Palvelukoti Männistö, Tampereen kaupunki

Kuvassa on valkoinen nelikerroksinen kerrostalo talvimaisemassa.

Palvelukoti Männistössä eletään oman näköistä elämää, mutta yhteistä tekemistä riittää. Uusi palvelukoti kirjaa oman lukunsa Koukkuniemen alueen historiaan, jossa hoivatoiminta on jatkunut yhtä soittoa 1800-luvulta asti.

Asiakkaan nimi

Tampereen kaupunki

Kohteen sijainti

Tampere

Alue

Länsi-Suomi

Insvestointikohde

Erityisryhmäkohde

Investointityyppi

Uudiskohde

Hankkeen lähtötilanne ja tarve

Koukkuniemen vanhainkoti Tampereen Näsijärven rannalla on Pohjoismaiden suurin. Vanhainkoti palvelee ikäihmisiä, jotka tarvitsevat kotihoitoa tai muita asumista tukevia palveluja. Alueella on pitkä historia hoivatoiminnassa: Koukkuniemen vaivaistalo vihittiin käyttöön vuonna 1886, ja vuosikymmenien saatossa alueella on hoidettu niin lapsia, aikuisia kuin vanhuksiakin.

Suomen väestön vanhetessa ikääntyneille sopivia asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Tampereen kaupunki linjasi vuonna 2014, että Koukkuniemen aluetta kehitettäisiin ikäihmisten asuin- ja hoivakäytön lisäksi monimuotoiseksi asuinalueeksi. Tällöin hyväksytyn yleissuunnitelman mukaan Koukkuniemen tontin uudisrakennuksissa tulisi olla 600 tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiasuntoa. Palvelukoti Männistön uudisrakennuksessa on 60 ryhmäkotiasuntoa.

Toteutustapa

Oma toteutus

Toteutustavan valintaperusteet

Hankesuunnittelu käynnistyi vuonna 2016. Hanke toteutettiin jaettuna urakkana, jonka pääurakoitsijana toimi rakennusteknisten töiden urakoitsija Rakennus K. Karhu Oy. Hankkeen kustannukset perustuivat avoimeen urakkatarjouskilpailuun, joka järjestettiin maaliskuussa 2018. Suunnittelussa ja rakentamisessa noudatettiin voimassa olevaa asemakaavaa. Hyvin suunnitellussa hankkeessa tilaajan tavoite oli muodostaa kustannuksiltaan edullisin kokonaisuus. Hankkeen jaetussa urakassa talotekniikkaurakat kilpailutettiin omana osanaan.

Hankkeen koko

11,0 M Eur

Rahoitusmalli

Yhteiskunnallinen rahoitus

Rahoitusmallin valintaperusteet

Koukkuniemen aluetta kehitetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) tavoitteiden mukaisesti.

Yhteiskunnallisen rahoituksen myöntämisen kriteerit

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmä piti tärkeänä, että palvelukoti Männistössä asutaan kodinomaisissa olosuhteissa, pois laitoshoidosta. Arviointiryhmä painotti arviossaan tilojen muuntojoustavuutta sekä sitä, että hanke tukee pitkän tähtäimen kaupunkistrategiaa.

Toteutunut hanke

Männistön palvelukoti rakennettiin Rauhaniemen sairaalan kylkeen. Alueelle pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla ja esteettömästi yksityisautolla ja ambulanssilla. Männistössä on neljä asuinkerrosta, joita kutsutaan ryhmäkodeiksi. Jokaisessa kerroksessa on 15 asuinhuonetta sekä yhteinen olohuone, keittiö ja sauna. Asukkailla on huoneissaan oma kylpyhuone. Asukkaat saavat tehdä asunnoistaan oman näköisensä, mikä lisää asumisen mukavuutta. Lisäksi rakennuksessa on kahvio- ja kioskitila, henkilöstön työhuone, sosiaalitilat, neuvotteluhuone, varasto sekä teknisiä tiloja.

Asukkaat pitävät saunomisesta ja leipomisesta, ja yhteiset tilat ovatkin kovassa käytössä. Asukkaat ja henkilöstö suunnittelevat arjen tekemistä usein yhdessä. Henkilöstö viettää asukkaiden kanssa mahdollisimman paljon aikaa ja ohjaa erityistoimintaa mato-onkimisesta päiväretkiin Arboretumiin ja Särkänniemelle. Erään kerroksen parvekkeelle on hankittu grilli ja muurinpohjapannu, jotta kesäisin voidaan paistaa makkaraa ja lettuja.

Erityisen alueesta tekee se, että Koukkuniemen alla kulkee rakennuksia yhdistävä tunneli. Sen avulla asukkaat voivat liikkua esteettömästi talosta toiseen, lähikirjastoon, kampaajalle ja hammashoitolaan. Asukkaiden ruoat ja pyykit kuljetetaan myös tunnelin kautta.

Hankkeen hyödyt ja opit

Palvelukoti Männistön suunnitteluun osallistettiin tilan käyttäjiä, mistä on ollut paljon hyötyä. Myös tulevissa hankkeissa halutaan kuulla asukkaita ja heidän omaisiaan.

Männistön palvelukoti on Tampereen kaupungin ensimmäinen tehostetun palveluasumisen kohde, johon ei rakennettu kahden hengen huoneita. Palvelukodissa sisarukset ja pariskunnat asuvat viereisissä tai vastakkaisissa huoneissa. Ratkaisu on koettu toimivaksi: ryhmäkodissa läheiset saavat yhteistä aikaa, ja oma huone tuo yksityisyyttä, josta moni ikäihminen haluaa pitää kiinni.

ARA-rahoitus asettaa tietyt kriteerit pinta-alalle, joka on omistettava asumiskäyttöön, mutta palvelukodissa myös yhteiset tilat on syytä mitoittaa reilusti. Asukkaat käyttävät rollaattoreita ja muita apuvälineitä, jotka vaativat enemmän liikkumatilaa. Esimerkiksi kerrosten keittiötiloissa on paikoin ahdasta. Tuleviin hankkeisiin halutaan suunnitella apuvälineparkki, jotta välineille olisi oma paikkansa.

Väestökehityksen muutoksiin on varauduttu, ja rakennus on suunniteltu muunneltavaksi. Tilaratkaisuiltaan Palvelukoti Männistö voi tulevaisuudessa soveltua esimerkiksi opiskelijoiden solumuotoiseen asumiseen, jossa jokaisella on oma lukittava asunto ja jaetut yhteiset tilat. Toisaalta rakennus voisi sopia myös kuntoutuskäyttöön tai esimerkiksi päihdehoidon asiakkaille.