Britannia lähti Euroopan unionista tammikuun lopussa. Nyt edessä ovat vaikeat neuvottelut keskinäisistä suhteista kauppasopimuksineen. Brexit-prosessi on osaltaan ruokkinut myös Skotlannin itsenäistymishaluja entisestään, ja samalla on spekuloitu Pohjois-Irlannin yhdistymistä osaksi Irlantia.
Nähdäänkö tulevaisuudessa yhdistynyt Irlanti ja itsenäinen Skotlanti, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen?
– Skenaariot ovat ihan realistiset, mutta varmaa on, että kumpikaan ei tule tapahtumaan lähivuosina. Nyt pelataan todella pitkää peliä, sanoo Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa vieraillut Ronkainen.
Ronkainen ei usko, että Skotlannin pääministeri ja kansallispuolue SNP:n johtaja Nicola Sturgeon aikoo järjestää Skotlannin osalta unilateraalia – kuten Kataloniassa tai omaehtoista kansanäänestystä asiassa. Se vaatisi Britannian pääministerin Boris Johnsonin hyväksynnän, jota tuskin on tulossa.
– Muutoshalun pitää nyt antaa muhia niin Skotlannissa kuin Pohjois-Irlannissa, jotta asian kannatus kasvaa huomattavasti yli 50 prosentin. Pelkällä 50 prosentin itsenäistymishalulla ei vielä tee mitään, vaan kannatuksen pitää nousta lähelle 80–90 prosenttia, Ronkainen jatkaa.
Pohjois-Irlanti jää Johnsonin hyväksymän sopimuksen perusteella EU-sääntelyn piiriin. Tämä tekee tilanteesta Ronkaisen mukaan erityisen mielenkiintoisen.
– Pohjois-Irlanti alkaa taloudellisesti eriytyä Manner-Britanniasta, mikä lisää itsenäistymishaluja lähivuosien aikana.
Mitä tapahtuu Merkelin jälkeen?
Ronkainen otti kantaa myös Euroopan poliittiseen kenttään brexit-myllerryksen keskellä ja mainitsi siinä yhteydessä keskustaoikeiston kriisin, jolla tarkoitetaan vanhojen keskustalaisten yleispuolueiden kriisiä.
Aiemmin kyseiset puolueet ovat voineet pitää samassa teltassa niin konservatiiviset kuin liberaalit äänestäjät, mutta viime aikoina niiden rinnalle on noussut selvästi konservatiivisempia ja toisaalta liberaalimpia vaihtoehtoja.
– Keskustaoikeiston kriisissä on pohjimmiltaan kyse siitä, miten vanhat yleispuolueet vastaavat muutokseen, ja miten ne positioivat itsensä uusiin puolueisiin, hän sanoo.
Kriisi näkyy etenkin Saksassa kristillisdemokraattien CDU/CSU:n johtajavalinnassa Angela Merkelin jälkeen sekä kokoomuksen oppositiopolitiikassa.
– Itävallan kansleri Sebastian Kurz on ratkaissut kriisin tekemällä yhteistyötä vihreiden kanssa kuitenkin niin, että maan politiikkaa ohjaa oikeistolainen talouspolitiikka ja radikaali maahanmuuttopolitiikka. Boris Johnson on puolestaan ratkaissut kriisin tekemällä Tory-puolueesta brexit-puolueen ja viemällä puoluetta muutenkin kansallismielisempään suuntaan, Ronkainen jatkaa.
Euroopan kehitykseen vaikuttaa nyt erityisesti CDU/CSU:n kehitys sekä se, miten tämä vaikuttaa laajemmin suhtautumisessa Eurooppaan.
– Jos keskustaoikeiston kriisi ratkaistaan menemällä lähemmäksi kansallismielisempiä, kaikenlainen Euroopan integraatio tyrehtyy entisestään, ja EU-maat alkavat tehdä entistä enemmän pesäeroa Eurooppaan. Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi siinä, että vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen kansallismieliset voittivat kysymyksenasettelun siitä, miten pakolaisiin Euroopassa suhtaudutaan, hän päättää.
Ronkainen vieraili helmikuussa Huomisen talous -podcastissa. Ronkaisen ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan keskustelun voit kuunnella tästä:
Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Markus Hyvärinen