Kaikki ajankohtaiset

Neuvonantopalvelut

|

Kestävyysajattelu osaksi investointien valmistelua

Rakennusten ja rakentamisen kuluttama energia aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Kestävästä rakentamisesta puhuttaessa ensimmäisenä mielessä onkin usein ympäristö, ilmasto ja hiilidioksidipäästöt, mutta kestävyysajatteluun kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus.

– Käyttötarpeeseen vastaava hanke ja pitkä elinkaari ovat merkittävimpiä investoinnin kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kertoo Inspiran konsultti Pauliina Haro.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ilman kaupunkien ja kuntien vahvaa panostusta tavoitteisiin ei päästä. Rakentamisen kestävyyteen panostaminen on yksi kuntien vaikuttavimmista keinoista vähentää päästöjä.

– Merkittävimmät kestävyyteen liittyvät päätökset, kuten investoinnin laajuus, toiminnot ja sijainti, tehdään tarveselvitysvaiheessa. Autamme asiakkaita tekemään valinnat niin, että hanke on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä ja että se tukee mahdollisimman hyvin asiakkaan kestävän kehityksen tavoitteita, Haro jatkaa.

Tavoitteena vaikuttavin tapa toteuttaa kestävä hanke

Inspira kartoittaa tarveselvityksen laatimisen yhteydessä investoinnin sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Työssä laaditaan kolme vaihtoehtoista toteutusskenaariota: totuttu tapa toteuttaa, lisäpanostukset vastuullisuuteen ja merkittävät lisäpanostukset vastuullisuuteen.

Eri toteutusskenaarioiden sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan.

– Investoinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan kustannusten ja hyötyjen kautta. Teemme myös alustavan hiilijalanjälkilaskelman. Taloudellisessa arviossa tarkastelemme investoinnin vaikutusta kunnan tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Lisäksi arvioimme hankkeen EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisuutta ja soveltuvuutta kestävän rahoituksen piiriin, Haro kuvailee.

Vertailussa vastuullisuuden eri osa-alueet pilkotaan osatekijöiksi, joiden kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan.

– Tarkasteltavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi saavutettavuuden parantaminen esteettömyyteen panostamalla, lämmitysenergian vähentäminen ja investoinnin elinkaaren pidentäminen, Haro kertoo.

Työn lopuksi laaditaan suositus vaikuttavimmasta investointikokonaisuudesta ja sen toteutettavuudesta. Kunnan kannalta vaikuttavin kokonaisuus voi koostua eri skenaarioiden yhdistelmästä. Jotkut osatekijät voidaan tehdä totutulla tavalla, toisien kohdalla saatetaan suositella lisäpanostusta tai merkittävää lisäpanostusta vastuullisuuteen.

Kestävän kehityksen hyödyt näkyväksi

Kestävyyteen liittyviä tavoitteita on jo kirjattu monien kuntien strategioihin, mutta niitä ei vielä aina huomioida investointien toteutuksessa ja niihin liittyvissä valinnoissa – osaaminen ei ole vielä juurtunut kuntien organisaatioihin. Inspiran analyysi auttaa kuntaa omaksumaan kestävään kehitykseen liittyvää ajattelutapaa ja viemään sen osaksi investointien valmistelua. Työssä syntyvä dokumentointi auttaa jäsentämään kestävän kehityksen hyötyjä myös päättäjille.

– Työn tuloksena syntyvän dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen hyötyjä ja investoinnin vaikutuksia kunnan talouteen on helppo havainnollistaa ja perustella myös päättäjille. Lisäksi työssä syntyvää aineistoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi, jos hankkeelle haetaan kestävää rahoitusta, Haro sanoo.


Teksti: Hannele Borra