Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.
Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.
– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.
Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.
– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.
Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.
– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.
Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa
Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.
Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.
Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.
– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.
Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.
Tietoon perustuvaa johtamista
Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?
– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.
Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.
– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.
Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.
Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero