Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?

”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.

Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.

Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.

Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.

Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.

Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.

Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”

Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”

Millaisia tavoitteita olette Y-Säätiössä asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?

Y-Säätiön tehtävä on tukea sitä, että jokaisella on koti. Me pidämme asunnottomien ihmisten puolta, ja maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten juuri kaikkein pienituloisimmat ihmiset.

Lähtökohtanamme on, että mekin olemme muutoksessa mukana. Elämme hyvin yksilökeskeistä aikakautta ja monesti ilmastonmuutosta halutaan siirtää yksilöiden vastuulle, vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille – järjestöille ja yhteisöille. Tavoitteemme on rakennuttaa ja tarjota asuntoja niin, että myös pienituloisilla olisi hyvät edellytykset asua kestävästi.

Y-Säätiön tulee noudattamaan vuonna 2025 voimaan astuvaa kestävyysraportoinnin velvoitetta, joka yleisesti koskee liikevaihdoltaan tietyn kokoisia toimijoita. Y-Säätiö kehittää myös jatkuvasti omaa vastuullisuusohjelmaa, jonka sanoisin jo olevan kunnianhimoinen.  Haluamme rakentaa esimerkiksi Elonkirjotalon Helsinkiin ja kartoittaa, miten samanlaisia kohteita voisi toteuttaa myös muissa kunnissa ja kaupungeissa.

Omana toiveenani olisi myös tehdä seurantatutkimusta erilaisten Elonkirjotalojen kesken ja selvittää, miten onnistumme vastaamaan niille asettamiimme tavoitteisiin.

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

Yksi esimerkki luontoarvojen viemisestä käytännön työhön on Y-Säätiön viheralueohjelma, jossa palautamme kerrostalojen piha-alueita lähemmäksi luonnontilaa. Kaupunkilaiset ovat tottuneet näkemään yksipuolisia ja hoidettuja viheralueita rakennetussa ympäristössä. Pihaympäristöä “villiinnyttämällä” monipuolistetaan lajistoa esimerkiksi istuttamalla puita, vähentämällä vettä läpäisemätöntä asvaltoitua aluetta tai jättämällä nurmikkoalueita osittain hoitamatta.

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

Mielestämme rakentamisen laatuun kannattaa panostaa: se on paitsi kestävää myös pitkällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin talousnäkökulmasta. Esimerkiksi energiatehokasta kohdetta on edullisempi ylläpitää. Teknisesti korkealaatuinen talo on käyttökelpoinen ja pysyy pidempään kunnossa, mikä tarkoittaa säästöjä korjauseuroissa.

Kaikilta toimijoilta – meiltäkin – löytyy myös vanhempaa kiinteistökantaa, joihin on aikanaan rakennettu ohuempia seiniä ja joissa energiatehokkuus on heikompi. Näitä kohteita puretaan ja rakennetaan parempaa tilalle ennemmin kuin kunnostetaan, sillä kestävyys- ja talousmielessä kohteet vaativat joka tapauksessa suuria toimenpiteitä.

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

Haluamme kehittää asumista kestävämmäksi ja kokeilla uutta. Se tuo mukanaan aina riskinsä, mutta ympäristöasioissa ainoa vaihtoehto on toimia. Olemme suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa ja saamme myös julkista tukea. Siksi voimme toteuttaa pioneerihankkeita; samalla toivomme, että meistä otetaan rohkeasti mallia.

Esimerkiksi Elonkirjotaloa toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARAn kanssa ja jaamme vapaaseen käyttöön kaiken tiedon, jonka tästä saamme.

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

Haluamme edelläkävijänä kokeilla entistä rohkeammin uutta. Kun jokainen pyrkii parempaan, yhteiskunta pystyy kohtaamaan ympäristökysymykset yhdessä. Tutkijat varoittelevat erilaisista skenaarioista, jos emme toimi ympäristön puolesta. Mielestäni ei kuitenkaan kannata vaipua pessimismiin. Haluan uskoa mahdollisuuteen vaikuttaa ja rakentaa positiivisempaa huomista – ja jos yrittäessä jokin meneekin pieleen, voi siitä aina oppia nousemalla ylös.

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Elonkirjotalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

Elonkirjotalossa kokeillaan vastata ympäristökysymyksiin monella tavalla. Mutta varmasti erityisintä hankkeessa on se, miten siinä pyritään jättämään rakennuksen alla oleva maaperä mahdollisimman koskemattomaksi, luonnolliseen tilaan. Se on nähdäkseni kestävyyden kannalta erityisin piirre ja edustaa selkeästi edelläkävijäajattelua, sillä vastaavaa kerrostaloa ei ole aiemmin Suomessa toteutettu.

Y-Säätiön Elonkirjotalo-hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko asumisen hiilijalanjälkeä pienentää rakentamalla puukerrostalo niin, että talon alle jäävä maaperä saisi säilyttää elonkirjonsa. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

Varmaankin käyttäisimme palkintorahan Elonkirjotaloon ja testaisimme, millaisia vaikutuksia hankkeella on. Hanke tarjoa paljon tutkittavaa ja opittavaa tontin elonkirjosta ja siitä, kuinka vähän tonttien luontaiseen tasapainoon tarvitseekaan koskea rakentaessa.