Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Korkolaskuista odotetaan vauhdittajaa Suomen talouden kasvukäänteeseen, mutta kunnilla alkoivat vaikeat vuodet

Bkt-kehitys kitkutteli viime vuonna odotettua enemmän miinuksella, ja työtaistelujen sävyttämänä myös vuosi 2024 on alkanut tahmeasti. Siksi Kuntarahoitus heikentää suhdanne-ennusteessaan hieman kuluvan vuoden bkt-ennustetta. Ensi vuonna kulutus, investoinnit ja vienti kuitenkin toipuvat. Kuntataloudessa sen sijaan käynnistyy vaikeiden vuosien jakso: investointitarpeet jatkavat kasvuaan, vaikka tulot pienenivät.

Suhdanne-ennustetaulukko Q1/2024

Talouden kehitys on ollut jo pitkään alavireistä, mutta kasvun eväitä alkaa hiljalleen kertyä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Rahapolitiikan kiristykset ovat vaikuttaneet Suomen talouteen selvästi verrokkimaita enemmän. Suomen kannalta olisi tärkeintä, että korot kääntyisivät selvään laskuun. Korkotason aleneminen tukisi kuluttajien luottamusta ja auttaisi syväjäässä olevan asuntokaupan käynnistymisessä, Vesala sanoo.

Viime kuukausina odotukset rahapolitiikan kevennyksistä ovat siirtyneet jonkin verran myöhemmäksi, mutta koronlaskujen ennakoidaan alkavan tänä kesänä. Rahoituskustannusten lasku piristäisi laajemminkin investointeja, minkä lisäksi kansainvälisen talouden elpyminen tuo ennen pitkää vetoapua Suomen vientiin.

Kuntarahoitus heikensi ennustettaan työttömyyden kehityksestä.  Keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 8,0 prosenttiin, mutta alenevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin.  

– Bkt-kehityksen heikkouteen nähden työllisyys on pitänyt yllättävän hyvin pintansa, mutta työn kokonaismäärä alenee. Tästä kielivät tehtyjen työtuntien väheneminen sekä reaalisen palkkasumman kääntyminen laskuun, Timo Vesala sanoo.  

Kuntarahoitus laski 0,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 bkt-ennustettaan.

– Näkemyksemme kuluvan vuoden sisäisestä kehityksestä ei ole olennaisesti muuttunut: alkuvuosi on vielä haastava, mutta vuoden loppua kohden talouden elpyminen voimistuu. Vuosi 2024 kuitenkin käynnistyi selvästi aiempaa arviotamme matalammalta bkt-tasolta ja tulehtunut työmarkkinatilanne on alkuvuonna syventänyt talouden vaikeuksia. Siksi olemme alentaneet kuluvan vuoden kasvuennusteemme -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna odotamme kulutuksen, investointien ja viennin laaja-alaista toipumista. Pidämme vuoden 2025 bkt-ennusteemme ennallaan 2,0 prosentissa, Vesala perustelee muutosta. 

Vesala sanoo silti, että talous voi ensi vuonna yltää tämänhetkistä ennustetta ripeämpäänkin kasvuun, jos elpymisen palaset loksahtavat hyvin paikoilleen jo kuluvan vuoden lopulla. Alasuuntaisiakin riskejä on erityisesti työllisyyden kehityksessä.

Kuntatalousennuste: Ylijäämät hiipuvat – vuoden 2023 hyvä tulos syntyi kertaeristä

Vuosi 2023 oli taantumasta huolimatta kunnille melko suotuisa. Se oli kuitenkin toistaiseksi viimeinen kuntien talouden vahva vuosi. Lisäksi 1,8 miljardin euron tulos syntyi käytännössä kokonaan poistuvien kertaerien avulla.

– Viime vuonna kunnat hyötyivät peräti 1,4 miljardin euron sote-uudistuksen verohännistä, mutta vuonna 2024 nämä poistuvat. Vuonna 2025 kuntien valtionosuuksia uhkaavat lisäksi 700 miljoonan euron vähennykset, joista 500 miljoonan euron sote-vähennyksillä on pysyvä vaikutus, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio selittää.

Kuntarahoituksen päivitetyssä kuntatalousennusteessa arvioidaan, että vuonna 2024 verotulojen kasvu on aiemmin ennakoitua hitaampaa, henkilöstökulut kasvavat nopeammin ja poistuvien sote-vuokrien määrä on tarkentunut suuremmaksi.

– Vuonna 2025 kuntien tulos painuu vuoteen 2028 ulottuvan ennustekauden alimmalle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon. Seuraavina vuosina tulos vahvistuu asteittain, jos kunnat tekevät tilanteen vaatimia sopeutustoimenpiteitä ja veronkorotuksia, Kallio sanoo.

Kuntien investointien kasvu jatkuu lainarahoituksella

Yksi kuntatalousennusteen huomioista on se, että vaikka sote-uudistus leikkasi merkittävän osan kuntien käyttötaloudesta, kuntien investointitarpeet eivät vähentyneet. Tämä tarkoittaa, että investointien määrä suhteessa tuloihin on käytännössä tuplaantunut. Samaan aikaan heikko suhdanne on vähentänyt kuntien omaisuuden myynnistä saamia tuloja.

Vaikka ratkaisuja epäsuhtaan kaivataan, kunnille tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Sote-uudistuksen toteutus viivästyi moneen otteeseen, ja kunnilla on siksi ollut aikaa valmistautua uudessa tilanteessa toimimiseen.

– Jo vuoden 2018 investointiohjelman laatimisesta lähtien olemme tiedostaneet, ettei tulorahoitus tule riittämään kaikkien investointien rahoittamiseen. Velkaa tullaan ottamaan lisää, mutta ratkaisevaa on se, miten saamme pidettyä velkaantumisen pitkällä aikavälillä hallittuna. Tämän takia vuosikate on yksi strategisista mittareistamme, sanoo Lappeenrannan talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius.

Rovaniemellä puolestaan on meneillään kaupungin historian suurimmat investoinnit.

– Vaikka rahavirrat ovat pienempiä kuin ennen, niin välttämättömät investoinnit on edelleen tehtävä. Karsimisen sijaan korostamme kokonaisoptimointia. Investoinnit mitoitetaan tarkemmin ja perustuvat tulevien tarpeiden ennakointiin, kertoo Rovaniemen konsernitalouspäällikkö Janne Sandgren.

Kuopiossa laaditaan parhaillaan talouden tasapainottamisohjelmaa, joka tulee vaikuttamaan myös investointien priorisoinnin periaatteisiin.

– Jatkossa meidän pitää tunnistaa paremmin tuottavat ja elinvoimaa kasvattavat investoinnit ja panostaa niihin. Kun huomioidaan, että 300 miljoonaa euroa Kuopion tuloista on verotuloja ja 30 miljoonaa euroa valtionosuuksia, on selvää, että on entistäkin tärkeämpää panostaa Kuopion alueen elinvoimaan ja sitä kautta verotulojen kasvuun, sanoo Kuopion talousjohtaja Marja-Leena Martikainen.

Kunnat ovat reagoineet muuttuneeseen toimintaympäristöön vastuullisella tavalla, Esa Kallio toteaa.

– Sopeutustoimista huolimatta lainamäärä kuitenkin kasvaa vielä usean vuoden ajan. Ennusteemme mukaan kuntien lainakanta nousee noin 1,3 miljardia euroa vuodessa, Kallio sanoo.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 50 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talous voi elpyä nopeastikin vuonna 2024, mutta myös suhdannenäkymän negatiiviset riskit ovat kasvussa

Korkotason nousu on jäähdyttänyt Suomen taloutta muita euromaita nopeammin. Taantuma jatkuu vielä talven yli, mutta vuoden 2024 kuluessa elpyminen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, arvioi Kuntarahoitus tuoreessa suhdanne-ennusteessa. Kuntien talous on kestänyt vuonna 2023 yllättävän vahvana, mutta sote-uudistuksen loppulaskusta aiheutuva valtionosuusleikkaus nollaa näitä hyötyjä tulevina vuosina.

Syksyn talouskehitys on ollut pääpiirteissään Kuntarahoituksen odotusten mukaista. Tilastojen tarkentumisen vuoksi Kuntarahoitus kuitenkin alentaa kuluvan vuoden bkt-ennustettaan -0,5 prosenttiin, kun se edellisessä, syyskuussa julkaistussa ennusteessa oli -0,3 %. Lähivuosien bkt-arviot sen sijaan pysyivät ennallaan ensi vuoden -0,3 prosentissa ja vuoden 2025 +2 prosentissa.

– Taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan kuluvan talven aikana. Odotamme positiivisen käänteen ajoittuvan ensi vuoden keskivaiheille, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

Myöskään työttömyyden ennusteuraa ei muutettu, vaikka työllisyys onkin kuluvan vuoden aikana kehittynyt aavistuksen odotuksiamme heikommin. Kuluttajahintojen nousu puolestaan näyttäisi hidastuvan hieman Kuntarahoituksen aiempia arvioita nopeammin. Uuden ennusteen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä 6,3 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 2,0 prosenttiin ja vuonna 2025 1,7 prosenttiin.

– Vaikka makrotalouden ennustelukuihin tekemämme muutokset ovat lähinnä vain teknisluonteisia tarkentumisia, suhdannenäkymän riskit ovat kasvaneet. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea hahmottaa, ja myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, Vesala arvioi.  

– Toisaalta perusennustettamme selvästi nopeampikin elpyminen on aivan mahdollista. Parhaassa tapauksessa korkotason aleneminen vahvistaa kysyntätekijöitä odotettua voimakkaammin ja laajemmin, jolloin talouden nousukäänne voi olla yllättävän jyrkkä.

Vuosi 2023 on kuntataloudelle vahva, mutta valtionosuuksien pysyvät leikkaukset heikentävät tulevia vuosia

Kuntarahoituksen joulukuun kuntatalousennusteessa on hyödynnetty aiempaa laajemmin tiedossa olevia ja perustellusti ennakoitavissa olevia tulevia tapahtumia, kuten vuoden 2024 veronkorotukset ja valtionosuuksien lisäsiirron sekä tehostamisohjelmien vaikutukset. Tämän myötä kuntatalouden ennuste on lähivuosien osalta Kuntarahoituksen aiempia ennusteita positiivisempi.

– Kuluvana vuonna kuntatalous on kestänyt suhdanne- ja inflaatioriskejä pelättyä paremmin. Esimerkiksi verotulot ovat toteutuneet noin 300 miljoonaa euroa ennakoitua suurempina ja kaiken kaikkiaan vuoden 2023 ylijäämä nousee noin 2,3 miljardiin euroon. Vahva vuosi parantaa lähtökohtia myös seuraavaan vuoteen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Pidemmän aikavälin talousnäkymiä kuitenkin heikentää marraskuussa kunnat yllättänyt tieto sote-uudistuksen ennakoitua suuremmasta loppulaskusta: kuntien saamia valtionosuuksia leikataan pysyvästi noin 500 miljoonalla eurolla. Vuoden 2024 heikennys lykätään vuosille 2025–2027, mikä kasvattaa valtionosuusvähennyksen kyseisinä vuosina vajaaseen 700 miljoonaan vuodessa. Hallitus on ilmoittanut selvittävänsä mahdollisuutta kompensoida kunnille valtionosuusleikkausten vaikutuksia, mutta näiden toimenpiteiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Kuntien lainakanta kasvaa Kuntarahoituksen uuden arvion mukaan vuoteen 2027 mennessä noin 22,3 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,3 miljardin euron vuosittaista kasvua.

Ilman investointeja ei synny uutta kasvua

– Kuntien rakentamismenot eivät ole vuonna 2023 nousseet pelätysti, mutta osin tämä johtuu siitä, että suunniteltuja hankkeita on jäänyt toteuttamatta, Esa Kallio sanoo.  

Valtionosuustulojen heikentyessä jatkossa pysyvästi Kuntarahoitus arvioi kuntien investointitalouden ja rahavirtojen painuvan 1,0–1,5 miljardia euroa alijäämäisiksi, vaikka käyttötalous kehittyykin keskipitkällä aikavälillä 0,6–1,1 miljardia euroa ylijäämäiseksi.

– Jotta talouskehitys pysyy siedettävällä tasolla, kuntien on tehostettava toimintaansa, parannettava talouskuria ja tehtävä veronkorotuksia. Samaan aikaan on kuitenkin syytä muistaa, että uutta kasvua ei synny ilman investointeja, Kallio huomauttaa.

– Vihreää siirtymää edistävät yritysten energiainvestoinnit tuovat jo nyt etenkin Länsi-Suomeen uusia työpaikkoja ja elinvoimaa, mutta niiden ajamana koko Suomella on tilaisuus uudistua kilpailukykyisemmäksi. Verkostoituminen on muutenkin suomalaisen kuntakentän elinehto, mutta erityisesti kilpailussa investoinneista alueiden on entistä vahvemmin rakennettava omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvia klustereita.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus palkitsee Kokkolan kaupungin kunnianhimoisista ympäristötoimista

Kuntarahoitus on valinnut vuoden vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupungin. Kisan finalisteihin kuuluivat myös Pirkkalan kunta, Oulun Sivakka, Siuntion kunta ja Y-Säätiö. Kokkolan eduksi kilpailun ratkaisi kaupungin esimerkillinen sitoutuminen kestävään investointiin.

Havainnekuva Piispanmäen koulusta. Etualalla kivettyä pihaa, kuvan takaosassa vaaleatiilinen kolmekerroksinen koulurakennus.
Piispanmäen monitoimitalo Kokkolassa

Kuntarahoitus arvioi vuosittain suuren määrän hankkeita, joilla on mahdollisuudet täyttää vihreän rahoituksen kriteerit. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia ilmastolle ja ympäristölle. Tänä vuonna arvioiduista hankkeista Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä valitsi viisi kilpailemaan Vuoden vihreän edelläkävijän tittelistä.

Vuoden vihreä edelläkävijä -kisan finalistit ovat kukin edistäneet kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan. Ensimmäistä kertaa vihreä edelläkävijä valittiin vuonna 2019, jolloin kisan voitti Joensuun kaupunki. Kisan palkintona on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Vuoden 2023 vihreänä edelläkävijänä palkittiin Kokkolan kaupunki, joka oli finaalissa mukana Piispanmäen monitoimitalohankkeella. Piispanmäen monitoimitalo valmistuu vuonna 2025 ja tulee palvelemaan yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. 

Kokkola osoitti vahvaa sitoutuneisuutta kestävän investoinnin toteutumiseen

Piispanmäen monitoimitalo teki kestävän kehityksen oppimisympäristönä syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin ja finalisteja arvioineeseen vihreän rahoituksen arviointiryhmään. Perehtyneisyys energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan osoittivat Kokkolan tahtoa toimia edelläkävijänä.

Piispanmäen ympäristötavoitteiden saavuttaminen on haluttu varmistaa esimerkillisesti ottamalla hankkeen toteutus omiin käsiin. Tämä on edellyttänyt tarkkaa resursointia, osallistamista ja sitoutumista läpi organisaation. 

– Vaikutuksen teki se laajuus, jolla Kokkolassa on tarkasteltu kestävää rakentamista, mutta myös tarkka ja yksityiskohtainen materiaali, jonka avulla arviointiryhmän oli helppo arvioida hanketta. Käyttäisin voimasanaa ”omistajuus”: kaupunki on rohkeasti ottanut muutoksen teemat omiin käsiinsä ja lähtenyt mieluummin tekemään itse kuin ostamaan asioita ulkoa. Sillä on saatu Piispanmäen hankkeessa aikaan erinomaisia vaikutuksia, kehuu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.

– Kokkola liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Heti seuraavana vuonna Kuntarahoitus valitsi meidät vuoden vihreäksi edelläkävijäksi. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Tämä on ollut huikea menestystarina ja kertoo siitä potentiaalista, jota kaupungilla on toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Se kaikkien sidosryhmien sitoutumisen palo ja halu yhdessä paitsi saavuttaa myös ylittää asetetut tavoitteet, on tehnyt tästä poikkeuksellisen kokemuksen. Tietenkin se hienolla tavalla myös haastaa ja velvoittaa meitä jatkamaan samalla tiellä, kommentoi voittoa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.

Palkintorahoilla Kokkola osallistaa nuoria kestävään kehitykseen

Kokkolassa on myös jo alustava ajatus 10 000 euron palkintovarojen käyttökohteesta.

– Suunnitelmissamme on järjestää koululaisille kilpailu, jossa lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä. Kunkin ikäryhmän luovimmat ja idearikkaimmat työt palkitaan. Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Isoaho kuvailee.

Kuntarahoituksen arviointiryhmä näki jokaisen finaaliin yltäneen organisaation toiminnassa ja näiden kärkihankkeissa esimerkillisiä piirteitä. Piispanmäen lisäksi kaksi muutakin finalistia olivat monitoimitalohankkeita: Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampuksen ytimessä oli tilojen monikäyttöisyys, Pirkkalan kunnan Pirkkala-kampuksessa puolestaan tilojen energiapihiys. 

Monitoimitalojen lisäksi vihreän edelläkävijän tittelistä kisasi kaksi asuinkohdetta. Kaukovainion kaupunginosaan rakennettu Oulun Sivakan kerrostalo erottui hydridilämmitysratkaisullaan. Y-Säätiön vielä suunnitteilla oleva Elonkirjotalo puolestaan tutkii, kuinka kohteen alle jäävän maaperän elonkirjo voitaisiin säilyttää mahdollisimman laajana.

Kuntarahoitus kiittää kaikkia vuoden 2023 finalisteja esimerkillisestä ilmasto- ja ympäristötyöstä sekä tavoitteiden ottamista osaksi arkea. 

Piispanmäen monitoimitalon valintaperusteet voittoon:

  • Kokkolassa on poikkeuksellinen omistajuus kestävän kehityksen hankkeiden läpiviennissä ja omaa osaamista kehitetään aktiivisesti.
  • Kokkolassa on onnistuttu esimerkillisellä tavalla murtamaan organisaatiosiiloja sekä luomaan uusia toimintatapoja.
  • Hanke toteutuu poikkeuksellisen kattavien kestävyystavoitteiden mukaisesti, jotka samalla heijastavat Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen peräänkuuluttamia vihreän rahoituksen parhaita käytäntöjä.
  • Erinomainen ympäristösuorituskyky toteutuu energiatehokkaiden ratkaisujen, mutta myös materiaalien ja sertifioitujen toimintatapojen myötä eri rakentamisvaiheissa.
  • Kohteen ympäristön monipuolinen huomiointi ja hyväksikäyttö osana opetusta ja käyttäjäkokemusta.
  • Kohteen merkittävä koko ja sen myötä vaikutukset rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa.
  • Rakennuksen asema ympäristössään eri sidosryhmiä yhteen keräävänä kohteena, joka osaltaan mm. pienentää lähipäästöjä ja vähentää asiointiliikkumisen tarvetta.
  • Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset heijastevaikutukset mm. eri harraste- ja aktiviteettiryhmiin, mahdollistaa laajat puitteet kolmannen sektorin toiminnalle.

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi


Kuntarahoitus julkaisee uuden kestävyysohjelman – tavoitteena kasvattaa kestävän rahoituksen osuutta ja vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä

Kuntarahoitus on julkaissut uuden kestävyysohjelman, joka asettaa raamit ja tavoitteet yhtiön pitkän aikavälin vastuullisuustyölle. Kestävyysohjelman myötä Kuntarahoitus sitoutuu kestävän rahoituksen osuuden kasvattamiseen ja asettaa ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteen rahoitetuille kiinteistöille.

Kuntarahoitus Oyj:n kestävyysohjelma määrittelee aiempaa selkeämmät suunnat ja tavoitteet yhtiön vastuullisuustyölle aina vuoteen 2035 saakka. Ohjelma auttaa vastaamaan tulevaan sääntelyyn ja selkeyttää raportointia ja viestintää asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

”Kestävyysohjelma on keinomme mitata ja kommunikoida sitä, mitä haluamme työllämme saada aikaan. Tavoitteemme ovat nyt selkeämmin linjassa sen kanssa, mitä jo teemme, ja mitä haluamme saavuttaa jatkossa”, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta rahoituksesta vihreää ja yhteiskunnallista vuoteen 2030 mennessä

Kestävyysohjelma koostuu kolmesta osasta: Kuntarahoituksen liiketoimintaympäristön kestävän kehityksen näkökulmasta, yhtiön vastuullisuustyön tavoitteista ja mittareista, sekä yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuuden kehittämisestä.

– Kuntarahoituksen asiakkailla, kuten kunnilla ja yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla, on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme, eli tarjoamamme rahoituksen kautta”, yhtiön vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen sanoo.

Kuntarahoituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta. Yhtiö on myös asettanut ensimmäisen päästövähennystavoitteen rahoittamilleen kiinteistöille. Tavoitetaso on 8 kgCO2/m2 vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Valtaosa (56 %) Kuntarahoituksen pitkäaikaisesta rahoituksesta on kohdistunut kiinteistöihin. 

Kuntarahoitus on kehittänyt rahoitettujen päästöjen laskentaa pitkään ja liittyi rahoituslaitosten Partnership for Carbon Accounting Financials -aloitteeseen (PCAF) vuonna 2022. Aloitteen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitettuja päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi.

Kuntarahoitus seuraa tavoitteiden toteutumista vuosittain osana vuosi- ja vaikutusraportointia, ja tavoitteita voidaan tarvittaessa laajentaa tai kiristää. Kestävyysohjelmaa päivitetään tarvittaessa myös liiketoimintaympäristön muutosten myötä.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Asuntotuotannon äkkijarrutus leikkaa Suomen talouskasvua. Kuntarahoituksen ennuste povaa ensi vuodesta vaikeaa kansantaloudelle ja kunnille, joiden lainakanta kasvaa noin kahdella miljardilla vuodessa. Tie ylös kuopasta käy talouskasvun kautta, eikä vihreän siirtymän mahdollisuuksia sovi hukata.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 7.8.2023 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2023 lopun tilanteesta viikolla 32.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2023

  • Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa (74 miljoonaa euroa). Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin liikevoitto ilman käyvän arvon muutoksia pieneni 31,0 %). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.
  • Katsauskauden kulut olivat 43 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa). Ilman vertailukauteen sisältyviä kertaluonteisia eriä kulut olivat lähes 14 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen, joka johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
  • Liikevoitto oli 77 miljoonaa euroa (91 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella -5 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa).
  • Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 % (11,6 %).
  • Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 101,3 % (97,6 %).
  • Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan.
  • Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli kesäkuun lopussa 31 530 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 2,8 % (2,6 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni ja oli tammi–kesäkuussa 1 931 miljoonaa euroa (2 153 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 198 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
  • Kesäkuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 814 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 875 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 14,1 % (14,6 %) vertailukauteen verrattuna.
  • Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli tammi–kesäkuussa 7 118 miljoonaa euroa (5 962 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 41 018 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 37 919 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
  • Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli kesäkuun lopussa 11 323 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli katsauskauden lopussa 253 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 127 % (120 %).
  • Muutos näkymiin loppuvuodelle 2023: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi (tilinpäätöstiedote 2022: samantasoinen) kuin vuonna 2022. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2023.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Talouden epävarmuus jatkui vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi sekä elinkustannusten nousu aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat taloustilannetta. Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana ja toteutimme tehtäväämme asiakkaidemme edullisen rahoituksen turvaajana.

Kuntien taloustilanne on vielä tänä vuonna verrattain hyvä. Niin sanotut verohännät tukevat kuntataloutta hetkellisesti, mikä näkyi katsauskaudella kuntien odotetusti edellisvuotta pienempänä rahoitustarpeena. Vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksen kysyntä pysyi ennakoidusti matalana.

Valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät rahoitustarpeet olivat hieman korkeammat vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaat ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta, mikä on hidastanut hankkeiden etenemistä.

Markkinaturbulenssi – kohonneet korkokustannukset ja inflaatio – eivät ole suoraan vaikuttaneet Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalainamme sai helmikuussa erinomaisen vastaanoton.

Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen.”

Konsernin avainluvut:

 1–6/20231–6/20221–12/2022
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*8174170
Liikevoitto (milj. euroa)*7791215
Korkokate (milj. euroa)*124122241
Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*1 9312 1534 375
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*7 1185 9628 827
Kulu–tuottosuhde*0,30,30,2
Oman pääoman tuotto (ROE), annualisoitu %*7,58,59,9
 30.6.202330.6.202231.12.2022
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*30 12928 83129 144
Taseen loppusumma (milj. euroa)48 37747 49147 736
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)1 5001 4211 482
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)1 5001 4211 482
Omat varat yhteensä (milj. euroa)1 5001 4211 482
CET1-vakavaraisuus, %101,383,897,6
Tier 1 -vakavaraisuus, %101,383,897,6
Kokonaisvakavaraisuus, %101,383,897,6
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %11,910,611,6
Henkilöstö186180175

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan. Yhtiön uusi kuntatalousennuste povaa kunnille miljardin heikompaa tulosta kuin valtiovarainministeriön laskelmat.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa, kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

Kustannusten nousu nakertaa Suomen talouskasvua ja iskee kipeästi myös kuntiin. Kuntarahoitus arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen.

Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.

– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.

Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.

– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi