Kuntarahoituksen rooli luotettavana rahoittajana korostui epävarmuuden keskellä – vuosikertomuksemme sekä kestävän rahoituksen vaikutusraportit vuodelta 2023 on julkaistu

Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana korostui entisestään. Vastuullisuus nousi vuonna 2023 entistä vahvemmin toimintamme keskiöön, kun päivitimme strategiaamme ja julkaisimme ensimmäisen kestävyysohjelmamme.

Kuntarahoituksen toimintaan toimintaympäristön epävakaus ei merkittävästi vaikuttanut. Liiketoimintamme kehittyi normaalisti, ja pystyimme jälleen häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme. 

Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja oli 4,4 miljardia euroa. Toimintamme kannattavuus oli hieman aiempaa parempi.Kestävän, eli vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen määrä kasvoi 2 miljardilla eurolla. Kestävällä rahoituksella kannustamme asiakkaitamme vastuullisiin investointeihin. Kestävän rahoituksemme vaikutuksiin voit tutustua tänään julkaistuissa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraporteissa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2023?

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2023 – Lataa

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023 – Lataa

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023 – Lataa

MuniFin Pillar III Disclosure Report 2023 – Lataa

Esa Kallio: Kuntien talous kääntyy negatiiviseksi – edessä vaikeita päätöksiä

Debattien kiivaudesta voi päätellä, että aihe ei ole helppo. Yksimielisyyttä lienee vain siitä, että jotain on pakko tehdä. Keskustelu virisi valtiovarainministeriön joulukuussa julkistamista synkistä luvuista, joiden mukaan julkista taloutta tulisi seuraavien kahden vaalikauden aikana vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla. Maaliskuun alun meno- ja rakennekartoituksessa VM listasi säästömahdollisuuksia ja keinoja karsia julkisen talouden menoja. Listoilla vilahtaa myös kuntien valtionrahoitus.

Suomella on velkaa jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Inflaatio ja korkokustannusten nousu synkistävät julkisen talouden tilannetta entisestään. Puolustusmenot ovat kasvussa ja vihreä siirtymä tarvitsee investointeja toteutuakseen. Yhtälö on hankala. Valtionvarainministeriön mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin tason 15 vuoden kuluttua, jos suunta ei muutu.

Kuntarahoitus antaa oman ennusteensa talouden tilasta neljännesvuosittain julkaistavassa suhdanne-ennusteessa, joka sisältää myös kuntaosion. Maaliskuun ennusteessamme oli ensimmäistä kertaa mukana oma painelaskelmamme kuntatalouden kehityksestä.

Vuoden 2023 taloussuunnittelussa kunnat eivät ehtineet täysimääräisesti huomioida voimakkaasti nousutta inflaatiota, palkkaratkaisuja ja korkotasoa, jotka nostavat kuluja. Kunnat kyllä ennustavat talouksiinsa voimakasta negatiivista käännettä vuonna 2024 ja lähes puolet kunnista ennustaa taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Oman painelaskelmamme mukaan kuntien talouden tilanne on niiden omia arvioita merkittävästi synkempi. Laskelmassamme kuntien vuosikate putoaa noin miljardilla eurolla ja lainamäärä kasvaa ylimääräisellä kahdella ja puolella miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä. Lainojen laskennallinen takaisinmaksuaika kasvaa viidestä 17 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kuntien investointikyky heikkenee.

Kuntien investointitarpeet ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan, vaikka sote-palveluista vastaavat nyt hyvinvointialueet. Nykytilanteessa investointeja on harkittava aiempaakin huolellisemmin. Niitä tulisi tehdä vain toimintaa kehittäviin sekä taloutta ja kestävää kehitystä vahvistaviin hankkeisiin. Investoinnin tarvetta ja tärkeyttä arvioitaessa investoidun euron tehokkuuden tulevaisuudessa pitäisi olla keskeisin kriteeri.

Myös hyvinvointialueet ovat ennustaneet niiden ensimmäisen vuoden talouden alijäämän olevan yhteensä miljardiluokkaa. Kun valtion on tuettava myös hyvinvointialueita, mitkä ovat sen mahdollisuudet auttaa kuntasektoria?

Jotta talouden alamäki saadaan hallintaan, kuntienkin on pakko sopeuttaa. Toimintojen luonteesta johtuen tulopuolen sopeuttaminen on hankalaa, kun kustannusten nousua ei voida täysimääräisesti siirtää asiakashintoihin. Kulujen leikkaamismahdollisuudet ovat aikaisempaa kapeammat, käytännössä leikkauksia on mahdollista tehdä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista tai elinvoimaa vahvistavista palveluista. Koulutuksen ei pitäisi olla leikkauslistan kärkipäässä, kunnissa tuskin on myöskään haluja karsia kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Tuloja voisi kasvattaa veronkorotuksilla, mutta inflaation myötä elinkustannukset ovat nousseet. Veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa entisestään.

Koko julkinen sektori on nyt epämiellyttävien valintojen edessä. Synkältä näyttävä tulevaisuus tarjoaa kuitenkin tilaisuuden tarkastella nykyisiä toimintamalleja – kenen on järkevä tehdä, mitä ja miten? Kuntien välisellä yhteistoiminnalla on mahdollisuus nopeastikin löytää järkeviä ratkaisuja ja saada toimintaan lisää tehokkuutta. Katse kannattaa kenties kääntää naapurin suuntaan. Yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja


Kuntien taloutta käsittelemme myös Huomisen talous -podcastin 28.3. julkaistussa Kuntatalous ristitulessa -jaksossa sekä 5.4. pidettävässä Talous & kunnat -tapahtumasarjassamme.

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.



Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet:

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

Ilmasto & kunnat: ilmastolaki 15.8.2022 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Kuntarahoituksen Ilmasto & kunnat -tapahtumien pääosassa ovat parhaiden käytäntöjen etsiminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen varautumiseen. Keskustelu keskittyy ratkaisuihin, joista kaikki kunnat voivat hyötyä.

Ohjelma

Kuntien merkitys ilmastotyössä ja ilmastolain vaikutukset kuntiin
Maria Ohisalo, ympäristö- ja ilmastoministeri

Kaupunki ilmastolain täytäntöönpanijana – miten Helsinki varautuu ilmastolakiin?
Kaisa-Reeta Koskinen, ilmastoyksikön päällikkö, Helsingin kaupunki

Rahoitusalan keinot ilmastotavoitteiden tukemiseksi
Kalle Kinnunen, vastuullisuuspäällikkö, Kuntarahoitus

Keskustelua fasilitoi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Ilmasto & kunnat: Ilmastolaki
Aika
: maanantai 15.8.2022 klo 14–15
Paikka
: verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen
: Ilmoittaudu mukaan täällä.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalin täällä.

Seuraa keskustelua Twitterissä: #ilmastojakunnat

Seuraavat Ilmasto & kunnat -tapahtumat:

30.9.2022 klo 10.30: Ilmastostrategiasta käytäntöön

Päätösten aika on nyt: Kuntarahoituksen keskustelupaperi visioi tulevaisuuden kuntaa ja etsii keinoja kuntakentän kroonistuviin ongelmiin

Keskustelu kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta on ollut viime vuosina synkkää. Epävarmuutta aiheuttavat väestörakenteen muutos, sote-uudistuksen lopullinen muoto ja aikataulu sekä koronapandemia. Toimintaympäristö on kuitenkin selkeytymässä, mikä tarjoaa kunnille mahdollisuuden keskittyä enemmän pitkän aikavälin suunnitteluun.  

Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperi Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan pureutuu kuntien mahdollisuuksiin rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta globaalien muutospaineiden ja paikallisten toiveiden ristiaallokossa.  

Keskustelupaperi on julkinen keskustelunavaus kuntakenttää koskettaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Julkaisua varten on haastateltu noin 20 kuntatalouden, kuntajohtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijaa, ja siinä tuodaan esiin asiantuntijaryppään näkemyksiä tuttujen kuntakentän ongelmien selättämiseksi.  

– Korona ei ole vienyt kuntien vanhoja ongelmia mihinkään. Päinvastoin: ne nousevat koronasumun hälvennettyä entistä selkeämmin esiin. Kuntavaalien alla on tärkeämpää kuin koskaan nostaa esiin kuntien keskeisiä kipupisteitä ja keskustella reilusti ja faktaperusteisesti pitkäaikaisista, yli valtuustokausien ulottuvista ratkaisuvaihtoehdoista. Kestävä kuntatalous, kuntien johtaminen ja vastuullisuus ovat ne kolme teemaa, joiden alla keskustelua tulisi tänä keväänä käydä. Uudet valtuutetut aloittavat pestinsä pikavauhdilla haastavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää punnita aidosti, millä keinoin parhaiten turvataan hyvän elämän edellytykset omassa kunnassa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiivistää.  

Tarvitaan valtiotasoisia uudistuksia ja uusia toimintamalleja 

Keskeinen kipupiste suurimmassa osassa Suomen kuntia on hankala taloudellinen tilanne, jonka korjaaminen on vaativa työsarka. Keskustelupaperissa asiantuntijat esittävät mahdollisiksi ratkaisuiksi työperäistä maahanmuuttoa ja yhteistyön vahvistamista muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tällaisista kunnista esitellään paperissa.  

Myös tyylikäs kutistuminen voi olla toimiva ratkaisu, ja parhaiten sen nähdään toimivan silloin, kun se on kunnan oma valinta. Asiantuntijaryhmä nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi myös kuntien tehtävien eriyttämisen.  

– Kuntien velkaantuminen on kestoaihe, mutta tosiasia on, että isolle osalle kunnista taloudellinen pelitila on hyvin kapea. On elintärkeää löytää ratkaisuja kuntatalouden haasteisiin. Kuntien tehtäviä on kasvatettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta niiden taloudellista kantokykyä ei olla pohdittu tarpeeksi. Kuntatalouden kroonistuvaa tilannetta ei kuitenkaan ratkaista vain kunnissa, vaan se vaatii valtiotasoisia uudistuksia, Kallio sanoo.  

Kunnat eriytyvät vääjäämättömästi myös tulevaisuudessa niiden elinkeinopohjan ja väestörakenteen muutosten sekä oman toiminnan seurauksena. Kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman siirtyminen asutuskeskuksiin muodostavat monen kunnan kohtalonkysymyksen. Mahdollisuuksista moni riippuu siitä, mikä on kunnan osa tässä kehityskulussa.  

– Erilaisuudesta ja eriytymisestä huolimatta kuntien ydintehtävä pysyy muuttumattomana: kunnan on oltava ennen kaikkea hyvä paikka elää. Polku voi kuitenkin olla jokaiselle kunnalle omanlainen. Vaikuttaa siltä, että aika on ajanut yhtenäismallista ohi, ja siksi kunnan on aktiivisesti etsittävä juuri sille sopivia ratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikallisia hyvän elämän edellytyksiä. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa vaikeitakin valintoja, kun jostain on pakko luopua, Kallio pohtii.    

– Oman strategian toteuttamiseen ja vaikeidenkin valintojen tekemiseen tarvitaan myös vahvaa kuntajohtamista. Päätösten perusteita ja sitä, mistä tiedetään ja mistä ei tiedetä, kannattaa kertoa avoimesti. Hyviä ehdotuksia ja toimintamalleja voi tulla myös kuntalaisilta, mikäli heille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Avoimuuteen ja ennakointiin kuuluu myös se, että tarkastellaan investointien vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen monesta eri näkökulmasta, yksi raportin kirjoittajista, Demos Helsingin kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé sanoo. 

Keskustelupaperin voit ladata osoitteesta kuntarahoitus.fi/kestavakunta

Apuu-chat helpottaa alakouluikäisten lasten hätää

Suomessa on entuudestaan vakiintuneita keskustelukanavia eri tilanteissa apua tarvitseville nuorille ja aikuisille. Alakouluikäisille lapsille ei kuitenkaan ole ollut omaa, suoraan kontaktiin perustuvaa ja riittävän helppoa kanavaa, josta lapsi voi pyytää apua, jos kokee olonsa turvattomaksi, uhatuksi tai kaipaa luotettavan aikuisen tukea. Apuu-chat perustettiin tähän tarpeeseen. Pelkistetty käyttöliittymä on suunniteltu toimimaan vaatimattomillakin laitteilla ja verkkoyhteyksillä.

Joka päivä aamuyhdeksästä iltakymmeneen päivystävä Apuu-chat on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Chatissa keskustelemassa ovat SOS-Lapsikylän lastensuojelun ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset, jotka kuuntelevat lapsia ja ohjaavat heidät tarvittaessa oman kotikuntansa palveluiden piiriin.

