertaerät poistuvat, kustannukset kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys, valtionosuusjärjestelmän tulevat muutokset sekä TE-uudistuksesta mahdollisesti koituvat lisämenot.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuonna 2023. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 50 miljardia euroa.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
