Syksyllä pystyimme tekemään hinnoittelussamme asiakkaitamme merkittävästi hyödyttävän ja jo pitkään odotetun uudistuksen, kun siirryimme velkakirjaluotoissa negatiivisen viitekoron huomioivaan koronlaskentatapaan. Lokakuun alusta asiakkaamme ovat päässeet hyötymään negatiivisista koroista entistä paremmin.
Aiemmin Kuntarahoitus noudatti yleistä markkinakäytäntöä, jossa lainan viitekorko oli vähintään nolla, ja sen lisäksi veloitettiin viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Muutoksen myötä asiakasmarginaali lisätään todelliseen korkoon ja luoton kokonaiskorko voi painua jopa nollaan.
– Yleensä tällaiset lievennykset tehdään uusiin sopimuksiin, me siirsimme hyödyn kaikille asiakkaillemme, myös jo tehtyihin sopimuksiin. Taloudellisesti hyöty näkyy tuntuvammin asiakkaillemme tämän vuoden puolella, sillä koron laskutavan muutos tuli voimaan lainan seuraavan korontarkastuksen yhteydessä 1.10.2021 jälkeen. Joillekin asiakkaillemme hyöty voi olla miljoonia euroja vuodessa, Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kertoo.
Muutoksen teki mahdolliseksi kesäkuun lopussa voimaan astunut pankkien vakavaraisuussääntely, jonka myötä Kuntarahoitus on julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution). Tämä muutos madalsi merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta.
Vastuullisen rahoituksen kysyntä kasvaa – raportointiin uusia vaatimuksia
Vastuullisen rahoituksen kysyntä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2021.
– Yhä useammat maailman kaupungit, myös meidän asiakkaamme, haluavat entistä vahvemmin profiloitua vastuullisuuden soihdunkantajiksi. Edelläkävijänä haluamme tukea vastuullisen rahoituksen kanavoitumista asiakkaidemme erinomaisiin investointeihin, yksikönjohtaja Jukka Leppänen sanoo.
Vastuulliseen rahoitukseen liittyy merkittäviä seuranta- ja raportointivaatimuksia. Nämä vaatimukset kiristyivät viime vuonna entisestään, kun EU:n kestävän kehityksen taksonomia-asetusta vahvistettiin huhtikuussa julkistetulla kestävän kehityksen rahoituspaketilla. Paketti laajensi raportoinnin vaatimuksia – yritysten täytyy raportoida viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti.
– Asiakkaillemme Kuntarahoituksen myöntämän vihreän rahoituksen hyöty näkyy edullisemman marginaalin lisäksi raportoinnissa, jonka me hoidamme asiakkaan puolesta, Leppänen jatkaa.
Sote-uudistus ravistelee kuntien identiteettiä
Pitkään valmisteltu sote-uudistus nytkähti eteenpäin, kun eduskunta kesäkuussa hyväksyi siihen liittyvän lakipaketin. Kunnille tämä tarkoitti kiireellistä käytännön asioiden valmistelua, mutta myös epävarmuutta talouteen. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran sote-vaikutuksiin liittyvät neuvontapalvelut olivat syksyllä kysyttyjä.
– Sote-uudistus muokkaa kuntien identiteettiä ja rahoituspohjaa. Tehtäväkentän kapenemisesta huolimatta kunnat tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjinä ja rakentajina, Dunderfelt painottaa.
Soten lisäksi kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa jo pitkään huolenaiheena ollut väestön ikääntyminen sekä muutto maalta kaupunkeihin. Tutkimme kuntien eriytyviä teitä ja mahdollisia tulevaisuuksia kuntavaalien alla julkaistussa, Demos Helsingin kanssa yhteistyössä toteutetussa keskustelupaperissamme.
– Halusimme nostaa keskusteluun kuntien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuja, joita esimerkiksi kestävään talouteen ja elinvoiman ylläpitämiseen liittyen on kunnissa löydetty. Tähän teemaan liittyvää keskustelua tulemme jatkamaan myös tänä vuonna, Dunderfelt kertoo.
Digitaalinen lainaprosessi asiakkaiden käyttöön 2022
Vuoden 2021 aikana Kuntarahoituksessa on kehitetty hartiavoimin digitaalista asiointia. Kehitystyön tulokset alkavat näkyä asiakkaille vuoden 2022 alkupuoliskolla, kun lainaa voi alkaa hakea digitaalisen palvelun kautta.
– Ensimmäisenä asiakkaillemme avautuu mahdollisuus hakea kuntatodistusta verkossa. Suunnitelmissa on jatkaa palveluiden kehitystä ja jatkossa tuoda myös tukea rahoituksen kilpailuttamiseen, Jukka Leppänen kertoo.
Palvelujen digitalisoinnin tavoitteena on asioinnin helpottaminen ja nopeuttaminen. Henkilökohtainen palvelu ja tuki eivät kuitenkaan ole katoamassa mihinkään.
– Täysin automatisoitu palvelu tai palveluautomaatit eivät sovi meidän toimintaamme ja palveluumme. Oma asiakastiimi tulee tukemaan asiakkaitamme digitaalisen prosessinkin aikana, Leppänen korostaa.