Useimmiten Apuu-chattiin otetaan yhteyttä ahdistuksen, kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin sekä vanhempiin liittyvien huolien vuoksi. Vakavien yhteydenottojen määrä on huolestuttavassa kasvussa. Viikoittain Apuu-chattiin otetaan yhteyttä asioissa, jotka johtavat rikosilmoitukseen, lastensuojeluilmoitukseen tai yhteydenottoon sosiaalipäivystykseen.

Johanna Virtanen

Apuu-chatin toimintaa luotsaa SOS-Lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen, joka työskentelee myös tukiperhetoiminnan parissa.

– Yhteydenottojen sisällöt vaihtelevat todella paljon. Monet lapset tulevat ihan tavallisista perheistä, mutta kaipaavat aikuisen kanssa keskustelua ja arkisten asioiden pallottelua. He saattavat tarvita aikuiselta rohkaisua siihen, että voivat nostaa keskustelemansa asiat esiin omien vanhempiensa kanssa. Myös kaverisuhteet ja murrosiän ensiaskeleet mietityttävät, Virtanen sanoo.

– Toinen porukka puolestaan ovat lapset, joilla on akuutti hätätilanne tai pitkältä ajalta uhkaavia kokemuksia. Jos keskustelussa syntyy lastensuojelullinen huoli, lapsille kerrotaan millaista apua he voivat saada tilanteeseensa.

– Lastensuojeluilmoituksia tehdään noin kolme viikossa: niitä tehtäisiin enemmän, jos lapset antaisivat itsestään riittävästi tietoja. On kuitenkin muistettava, että lapset tulevat palveluun anonyymisti ja heidän on voitava luottaa siihen, että he voivat itse valita miten tilanteen ratkaisussa edetään. Lasten oikeudet lupaavat lapsille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni.

Kaikissa keskusteluissa tehdään lasten kanssa suunnitelmaa siitä, miten askarruttava tilanne voidaan ratkaista.

– Ajattelimme, että kestäisi pitkään ennen kuin lapset alkavat luottaa meihin. Lapset osaavat kuitenkin kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ihmeen suoraan ja rehellisesti ja he kokevat vuorovaikutuksen chatissa aitona ja tärkeänä. Palautteen perusteella on tärkeää, että lapsia kuullaan ja heidän asiansa äärelle pysähdytään, Johanna Virtanen sanoo.

Työntekijöille Apuu-chatissa työskenteleminen on sekä energisoivaa että raskasta.

– Meihin yhteyttä ottavat lapset ovat ihania ja viisaita. Valitettavasti monet heistä joutuvat kantamaan enemmän vastuuta kuin lapsen rooliin kuuluisi.

Apuu-chattiin on otettu muutamassa kuukaudessa yhteyttä yli 11 000 kertaa. Siitä on tarkoitus luoda pysyvä avun saannin kanava pienille lapsille. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoitusvaroin.

Kuntarahoitus lahjoittaa tänä vuonna joulutervehdyksiin varatun 10 000 euron summan SOS-Lapsikylän Apuu-chatin toiminnan tukemiseen.

Tietoa Apuu-chatistä on jaettu kouluihin, somevaikuttajien kautta sekä osana verkossa toimivaa etsivää nuorisotyötä, jolla pyritään aktiivisesti tavoittamaan apua tarvitsevia lapsia. Chat löytyy osoitteesta apuu.fi.

Job Shadow -päivä esitteli Elia Luukkoselle Kuntarahoituksen toimintaa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

– Oli makeaa päästä näkemään, miten Kuntarahoitusta johdetaan. Päivän ohjelmassa kiinnostavin oli tapaaminen Crédit Agricole CIB:n velkapääomamarkkinoita edustavan johtajiston kanssa. Sain kuulla normaalin kokousagendan ulkopuolella myös Crédit Agricolen johtajien taustoista ja työn arjesta, Elia Luukkonen kertoo.   

Kansainvälisen yhteistyöpankin tapaamisen lisäksi Luukkonen tutustui muun muassa Kuntarahoituksen luottoluokitusprosessiin. Hän perehtyi luottoluokituslaitos S&P:n edelliseen Kuntarahoitusta koskevaan raporttiin ja osallistui tulossa olevaan luottoluokittajatapaamisen valmisteluun. Lisäksi hän tapasi Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan kanssa keskustellen makrotalouden näkymistä.

– Timon kanssa juttelimme muun muassa koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista ja ongelmista sekä Yhdysvallan presidentinvaaleista. Seuraan tiiviisti kansainvälistä politiikkaa, ja uskon että Joe Bidenin valinta olisi parempi vaihtoehto Euroopan taloudelle. Hän toisi maailmanpolitiikkaan ja -kauppaan vakautta, kun taas Donald Trumpin jatkokausi kärjistäisi kauppasotia, Luukkonen analysoi.

– Elia on erittäin fiksu ja määrätietoinen kaveri. Omasta sijoittamisesta alkanut kiinnostus varmasti vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyi omaksumaan päivän aikana esiin tulleita uusia aihepiirejä. Halusin, että hän saisi käsityksen siitä, miten Kuntarahoituksen tapaiset toimijat hankkivat varansa, miten pääomamarkkinat toimivat, ketkä meihin sijoittavat ja millaista yhteistyötä teemme kansainvälisten pankkien kanssa, sanoo Joakim Holmström.

– Minulle itselleni päivä oli hauskaa vaihtelua työhön. Enemmänkin aikaa olisi voinut palaverien sijaan varata yhteiselle juttelulle ja ajatustenvaihdolle. On tosi hienoa huomata kuinka fiksuja ja kunnianhimoisia nuoret ovat, Holmström sanoo.

Yrittäjyys verissä

Elia Luukkonen opiskelee toista vuotta Oulun lyseon lukiossa. Hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2018–2019 ollessaan yläasteella Kempeleessä yrittäjyysluokalla. Hänen ja hänen ystäviensä yritys Peto NY teki käsityönä puukkoja.

– Olin perustanut puukkoyrityksen jo edellisenä vuonna, joten NY-yrityksemme rakentui jo alkaneen toiminnan kehittämiselle. Liiketoimintasuunnitelma oli jo valmiina, samoin puukkojen valmistukseen tarvittavat laitteet kuten pöytäsirkkelit, hiomakoneet ja taltat. Idea firmasta sai alkunsa, kun kaupasta ostamani puukot olivat niin huonolaatuisia, että päätin tehdä itse paremman. Kun olin saanut oman puukkoni valmiiksi, pappa pyysi tekemään sellaisen myös hänelle. Silloin tajusin, että niitähän voisi myydä muillekin, Luukkonen sanoo.

– Olen yrittäjäperheestä, joten yrittäminen tuntuu luontevalta valinnalta. Myös yrityksen Peto-nimen keksin yhdessä vanhempieni kanssa. Se oli meistä hyvä, tehokas nimi, eikä sen nimisiä firmoja löytynyt ennestään.

– Parasta oman yrityksen pyörittämisessä on se, että pääsee tekemään asioita itse ja joutuu miettimään, miten saa myyntiä tarpeeksi kannattavuutta ajatellen. Pidän myös ihmisten tapaamisesta ja myymisestä: Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nautin eniten messupäivistä, Luukkonen kertoo.

Tulokset näkyivät: Peto NY voitti lukuvuonnaan Pohjois-Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon ja valtakunnallisesti yrittäjähenkisimmän tiimin palkinnon.

Lukio vie nykyisin niin paljon Luukkosen aikaa, ettei hän tällä hetkellä ehdi pyörittämään yritystoimintaa. Lukion jälkeen suunnitelmissa on opiskella Vaasan yliopistoon kansainvälistä johtamista, johtamispsykologiaa sekä myyntiä ja markkinointia.

– Haluaisin työskennellä ison kansainvälisen yhtiön johtajana. Isojen asiakokonaisuuksien hallitseminen motivoi.

Tavoitteellisuudestaan huolimatta Luukkonen ei stressaa tulevasta.

– Minulla on elämänsuunnitelma, jonka voi jakaa välietappeihin. Kun keskityn välitavoitteisiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

Kuntarahoitus liittyi YK:n Global Compact -verkoston jäseneksi

Global Compactin välityksellä yritykset sitoutuvat noudattamaan työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä velvoitteita, jotka yhdessä muodostavat Global Compactin kymmenen periaatetta.

– Olemme halunneet omalla liiketoiminnallamme osoittaa, että rahoituksen avulla voidaan aidosti ohjata yhteiskunnan kehitystä. Global Compact -jäsenyys on meille tapa osoittaa oma sitoutumisemme yritys- ja yhteiskuntavastuun jatkuvaan kehittymiseen ja hakeutua verkostoon, jossa voimme vahvistaa osaamistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoitus on profiloitunut vastuullisten rahoitustuotteiden edelläkävijänä tuomalla ensimmäisenä Suomessa markkinoille vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteet. Se on saanut hyviä tuloksia myös kansainvälisten vastuullisuusluokittajien arvioissa. Muun muassa maailman suurin vastuullisuusluokittaja Sustainalytics on arvioinut maailmanlaajuisesti 947 pankin vastuullisuutta, ja Kuntarahoitus on tässä joukossa sijalla 28.

– Vastuullisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja myös sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelta kasvavat koko ajan. Sen takia meidän on koko ajan arvioitava omaa toimintaamme ja etsittävä asiakaskuntamme näkökulmista tärkeimpiä kehityskohteita, Kallio sanoo.

– On hienoa, että merkittävä, jo vuosia vastuullisuutta edistänyt rahoitustoimija tulee mukaan YK:n yritysvastuualoitteeseen. Sitoutumalla Global Compactiin Kuntarahoitus pääsee mukaan maailman suurimpaan yritysvastuuverkostoon ja mukaan aloitteisiin ja ohjelmiin, joiden avulla vastuullisuutta ja kestävää kasvua voi vahvistaa edelleen, kertoo Global Compact Network Finland pääsihteeri Lenita Toivakka.

Suomen Global Compact -verkostossa on reilut sata jäsenorganisaatiota.

Kuntarahoitus on myös muun muassa yritysvastuuverkosto FIBSin Pro-jäsen, vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin jäsen, Climate Bonds Initiativen kumppani sekä WWF:n sertifioima Green Office.

Kuntarahoitus listaa Suomen ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinkiin

Kuntarahoitus on listannut ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainansa eli social bondin Nasdaq Helsingin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle. Kuntien takauskeskuksen takaama joukkovelkakirjalaina on 500 miljoonan euron 15-vuotinen laina.

Kuntarahoituksen liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, ja Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisön liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina.

Kuntarahoitus on ollut aktiivinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija jo neljä vuotta ja laajentaa tarjontaansa nyt myös yhteiskunnallisiin joukkovelkakirjalainoihin.

Joukkovelkakirjalainalla rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäisten rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja.

– Olemme ylpeitä siitä, että olemme Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa vastuullisen rahoituksen edelläkävijöitä. Vaikka jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskunnallinen rahoitus on erityisesti keino, jolla vaikutetaan laaja-alaisesti yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan kunnallisten investointien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen avulla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Sijoittajien kiinnostus ensimmäiseen yhteiskunnalliseen joukkovelkakirjalainaan oli hyvin myönteinen. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia, Kallio sanoo.

– Kuntarahoituksen ja muiden liikkeellelaskijoiden ansiosta Nasdaq on kehittynyt merkittäväksi vastuullisten sijoitusten markkinaksi Euroopassa. Meillä on yli 230 joukkovelkakirjalainaa listattuna Nasdaqin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle Euroopassa. Monet kansainväliset ensimmäiset liikkeellelaskut, kuten Vasakronanin ensimmäinen vihreä yritysjoukkovelkakirjalaina ja Göteborgin kaupungin liikkeelllelaskema joukkovelkakirja, ovat tulleet Pohjoismaista ja olemme erityisen iloisia siitä, että saamme taas listoillemme pohjoismaisilta markkinoilta lajissaan ensimmäisen vastuullisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Nasdaqin Euroopan velkakirjalainamarkkinoista vastaava johtaja Ann-Charlotte Eliassson.

– Olemme iloisia voidessamme toivottaa Kuntarahoituksen ensimmäisenä yhteiskunnallisen bondin likkeellelaskijana Suomessa, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

– Kuntarahoitus oli ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija vuonna 2018, ja meillä on nyt viisi vihreää bondia listattuna Nasdaq Helsingissä. Toivomme myös muiden liikkeellelaskijoiden seuraavan tätä kehityssuuntaa, Husman sanoo.

Lähde: Nasdaq Helsinki