Kaikki ajankohtaiset

Näkökulmat

|

Voiko DeepSeek uhata jopa USA:n talouden nousukautta? 

Kuvassa on Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Vuosikymmenen disruptio? Sellaiseksikin kiinalaisen startup-yhtiö DeepSeekin tekoälyohjelmaa on jo ehditty kutsua. Samana päivänä kuin USA:n 47. presidentti Donald Trump vannoi virkavalansa, DeepSeek julkaisi kehittämänsä R1 tekoälymallin, joka vertautui suorituskyvyltään OpenAI:n uusimpaan versioon ChatGPT:stä. Varsinainen uutispommi liittyi kuitenkin siihen, että DeepSeek onnistui kehittämään tekoälysovelluksensa huomattavasti amerikkalaisia verrokkeja vähäisemmillä resursseilla.  

Lehtitietojen mukaan DeepSeekin R1:n kouluttamiseen tarvittiin vain kuuden miljoonan dollarin edestä laskentaa, kun tähän saakka vastaavan kehitystyön on arvioitu nielevän vähintään kymmeniä, ellei satoja miljoonia. R1:n kehitysprosessi kyettiin myös viemään läpi ilman mikropiiriyhtiö Nvidian parhaita piisiruja, jotka eivät USA:n asettamien vientirajoitusten vuoksi ole kiinalaisyhtiöiden saatavilla. DeepSeek vielä kruunasi ”servauksensa” julkaisemalla R1:n avoimena lähdekoodina, jolloin kuka tahansa voi sen pohjalta lähteä kehittämään omaa tekoälysovellustaan. 

Ennen DeepSeekin R1:n julkaisua tekoälykilpailussa arvioitiin menestyvän niiden, joilla on parhaat piisirut ja eniten pelimerkkejä teknologian kehitykseen. Nvidian ainutlaatuisen tehokkaiden tekoälypiirien ja amerikkalaisten teknojättien satojen miljardien kassavarojen piti olla se vallihauta, joka suojaa USA:n tekoälyjohtajuuden vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä paradigma on nyt kokenut merkittävän kolauksen.  

Globaali tekoälykilpailu siis kiristyy. Tämä on potentiaalisesti huono uutinen amerikkalaisille teknoyhtiöille ja erityisesti Nvidialle, jonka asema tekoälykehittäjien itsestään selvänä hovihankkijana on nyt uhattuna. Nvidian osakekurssi ja yhtiön ylivertaisuuteen uskoneet sijoittajat ovatkin ottaneet DeepSeekin R1:n julkaisun jälkeen pahasti siipeensä.  

Pitkällä aikavälillä on tietysti talouden ja ilmaston kannalta hyvä uutinen, jos tekoälykehitykseen tarvitaan huomattavasti vähemmän laskentarautaa, pääomia ja energiaa. Lisääntyvä kilpailu kirittää tuottavuuskasvua kaikkialla. Samalla eurooppalaisillekin haastajayrityksille avautuu uusi etsikkoaika päästä vahvemmin tekoälykehitykseen mukaan.  

Paradigmamuutos saattaa kuitenkin lyhyellä aikavälillä aiheuttaa tilapäistä päänsärkyä. Yksi mahdollinen häiriö on korjausliike USA:n osakemarkkinoilla, joiden viime vuosien vahva veto on pitkälti perustunut teknojättien ylisuuriin voittoihin. Samalla amerikkalaisten osakkeiden arvostukset ovat nousseet selvästi historiallisia keskiarvoja korkeammiksi. Näinpä mahdolliseen laskumarkkinaan lähdettäisiin hyppytornin ylätasanteelta. 

Korkotason nousu ei ole pahemmin vaikuttanut amerikkalaisten kulutushaluihin. Keskeisimpänä syynä on pidetty juuri osakemarkkinoiden vahvoja tuottoja. Kotitaloudet ovat tunteneet vaurastuvansa ja uskaltaneet siksi kuluttaa. Jos osakemarkkinoilla tuuli nyt kääntyy, negatiivinen varallisuusvaikutus voi hyydyttää myös kulutuskysyntää, joka on USA:n talouskasvun tärkein ajuri. 

DeepSeekin aiheuttama hämminki saattaa siis horjuttaa jopa USA:n suhdanneodotuksia. Ainakin nämä riskit kannattaa pistää taas tehostettuun seurantaan. USA:n talouskasvulla on iso merkitys myös Euroopan ja Suomen elpymiselle, vaikka Trumpin mahdolliset tuontitullit vetoapua vaimentaisivatkin. Euroalueen korkonäkymäänkin saattaa ilmaantua uutta laskupainetta, jos kasvu- ja rahoitusmarkkinahuolien vuoksi USA:n keskuspankki alentaa korkoja ennakoitua enemmän.  

P.S. Suomessa DeepSeekin disruptiolla voi olla heijastusvaikutuksia datakeskushankkeisiin, joita on viime kuukausina julkistettu kiihtyvään tahtiin. Jos tekoälymallit pyörivät jatkossa kevyemmällä laskentakapasiteetilla, suuria datakeskuksia ei ehkä tarvitsekaan rakentaa niin kiivaalla tahdilla kuin tähän saakka on luultu? 

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.