Puolentoista asteen taistelu
WWF tunnetaan laajalti erityisesti tekemästään uhanalaisten eläinten suojelutyöstä. Uhanalaiset eläimet ja ilmastonmuutos liittyvätkin valitettavalla tavalla suoraan toisiinsa.
– Uhanalaisten eläinten suojelu ei ole mahdollista ilman että torjumme ilmastonmuutosta, koska kiihtyvä ilmastonmuutos uhkaa sekä pienentää että heikentää entisestään uhanalaisten eläinten elinalueita. Siksi huomioimme ilmastonmuutoksen kaikessa suojelutyössämme, myös uhanalaisten lajien, kuten esimerkiksi saimaannorpan kohdalla, kertoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Rahunen ottaa myös kantaa ilmastonmuutoksen torjunnan ympärillä vilkkaana käyvään julkiseen keskusteluun.
– Median perusteella voi saada sellaisen kuvan, että ilmastonmuutoksen hillintä on luopumista ja kurjistumista, mutta kyseessä on meille kaikille parempi tulevaisuus. Ilmastonmuutoksen takia elämämme ei pysy entisellään, mutta oikeanlaisilla ilmastotoimilla voimme ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaamme terveempään, puhtaampaan ja elinvoimaisempaan suuntaan ja tehdä yhdessä tulevaisuudestamme parempaa.
Vaikuttamista päättäjien pöydissä ja toimistoissa
Rahunen peräänkuuluttaa myös sijoittajien vastuuta ilmastokriisin keskellä, sillä jotta kriisi voidaan ratkaista ja luontoa suojella, on fossiilinen energiantuotanto ajettava alas ja pääomaa siirrettävä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Tähän liittyen Kuntarahoitus tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta vihreään rahoitukseen ja leasingiin. Nämä rahoitusvaihtoehdot on suunnattu sellaisten investointihankkeiden rahoittamiseen, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
Yritysten ja organisaatioiden joululahjoituksista saaduille varoille löytyy paljon hyviä käyttökohteita ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
– Keskiössä on vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon, jotta Suomi ja EU tekisivät oman osuutensa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Vaikutamme päätöksentekoon myös maailmanlaajuisen asiantuntijaverkostomme kautta ja olemme mukana esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, Rahunen kertoo.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä organisaatioiden kanssa tehdystä ympäristötyöstä Rahunen mainitsee WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka on tällä hetkellä käytössä yhteensä 148 organisaatiossa Suomessa – Kuntarahoitus mukaan luettuna. Järjestelmän avulla työpaikat voivat vähentää omaa ympäristövaikutustaan ja hiilijalanjälkeään. Edellä mainittujen toimien lisäksi WWF esimerkiksi auttaa eläimiä ja ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin niin Suomessa kuin ulkomailla.
Ympäristökasvatuksella apua ilmastoahdistukseen
Ilmastonmuutoksen vastaisen työn lisäksi WWF tekee paljon ympäristökasvatustyötä, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä oppijoita omaksumaan kestävä elämäntapa ja tarjota eväitä nuorten omaan ilmastotyöhön hauskalla ja nuoria kiinnostavalla tavalla.
– Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja käytännön toimintaa eri-ikäisille. Kouluissa tapahtuvan ympäristökasvatuksen tueksi laadimme opetuskokonaisuuksia, koulutamme opettajia ja motivoimme oppilaiden ympäristöryhmiä toimintaan, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Hanna Seimola.
Lapsista ja nuorista puhuttaessa esiin nousee helposti paljon mediassakin esillä ollut ilmastoahdistus. Tämä ilmiö on tietyltä osin tuttu myös Seimolalle.
– Ilmastoahdistus ja toiminnan tarve näkyy työssämme erityisesti yhteistyöpyyntöjen määrässä. Saamme yhteydenottoja lapsilta ja nuorilta, jotka haluavat tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sähköpostin lähettäminen WWF:lle on kuitenkin jo ensimmäinen toiminta-askel, joten meihin yhteyttä ottavat ovat ahdistuneisuuden sijaan usein optimistisia ja valmiita toimimaan.
WWF:n ilmastokasvatus tarjoaakin lapsille ja nuorille konkreettisia toimimisen mahdollisuuksia omassa elämässä ja yhteisössä. Seimola kertoo yhtenä esimerkkinä tästä kouluruokailun muuttamisen vastuullisemmaksi. Oppilasryhmille tämä on ollut motivoivaa, sillä palkintona on ollut herkullista kasvisruokaa yhä useammalle koululaiselle. Näin on saatu myös tehtyä konkreettinen askel oman koulun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillinnässä tekemistä on vielä paljon, mutta Rahusen mukaan kansalaisten kasvava kiinnostus ja tuki ilmastotoimille näkyy jo monin tavoin. Esimerkiksi Suomessa järjestetyillä ilmastomarsseilla on ollut mukana valtava määrä ihmisiä. Rahunen muistuttaa myös WWF:n vuosittain järjestämästä maailman suurimmasta ilmastotapahtumasta, Earth Hourista, jonka viettoon osallistui tämän vuoden maaliskuussa 1,7 miljoonaa suomalaista.
FAKTA
Kuntarahoitus ja Inspira lahjoittavat joulumuistamisiin varatut rahat tänä vuonna WWF:n ilmastotyön tukemiseen. WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Suomessa vuodesta 1972 toiminut WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi. WWF:n toiminnan tavoitteena ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen, rahavirtojen suuntaaminen kestävämpiin kohteisiin sekä luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.
wwf.fi
Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen