Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.
Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.
– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.
Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.
– Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.
Joustavat tilat tulevaisuuden takeena
Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.
Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.
– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.
Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.
– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.
Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt
Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.
Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.
– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.
Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.
– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.
Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.
– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.
Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.
– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.
Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.
Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.
– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.
Lue myös:
Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy