Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Sekasin-chat kuuntelee nuoria myös jouluna

Sekasin-chatissa nuori voi keskustella anonyymisti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä monista eri järjestöistä tulevien vapaaehtoisten kanssa. Diagnoosia tai lähetettä ei tarvita: oma tunne keskustelun tarpeesta riittää.

Sekasin-chat sai alkunsa vuonna 2016 osana Ylen samannimistä mielenterveyskampanjaa ja tv-sarjaa. Chat avattiin ensin tilapäisesti, mutta yhteydenottojen määrä kasvoi nopeasti. Tarve pysyvämmälle palvelulle oli ilmeinen, joten toiminta jatkui.

Chattia tuottaa ja ylläpitää useiden toimijoiden muodostama, alkuvuodesta 2021 perustettu Sekasin Kollektiivi. Kollektiivin toimintaa koordinoivat pääasiassa MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-lapsikylä.

Korona on koetellut nuorten jaksamista

Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappanan mukaan useimmat chat-keskustelut lähtevät liikkeelle nuorten pahasta olosta. Monet nuoret kertovat ahdistuksesta, masennuksesta, peloista, tai vain epämääräisestä pahan olon tunteesta. Noin joka kymmenes keskustelu liittyy itsetuhoisiin ajatuksiin, tunteisiin tai tekoihin.

Vuonna 2020 Sekasin-chattiin otettiin yhteyttä ennätykselliset 170 000 kertaa. Päivittäisten yhteydenottojen määrä liikkuu 400:n ja 700:n välillä, mutta kaikki keskusteluapua kaipaavat eivät valitettavasti pääse läpi. Erityisen kiireistä on alkuvuodesta sekä syksyllä koulujen alkaessa, mutta hiljaisia kausia Sekasin-chatilla ei käytännössä ole: paha olo on yhtä yleistä keskikesällä kuin syystalven pimeydessäkin.

– Viimeisten kahden vuoden aikana arjessa selviytymiseen liittyvät kysymykset ovat korostuneet: työt, opiskelu, ihmissuhteet, Raappana kertoo. – Korona-aikana moni nuori on joutunut olosuhteiden pakosta muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse. Myös ennestään mielenterveyshaasteista kärsineet nuoret ovat kokeneet suurta kuormitusta: osa pärjäsi helpommin ennen poikkeusajan alkua, mutta nykytilanne käy heidän voimilleen.

Raappanan mukaan useimmat aikuiset pystyvät suhteuttamaan poikkeusajan koettelemukset elämänkokemuksen tuoman perspektiivin avulla. Nuorille näköalan löytäminen poikkeusajan yli on haastavampaa. Monien usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella.

– Moni nuori on joutunut elämään valtaosan opinnoistaan etäkoulun, epävarmuuden ja sulkutilojen ristipaineessa. Nuoruus on aikaa, jolloin ihmisen identiteetti muovautuu ja kehittyy. Nyt tavallinen arki on vaihtunut usean nuoren mielessä huoliin siitä, valmistuuko hän ajoissa tai kuinka kaverisuhteet kestävät sosiaalisen kontaktin puutteessa.

Matalan kynnyksen keskustelukanavia tarvitaan

Mielenterveystyö tarvitsee matalan kynnyksen kanavia, Raappana kertoo. Monelle pahasta olosta kärsivälle ensimmäinen yhteydenotto on hyvin vaikeaa.

– Ihmisestä ei useimmiten näe, onko hän ahdistunut tai henkisesti uuvuksissa. Siksi myös oman voinnin ottaminen puheeksi voi olla nuorille vaikeaa, Raappana kuvailee. – Sekasin-chatin tarkoitus on tehdä keskustelu mahdollisimman helpoksi: nuori voi kertoa tilanteestaan anonyymisti ja luottamuksellisesti sillä hetkellä, kun on siihen itse valmis.

Sekasin-chat toimii vuoden ympäri ja pitää linjansa auki normaaliin tapaan myös jouluna. Monille chattiin yhteyttä ottaville joulu tarjoaa tervetulleen hengähdystauon, mutta toisille se tuo uusia paineita. Miten pärjätä stressaavan juhlakauden yli? Uskaltaako isovanhempia tai muita riskiryhmään kuuluvia läheisiä tavata kasvotusten?

Raappana haluaa valaa uskoa siihen, että jokainen saa viettää itsensä näköistä joulua.

– Sekin on sallittua, jos haluat unohtaa suorituspaineet, istua kotisohvalla verkkareissa ja syödä maksalaatikkoa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viettää pyhiä: hyvä joulu on se, joka tuntuu itsestä hyvältä.


Lahjoitukset mahdollistavat Sekasin-chatin toiminnan ja kehittämisen. Lahjoituksia voi tehdä mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivujen kautta tai osana Pidä huolta -kampanjaa. Myös kaikki Spotify-suoratoistokorvaukset kampanjan versioimasta Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleesta ja sen musiikkivideon YouTube-katselukerroista menevät toiminnan tukemiseen.

Sekasin-chat on avoinna 12–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Mia Järvisalo

KuntarahoitusVastuullisuus

Hei, onko teillä hetki aikaa puhua vastuullisuudesta?

Vastuullisuudesta on puhuttu jo monta vuotta. Pääministeri Marinin ja UPM:n yhteenotto syksyllä vauhditti jälleen keskustelua yrityksien vastuullisuudesta. Itse olen jo hieman kyllästynyt aiheen käsittelyyn. Osa yrityksistä ottaa asian omaan agendaan, kun toiset korostavat asiaa juhlapuheissa ja mainoksissa. Vastuullisuudesta on tullut myyntiargumentti, koska ei haluta hävitä asiakkaista käytävää kilpailua. 

Päivittäin näkee, kuinka vastuullisuus on nuorille ja miksei vanhemmillekin tärkeä asia. Halutaan tietää, missä vaatteet on tuotettu, ja että hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Keskustelu vastuullisuudesta on mielestäni hieman liikaa jumittunut juuri hiilidioksidipäästöihin. Vastuullisuuteen kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös sosiaalinen vastuu. Molemmat ovat mielestäni äärettömän tärkeitä. Mainitsin alussa vastuullisuuden olevan joillekin vain myyntiargumentti, ja se on ongelma.  

Kun aikanaan lähdin yrittäjäksi ja perustimme Oton ja Veetin kanssa Avot Groupin, oli taustalla muukin syy, kuin vain tehdä voittoa. Hain 14-vuotiaana kesätöihin ja yleisin vastaus oli, että olet liian nuori meille töihin. Ärsytti. Tiesin, että omat asiakaspalvelutaitoni riittäisivät, eikä ikä olisi este. Meillä – Avot Groupilla – on missio. Työllistää nuoria ja tarjota heille ensimmäinen työpaikka, josta he voivat saada kokemusta. En ajatellut, että meidän täytyy toimia vastuullisesti, vaan tämä ajatus oli automaattisesti mukana yrityksemme ideassa. Avot Groupin pääarvoja ovat nuorekkuus ja kehittyminen. En koe, että meidän täytyisi toimia supervastuullisesti, vaan toimia yrityksen arvojen mukaisesti. Me haluamme olla ponnahduslauta nuorille työelämään – kasvattajayritys. Tästä tarinasta pääsemme siihen, miten itse ajattelen vastuullisuuden. 

Vastuullisuuden on lähdettävä yrityskulttuurista ja arvoista ja olla osa brändiä. Sen täytyy näkyä yrityksen päivittäisessä toiminnassa, eikä olla vain irrallinen osa, jonka avulla saadaan kasvatettua myyntiä. Ikea toteuttaa vastuullisuutta juuri niin kuin sen brändi sitä kuvastaa. Ikean missio on ”parempi arki ihmisille kaikkialla maailmassa”. Sopii siis brändiin ja arvoihin, että heillä on tuotesarja HANTVERK, joka työllistää sosiaalisia yrityksiä Intiassa, Romanissa, Thaimaassa sekä Jordaniassa työllistäen muita. Ikean vastuullisuus näkyy heidän päivittäisessä tekemisessään, ja se on lähtenyt heidän arvoistaan. Toinen hyvä esimerkki on suomalainen Kotipizza, jonka missio on ”Parantaa maailmaa pizza kerrallaan”. Vastuullisuus näkyy yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ja työpaikan sisällä. Myös Kotipizzan vastuullisuus lähtee arvoista, brändistä ja yrityskulttuurista ja se näkyy jokapäiväisessä tekemisessä. 

Vastuullisuus luo kilpailuedun ja on monille kuluttajille tärkeä seikka. Sen on kuitenkin lähdettävä yrityskulttuurista ja sisällyttävä yrityksen arvoihin ja missioon. Parhaimmillaan vastuullisuudesta tulee erottamaton osa yrityksen arkea, jolloin se luo niin asiakkaille kuin yritykselle uudenlaisen merkityksen. Vaikka kannatan yleisesti Fake it, till you make it –asennetta, vastuullisuudessa se ei toimi. Pienet teot ja aitous ovat vastuullisuudessa kaiken a ja o.  

Aatu Veikkola 

Kirjoittaja on vuonna 2019 Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää-kilpailun voittaneen Avotin perustajajäsen. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritys.


Kuuntele myös Huomisen talous -podcast, jossa Aatu Veikkola ja Eerika Nissiläkertovat, miten koronapandemia on iskenyt nuorten yrittäjien liiketoimintaan, ja kuinka poikkeusajan haasteista on kuorittu mahdollisuuksia.

NäkökulmatVastuullisuus

Job Shadow -päivä esitteli Elia Luukkoselle Kuntarahoituksen toimintaa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

– Oli makeaa päästä näkemään, miten Kuntarahoitusta johdetaan. Päivän ohjelmassa kiinnostavin oli tapaaminen Crédit Agricole CIB:n velkapääomamarkkinoita edustavan johtajiston kanssa. Sain kuulla normaalin kokousagendan ulkopuolella myös Crédit Agricolen johtajien taustoista ja työn arjesta, Elia Luukkonen kertoo.   

Kansainvälisen yhteistyöpankin tapaamisen lisäksi Luukkonen tutustui muun muassa Kuntarahoituksen luottoluokitusprosessiin. Hän perehtyi luottoluokituslaitos S&P:n edelliseen Kuntarahoitusta koskevaan raporttiin ja osallistui tulossa olevaan luottoluokittajatapaamisen valmisteluun. Lisäksi hän tapasi Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan kanssa keskustellen makrotalouden näkymistä.

– Timon kanssa juttelimme muun muassa koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista ja ongelmista sekä Yhdysvallan presidentinvaaleista. Seuraan tiiviisti kansainvälistä politiikkaa, ja uskon että Joe Bidenin valinta olisi parempi vaihtoehto Euroopan taloudelle. Hän toisi maailmanpolitiikkaan ja -kauppaan vakautta, kun taas Donald Trumpin jatkokausi kärjistäisi kauppasotia, Luukkonen analysoi.

– Elia on erittäin fiksu ja määrätietoinen kaveri. Omasta sijoittamisesta alkanut kiinnostus varmasti vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyi omaksumaan päivän aikana esiin tulleita uusia aihepiirejä. Halusin, että hän saisi käsityksen siitä, miten Kuntarahoituksen tapaiset toimijat hankkivat varansa, miten pääomamarkkinat toimivat, ketkä meihin sijoittavat ja millaista yhteistyötä teemme kansainvälisten pankkien kanssa, sanoo Joakim Holmström.

– Minulle itselleni päivä oli hauskaa vaihtelua työhön. Enemmänkin aikaa olisi voinut palaverien sijaan varata yhteiselle juttelulle ja ajatustenvaihdolle. On tosi hienoa huomata kuinka fiksuja ja kunnianhimoisia nuoret ovat, Holmström sanoo.

Yrittäjyys verissä

Elia Luukkonen opiskelee toista vuotta Oulun lyseon lukiossa. Hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2018–2019 ollessaan yläasteella Kempeleessä yrittäjyysluokalla. Hänen ja hänen ystäviensä yritys Peto NY teki käsityönä puukkoja.

– Olin perustanut puukkoyrityksen jo edellisenä vuonna, joten NY-yrityksemme rakentui jo alkaneen toiminnan kehittämiselle. Liiketoimintasuunnitelma oli jo valmiina, samoin puukkojen valmistukseen tarvittavat laitteet kuten pöytäsirkkelit, hiomakoneet ja taltat. Idea firmasta sai alkunsa, kun kaupasta ostamani puukot olivat niin huonolaatuisia, että päätin tehdä itse paremman. Kun olin saanut oman puukkoni valmiiksi, pappa pyysi tekemään sellaisen myös hänelle. Silloin tajusin, että niitähän voisi myydä muillekin, Luukkonen sanoo.

– Olen yrittäjäperheestä, joten yrittäminen tuntuu luontevalta valinnalta. Myös yrityksen Peto-nimen keksin yhdessä vanhempieni kanssa. Se oli meistä hyvä, tehokas nimi, eikä sen nimisiä firmoja löytynyt ennestään.

– Parasta oman yrityksen pyörittämisessä on se, että pääsee tekemään asioita itse ja joutuu miettimään, miten saa myyntiä tarpeeksi kannattavuutta ajatellen. Pidän myös ihmisten tapaamisesta ja myymisestä: Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nautin eniten messupäivistä, Luukkonen kertoo.

Tulokset näkyivät: Peto NY voitti lukuvuonnaan Pohjois-Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon ja valtakunnallisesti yrittäjähenkisimmän tiimin palkinnon.

Lukio vie nykyisin niin paljon Luukkosen aikaa, ettei hän tällä hetkellä ehdi pyörittämään yritystoimintaa. Lukion jälkeen suunnitelmissa on opiskella Vaasan yliopistoon kansainvälistä johtamista, johtamispsykologiaa sekä myyntiä ja markkinointia.

– Haluaisin työskennellä ison kansainvälisen yhtiön johtajana. Isojen asiakokonaisuuksien hallitseminen motivoi.

Tavoitteellisuudestaan huolimatta Luukkonen ei stressaa tulevasta.

– Minulla on elämänsuunnitelma, jonka voi jakaa välietappeihin. Kun keskityn välitavoitteisiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

KuntarahoitusVastuullisuus

Yrittäjämäinen asenne rakentuu ennakkoluulottomuudelle

Kymmenisen vuotta sitten Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen alkoi kollegoineen tutkia tarkemmin yrittäjyyden ja ennen kaikkea yrittäjämäisen asenteen merkitystä. He kävivät muun muassa työpaikkailmoituksia läpi selvittääkseen, millaisia ihmisiä työnantajat etsivät. Isossa osassa ilmoituksia toistui sama lista ominaisuuksia: luovuus, ongelmanratkaisukyky, moniosaaminen, vuorovaikutustaidot, itseohjautuvuus ja kielitaito.

Utriaisen mielestä juuri nuo ominaisuudet ovat myös yrittäjämäisen asenteen ydintä.

– Hyvä asenne on se tärkein asia, ja sitä jokainen työnantaja arvostaa. Kilpailu työpaikoista kovenee, mutta juuri asenteen avulla on mahdollista erottua muista hakijoista. Uskon vahvasti, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla sektoreilla, sanoo Utriainen, joka oli Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastin vieraana tammikuun loppupuolella.

Esa Kallio ja Virpi Utriainen keskustelivat nuorten syrjäytymisestä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.

Utriaisen kanssa podcastissa vieraana ollut Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio on samaa mieltä.

– Meillä Kuntarahoituksella peräänkuulutetaan yrittäjämäista asennetta. Työtä tehdään siten, kuin kyseessä olisi oma yritys ja laitetaan tunnettakin peliin, Kallio sanoo.

Nuori Yrittäjyys tekee aktiivisesti työtä vaikuttaakseen lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoihin. Se esimerkiksi järjestää vuosittain suositun Job Shadow -päivän, jossa joukko johtajia ottaa suomalaisnuoren seurakseen työpäivänsä ajaksi ja saa tilaisuuden kuulla nuorten ajatuksia työelämästä. Kallio oli itse viime syksynä toista kertaa nuoren seurattavana.

Kallion mielestä Job Shadow -päivään osallistuneita nuoria yhdistivät tietyt ”silmiinpistävät” piirteet.

– Ennakkoluulottomuus, tilanteeseen, aikaan ja henkeen hyppääminen, palava tiedonhalu ja kiinnostus ympäristön tapahtumia kohtaan kiinnittivät huomioni. Samoja elementtejä on yrittäjämäisessä asenteessakin.

Omat vahvuudet esiin

Yrittäjyys vaatii toki muutakin kuin pelkän asenteen, mutta jälkimmäisen löytäminen on jo vahva lähtökohta.

– Meistä jokainen on hyvä jossakin. Kysymys on siitä, että löytää sen oman jutun. Suomessa asioita lähestytään usein negaation kautta ja lähdetään liikkeelle heikkouksista. Pelkästään tämän kääntämisellä ja oman itsensä vahvistamisella pääsee pitkälle. Itsetunto vahvistuu onnistumisista, joista syntyy positiivinen kierre, Kallio sanoo.

Utriainen komppaa.

– Olemme nuorten parissa töitä tehdessämme päätyneet kolmioon, joka kuvastaa ihmisen kokonaishyvinvointia: having, loving ja being. Ensimmäinen kuvastaa tyytyväisyyttä, että saadaan tehdystä työstä jotain. Being on hyvää fiilistä, kun nähdään tehdyn työn merkitys, ja loving on osa yhteisöön kuulumista. Nämä kun yhdistää, ollaan jo pitkällä.


Utriainen ja Kallio käsittelivät nuorten syrjäytymistä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.
Kuuntele jakso: Huomisen talous – Miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä?


FAKTA
Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kuntarahoitus tukee Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa muun muassa tarjoamalla Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan yhdeksäsluokkalaisille suunnatun oppimiskokonaisuuden. Kuntarahoituksella on lisäksi oma #huomisentekijät -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa.

Näkökulmat