Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Ranskan bruttokansantuote supistui lähes 6 % edellisestä vuosineljänneksestä. Espanjassa pudotusta tuli 5,2 % ja Italiassa 4,7 %. Koko euroalueella BKT laski tammi-maaliskuussa ”vain” 3,8 %, mitä täytyy selittää Saksan suhteellisen vahvuus. Saksa, kuten Suomikaan, ei vielä ole raportoinut alkuvuoden BKT-lukuja.
Kannattaa huomioida, että erilaiset koronaepidemian hillintään tähtäävät rajoitustoimet ehtivät vaikuttaa alkuvuoden kasvulukuihin ainoastaan maaliskuun parin–kolmen viimeisen viikon osalta, riippuen hieman eri maiden epidemiatilanteen vaiheesta. BKT:n pudotus tuleekin todennäköisesti olemaan vielä paljon jyrkempi vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
Ensimmäisen neljänneksen luvuista on kuitenkin pääteltävissä, että Ranskassa rajoitustoimet leikkasivat talouden aktiviteetista noin 30 %, ehkä hieman ylikin. Italiassa sulkutoimien vaikutuksen mittaluokka näyttäisi olevan noin -25 %, Espanjassa jotain Italian ja Ranskan väliltä. Koko euroalueella rajoitustoimien vaikutus talouden transaktiovirtaan olisi noin -20 % tai vähän alle. Taloudellisesti korona kurittaa siis pahiten Etelä-Eurooppaa, jossa myös itse tautitilanne on ollut Pohjois-Eurooppaa vaikeampi.
Jatkon kannalta oleellista on se, miten pitkään ja missä laajuudessa rajoitustoimia joudutaan jatkamaan ja se, miten hyvin niiden kanssa opitaan elämään. Parhaillaan suunnitellaan askelmerkkejä sulkutoimien asteittaiseksi purkamiseksi ja monissa maissa osasta rajoituksia on jo luovuttukin. Edelleen ollaan kuitenkin hyvin riippuvaisia tautitilanteen kehityksestä ja rajoitustoimia voidaan tulevaisuudessa joutua myös uudelleen kiristämään.
Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi vappupäivänä mielenkiintoisen skenaarioanalyysin sulkutoimien pitkän aikavälin vaikutuksista euroalueen talouteen. EKP:n laskelmat perustuvat toimialapohjaiseen analyysiin koronarajoitusten vaikutuksista. EKP arvioi vaikutusten olevan suurimmillaan vähittäiskaupassa, liikenteessä sekä majoitus- ja ravintolatoiminnassa. Niissä sulkutoimet leikkaavat alkuvaiheessa noin 60 % liiketoiminnan synnyttämästä arvonlisästä. Koronavaikutus on pahimmillaan varsin suuri myös teollisuudessa ja rakentamisessa, noin -40% arvonlisästä.
EKP:n arvion mukaan koronan terävin sokkivaihe ajoittui huhtikuulle 2020, jolloin negatiiviset talousvaikutukset olivat huipussaan. Jo alkukesään mennessä näiden maksimivaikutusten uskotaan kuitenkin puolittuvan. Kuluvan vuoden puolivälistä alkaen eri skenaariot sulkutoimien vaikutuksista alkavatkin sitten poiketa toisistaan. EKP:n optimistisimmassa (”mild”) skenaariossa rajoitustoimien vaikutukset häviäisivät kokonaan vuoden 2021 aikana. Sen sijaan keskivertoisessa (”medium”) ja pessimistisessä (”severe”) skenaarioissa vaikutukset tuntuvat vahvasti vielä vuonna 2022.
Rajoitustoimien kesto ja laajuus – sekä kotitalouksien ja yritysten kyky sopeutua niihin – hyvin pitkälti määrittelevät euroalueen talouden kehityksen seuraavan parin–kolmen vuoden aikana. EKP:n esittämässä keskivertoskenaariossa euroalueen BKT supistuisi noin 8 % vuonna 2020 ja kasvaisi ensi vuonna niinkutsutun rekyylivaikutuksen siivittämänä noin 5 %. Bruttokansantuote olisi kuitenkin vuoden 2021 lopussa edelleen noin 3–4 % ja vielä vuoden 2022 päättyessäkin noin 1 % viime vuoden lopun tasoa alempana.
EKP:n optimistisimmassa skenaariossa euroalueen BKT supistuu kuluvana vuonna noin 5 % ja kasvaa vuonna 2021 noin 6 %. Pessimistisimmässä skenaariossa vastaavat luvut ovat -12 % ja +4 %.
Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Lisätietoja
Tutustu EKP:n skenaarioarvioihin >
Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:
- VM:n talousennuste on ensivaikutelmaa karumpi
- Terveys on nyt tärkeintä – silti talouden sairastuminenkin on huomioitava
- Koronaviruksen odotettua vakavampi luonne syventaa epidemian talousvaikutuksia
- Koronaviruksen vaikutusmekanismit talouteen
- Näyttävä on vaikuttavan pahin vihollinen
- Työllisyysasteen kestävän nousun varmistaminen on Suomen elinehto
- Talouden vuosi 2020
- Syksyn toteutuneet talousluvut kuin nousukaudelta – valitettavasti odotusten synkkeneminen jatkuu
- Uusi väestöennuste on karu, mutta antaa aikaa reagoida
- Talouden epävarmuus suurta – taantuma ei silti väistämätön
- Miten heikko Saksan talouden tila todella on?
- Rahapolitiikan uusi kevennysaalto kertoo maailmantalouden poikkeuksellisen suurista riskeistä
- Kasvuennusteita reivataan – myös julkisen talouden näkymä muuttunut haastavammaksi
- Talouden kaksi käännekohtaa