Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Hamina ennakoi tulevaisuuttaan: siirtokelpoinen koulu on viisas valinta lapsimäärien vähetessä

Hamina rakentaa Uuden-Summan alueelle koulun ja päiväkodin moduulirakennuksena. Leasingrahoitus ja muunneltavuus tuovat joustoa: kaupunki ei sitoudu vuosikymmeniksi rakennukseen, jos lapsien määrä kaupungissa laskee.

Elokuussa haminalaiset koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin Uuden-Summan alueella. Kaupunki päätyi palveluverkkoselvityksessään yhdistämään Uuden-Summan ja naapurikylä Poitsilan koulut sekä rakentamaan niille uudet toimivat tilat. Samalla Uuden-Summan ja Kurkitien päiväkodit lakkaavat ja siirtyvät uuteen rakennukseen.Uusi koulu- ja päiväkotirakennus on Haminan mittakaavassa suuri: tilaa tulee 180 peruskoululaiselle sekä noin 140 varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle.

Muunneltava moduulirakennus vähentää ennustamisen tarvetta

Hanke on 10 miljoonan euron investointi haminalaisten lasten opetustiloihin, mutta samalla kaupunki parantaa kykyään varautua supistuviin ikäluokkiin. Koulu ja päiväkoti tulevat toimimaan siirtokelpoisessa moduulirakennuksessa. Se voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmin toisaalle tai valjastaa tilat muuhun käyttöön.

– Moduulirakennuksen edut ovat siirrettävyys ja muunneltavuus. Jos kymmenen vuoden päästä meillä ei ole riittävästi lapsia Uudessa-Summassa, mutta keskusta-alueella tai Husulassa on, rakennuksen voi siirtää sinne, Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen kertoo.

Hankkeessa on huomioitu myös ympäristöarvot: rakennuksesta tulee energiatehokas ja puurakenteinen. Sille on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää leasingrahoitusta.

Kilpailutus seis – vuokramalli vaihtui lennosta leasingiin

Taloudellista turvaa lisää Kuntarahoituksen leasingrahoitus, joka osoittautui käänteiden kautta parhaaksi ratkaisuksi Haminalle. Kaupunki käynnisti hankkeen viime elokuussa vuokramallilla, josta heillä oli aiempaa kokemusta Husulan moduulikoulun myötä.

– Aloitimme kilpailutuksen ja markkinavuoropuhelun kaikkien osapuolten ja urakoitsijoiden kanssa. Saimme useammalta taholta viitteitä, että leasing voisi sopia paremmin meille. Soitimme Kuntarahoitukseen ja kysyimme, miten leasingrahoitus toimisi, ja päädyimme keskeyttämään kilpailutuksen, Puustinen summaa.

Valitussa mallissa Kuntarahoitus toimii kohteen rahoittajana ja omistajana kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole pelkästä vuokrasopimuksesta, vaan kaupunki voi halutessaan lunastaa rakennukset leasingkauden päätyttyä. Jos kaupunki taas haluaa eroon koulusta ja päiväkodista tai jommastakummasta, urakoitsija on sitoutunut ostamaan rakennuksen itselleen 20 prosentin jäännösarvoa vastaan.

– Lapsimäärien kehitystä on hyvin hankala ennustaa, mutta näyttää siltä, että ne ovat selkeästi vähenemässä. Ikäluokkien koko ja kaupungin taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, mitä kymmenen vuoden päästä teemme, Puustinen arvioi.

Ei yllättäviä vuokrankorotuksia

Leasingrahoituksen valintaa puolsivat ensisijaisesti sen joustavuus ja taloudellisuus.

– Husulan moduulihankkeessa on seitsemän vuoden vuokrasopimus, jossa elinkustannusindeksi nostaa vuokraa koko ajan. Uuden-Summan hankkeessa sitoudumme tiettyyn korkotasoon Kuntarahoituksen kanssa, mikä antaa meille ennustettavuutta.

Kuntarahoituksen asiantuntijat auttavat kuntia valitsemaan aina sopivimman rahoitusmallin.

– Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana indeksikorotukset olivat maltillisia, mutta tilanne on viime vuosina muuttunut, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

– Kiinteistöleasing tulee edullisemmaksi, sillä leasingmaksut sidotaan indeksin sijaan markkinakorkoon. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa kiinteistön ulos taseestaan, Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, täydentää.

Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen arvelee, että seuraavassa vastaavassa hankkeessaan kaupunki saattaa hyvin päätyä myös Kuntarahoituksen leasingiin.

– Heti kun soitimme Karlille syksyllä, saimme selkeät vastaukset ja ohjeistukset, miten kannattaa toimia. Olen erittäin tyytyväinen Kuntarahoituksen toimintaan ja apuun, mitä olemme saaneet, hän kiittää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla voi rahoittaa kiinteistöhankkeita kustannustehokkaasti perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasing voi olla myös tavallista edullisempaa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta.

Lue lisää kiinteistöleasingista

Teksti: Taru Inkinen

Kuva: Jary Högnabba / Haminan kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kiinteistöleasing sopii myös peruskorjauksiin ja laajennuksiin

Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.

Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.

Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rahoittaja omistaa kohteen

Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.

– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.

Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.

– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.

Leasingrahoituksessa on monia etuja

Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.

Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.

Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Tutustu myös:
Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Kokkolan lapset ja nuoret ideoivat ilmasto- ja ympäristötekoja – tutustu kilpailun voittajiin

Kokkolan kaupunki voitti Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailumme viime vuonna. Palkintorahalla järjestettiin kilpailu, jossa paikalliset lapset ja nuoret pääsivät ideoimaan kestävän kehityksen tekoja. Voittajat julkistettiin tänään palkintotilaisuudessa.

Viime syksynä Kuntarahoitus palkitsi Kokkolan vuoden vihreänä edelläkävijänä. Kilpailun palkinto oli 10 000 euroa, jonka voittaja sai käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Kokkola järjesti palkintorahalla kilpailun, jossa päiväkotilapset ja koululaiset saivat ideoida ilmastoon ja ympäristöön liittyviä töitä.

– Ympäristö on keskeinen aihe erityisesti nuoren sukupolven onnellisuudelle. Siksi me Kokkolassa uskomme lapsiin ja nuoriin, ja halusimme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho perustelee kilpailun järjestämistä.

Lapsiryhmille ja koululuokille suunnattuun kilpailuun osallistui 44 joukkuetta, jotka kisasivat neljässä eri ikäsarjassa. Jokainen ryhmä sai ilmoittaa kilpailuun mukaan yhden kisatyön. Ideoita kerättiin 2024 helmi- ja maaliskuun ajan.

Kunnianhimoiset ja luovat työt vakuuttivat raadin

Ideakilpailun voittajat julkistettiin tänään Kokkolan kaupungin järjestämässä palkintotilaisuudessa. Seuraavat idearikkaudellaan hurmanneet ryhmät valikoituivat voittajiksi:

Varhaiskasvatus

Voittaja: Ulkometsän päiväkoti
Kilpailutyö: Lajittelu ja sen tuominen osaksi päiväkotiarkea

Esiopetus – 2. lk

Voittaja: Lohtajan kirkonkylän koulu, 2. luokka
Kilpailutyö: Luontorakas koulun lähipiha-alue

3.–6. lk

Voittaja: Kälviän Marttilan koulu, 6. luokka
Kilpailutyö: Marttilan takapihan puutarha

Yläaste

Voittaja: Hakalahden koulu, 9 A
Kilpailutyö: Monimuotoisuuden suojelukampanja

Kunkin sarjan voittaja saa 2 500 euron rahapalkinnon, jonka luokka tai lapsiryhmä voi käyttää haluamallaan tavalla.

Vuoden vihreä edelläkävijä voitti Piispanmäen hankkeella

Viime vuonna Kokkola nappasi voiton Piispanmäen monitoimitalohankkeella Kuntarahoituksen kilpailussa. Kaupungin sitoutuneisuus vihreän rahoituksen vaatimuksiin teki vaikutuksen kisan arviointiryhmään.

– Kokkola on ottanut todella ihailtavalla tavalla omistajuutta kestävästä rakentamisesta, mikä näkyi myös Piispanmäen monitoimitalossa. Hanke otettiin omiin käsiin, ja koko organisaatio sitoutui siihen. Oli ilo seurata, miten kokkolalaiset lapset ja nuoret on saatu mukaan pohtimaan ympäristöasioita, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson sanoo.

Kuntarahoitus nimesi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa vuoden asiakkaidensa joukosta vuoden vihreän edelläkävijän, joka on edistänyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Lue myös:
Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Inkeroisten monitoimitalohanke etenee vauhdilla

Kouvolan Inkeroisissa pohdittiin, että varhaiskasvatus, esikoulu ja perusopetus olisi hyvä tuoda saman katon alle. Nyt taajamaan rakennetaan monitoimitaloa, johon tulee koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatustilat lähes 700 lapselle. Näin mahdollistetaan joustava esi- ja alkuopetus. 

Monitoimitalossa on tulevaisuudessa myös kirjasto, nuorisopalvelut, kansalaisopiston opetusta, järjestöjen ja seurojen toimintaa ja muuta vapaa-ajan aktiviteettia. 

Kesäkuussa 2023 käynnistetty rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa: paikallavalu ja betonielementtien asennukset on tehty ja rakennuksen puurungosta on valmiina noin puolet. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, monitoimitalo saadaan käyttöön elokuussa 2025.  

Palvelut tuodaan saman katon alle – paikallista esimerkkiä seuraten 

Mallina Inkeroisten toteutukselle toimii Valkealan uusi monitoimitalo, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Myös Valkealassa kaikki lapsiperheiden palvelut on keskitetty saman katon alle. 

– Anjala-Inkeroisten alueen kouluhankkeesta keskusteltiin jo vuonna 2018, kun selvitimme perusopetuksen kouluverkkoa. Tarkastelimme pienenevää lapsimäärää, kuntaliitoksesta jääneitä vanhoja koulurakennuksia ja huonokuntoisia päiväkoteja, ja päiväkodin suosiota verrattuna perhepäivähoitoon. Sitouduimme tekemään isoja investointeja, kertoo Katja Ahola, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja.  

Monitoimitalo rakennetaan puretun Inkeroisten koulun paikalle. Alueella oli tehtävä louhintaa ja poistettava kalliota suuren monitoimitalon tieltä. 

– Sijainti on kuitenkin käyttäjäkuntaa ajatellen käytännöllinen. Jäähalli sijaitsee aivan kohteen vieressä, ja uimahalli ja Inkeroisten keskusta ovat kummatkin lyhyen matkan päässä, Ahola kuvailee. 

Kyläkeskus, joka ei hiljene iltaisinkaan 

Kansalaisopisto ja kirjasto ovat olleet mukana monitoimitalon suunnitelmissa alusta lähtien, ja lisäksi kokous- ja liikuntatiloille suunnitellaan aktiivista iltakäyttöä. Muuntojoustavuus näkyy kaikkialla: koululuokat ja neuvottelutilat rakennetaan sellaisiksi, että kaksi tilaa voidaan sujuvasti yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. 

– Monitoimitalot ovat Valkealassa ja tulevaisuudessa myös Inkeroisissa ikään kuin kyläkeskuksia, Ahola kiteyttää. 

Tulevan monitoimitalon rakentamisessa otetaan huomioon myös ympäristö- ja kestävyyskysymykset. Kohde rakennetaan massiivipuisista CLT-elementeistä. Kouvolassa on toteutettu pienemmässä mittakaavassa puurunkoisia kohteita, kuten päiväkoteja, mutta CLT-rakentaminen on täysin uutta.  

– Kaupungin ympäristö- ja hankintaohjelmat ohjaavat ympäristöystävällistä rakentamista. Kouvola on osa Hinku-verkostoa, ja olemme sitoutuneet toimimaan ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Vähähiilisyys ja ympäristönäkökulmat saivat meidät valitsemaan rakennusmateriaaliksi puun, kun urakoitsija SRV ehdotti CLT:tä, Ahola kertoo.  

Kestävän kehityksen ja tehokkuuden tavoitteita on määritelty rakennustiedon ympäristöluokituksen kautta, jotka ohjaavat sekä kohteen suunnittelua että urakointia. 

Monitoimitalossa huomioidaan hyvä energiatehokkuus, sekä vihreän kaukolämmön ja aurinkopaneelien käyttö. Motivaattoreina toimivat luonnonvarojen säästäminen ja alemmat käyttökustannukset. 

– Valkealan monitoimitalo sai RTS-ympäristöluokituksessa neljä tähteä. Inkeroisissa tavoitellaan kolmea tähteä, mutta se on lähtötaso, jonka saa myös ylittää. RTS-ympäristöluokitus on ollut meille hyödyllinen työkalu, koska se huomioi kohteen ympäristöystävällisyyden, ei vain rakentamisen ajan, vaan koko elinkaaren ajalta, Ahola sanoo. 

Yhteistoiminnallinen KVR toi urakoitsijan osaamisen mukaan alusta asti 

Inkeroisten monitoimitalo toteutetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana eli kokonaisvastuurakentamisena. Kouvolassa kokeillaan tätä toteutusmuotoa ensimmäistä kertaa. Tavallisessa KVR-urakassa tilaaja laatii tarjousasiakirjat, vastaanottaa tarjoukset ja valitsee urakoitsijan. Yhteistoiminnallisessa KVR:ssa keskeinen ero on, että urakoitsijat pääsivät osaksi hahmottelua jo ennen tarjouksien jättämistä. 

– Kartoitimme hankkeesta kiinnostuneet tarjoajat, ja järjestimme valikoituneiden kanssa työpajat. Mukana oli rakennuttajan edustajia, tarjouskilpailuun osallistuvat urakoitsijat, ja koulujen ja päiväkotien käyttäjiä. Näin saatiin kuvaa siitä, mitä monitoimitalolta tarvitaan, ja tarjoajat saivat hahmotella alustavasti ennen lopullista tarjousta. Halusimme yhteistoiminnallisella KVR:lla hyödyntää täysimääräisesti tarjoajan osaamisen ja kokemus oli mielestämme oikein positiivinen, Ahola kehuu.  

Inkeroisissa uutta monitoimitaloa odotetaan innolla, se on kovasti toivottu tila. Uusi ja monikäyttöinen kohde on myös tärkeä viesti paikallisille: 

– Se, että alueelle investoidaan, on luottamuslause ja merkki uskosta Inkeroisten elinvoimaan.


Teksti: Sara Pitzén, Tuomas Mäkinen
Kuva: SRV

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Pirkkala on yksi Suomen työkykyisimmistä kunnista

Miten Pirkkalan kunnalla menee? 

”Pirkkalassa asuu noin 21 000 kuntalaista, kuntaan muutti lähes 400 uutta asukasta viime vuonna. Työpaikkaomavaraisuusaste on hieman yli sata prosenttia, eli meillä on tällä hetkellä enemmän työpaikkoja kuin työvoimaa. Pirkkalan kuntakeskuksesta on matkaa Tampereen keskustaan noin kymmenen kilometriä, ja lukuisat työssäkävijät ylittävät kuntarajan päivittäin.  

Talouden osalta Pirkkalassa menee suhteellisen hyvin. Kuntataloudessa on aina haasteensa, sillä emme voi vaikuttaa valtion päätöksiin ja lainsäädäntöön. Kiinnostavaa nähdä, miten tulevat vuodet vaikuttavat kuntiin, kun valtion talous on rakenteellisesti alijäämäinen ja hallitus vihjaa lisäsopeutusta. Vaikka muutokset eivät ole aina mieluisia, ne ovat osa työn mielenkiintoa.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?  

”Erityisesti lasten ja nuorten palveluverkkoon panostetaan. Rakenteilla oleva Pirkkala-kampus (linkki) on kunnan historian suurin rakennushanke. Se kokoaa yhden katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat sekä nuoriso- ja liikuntatilat. Kampukseen tulee myös tapahtumatiloja kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön.

Harkinnassa on myös jatkaa Tampereen raitiotieyhteyttä kuntarajan yli Pirkkalaan. Toteutuessaan raitiotielinja 1 saisi yksitoista uutta pysäkkiparia. Raitiotieallianssi suunnittelee parhaillaan ehdotelmia, päätöksiä tehdään tämän vuoden lokakuussa.”

Mikä on mielestäsi Pirkkalan suurin vahvuus? 

”Konsulttien kehittämän Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin* mukaan Pirkkala on edustanut kokoluokkansa ykkös- ja kakkossijaa viime vuodet. EVP-indeksin lisäksi teemme vuosittaisen asukastutkimuksen, jossa kuntalaiset arvioivat kunnan palveluita, ja palaute on ollut suurelta osin positiivista. 

Logistiikan näkökulmasta kunnan sijainti on mainio. Pirkkalassa on lentokenttä, moottoritie kulkee kohti Etelä-Suomea, ja kaupunkiseudun kehätie kulkee kunnan läpi. Pirkkala on lähiseudun liikenteen tärkeä solmukohta.  

Työllisyysasteen ja muuttovoiton lisäksi haluan nostaa vielä lopuksi esiin sen, miten ketterä Pirkkalan kuntaorganisaatio on. Olemme asettaneet tehokkaasti käytäntöön elinkeinoelämään ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä: kunnan hallinnollinen kokonaisuus ja pormestarimalli toimivat erinomaisesti.”

Miltä Pirkkalan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua? 

”Jos raitiotiehanke toteutuu, päätöksellä on näkyvä vaikutus Pirkkalan tulevaisuudenkuvaan. Puoltava päätös kiihdyttäisi kunnan kasvua ja lisäisi alueen houkuttelevuutta, ja lisäksi liikenneyhteydet Pirkkalan ja Tampereen välillä paranisivat entisestään. 

Panostamme kestävään liikkumiseen ja rakennamme vähäpäästöisesti, sillä tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on myös pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lisätä merkittävästi luonnonsuojelualueiden määrää. Olemme kartoittaneet alueen tärkeimmät viheralueet ja laatineet suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle. Kehitämme myös virkistysalueita ja parannamme niiden saavutettavuutta.” 

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Minulla tulee pian 12 vuotta täyteen kunta-alan töiden parissa Pirkkalassa. Opiskelin Tampereen yliopistolla historian sekä hallintotieteiden tutkinnot. Muutaman vuoden ajan toimin noin 1200 asukkaan kunnansihteerinä Kiikoisissa, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. Nykyisin kunta on osa Sastamalan kaupunkia.  

Kunnansihteerin tehtävistä hakeuduin kotikuntaani Pirkkalaan, ja pääsin talous- ja hallintopäälliköksi sivistystoimialalle. Tein pitkään toimialan talouteen ja hallintoon sekä palveluverkon suunnitteluun liittyviä tehtäviä, kunnes siirryin konsernipalveluihin, ja tiedolla johtaminen kasvoi tärkeäksi osaksi työtäni. Vähitellen toimenkuvaani tulivat myös ICT-palvelut ja vuoden 2022 maaliskuussa aloin toimia kunnan talousjohtajan tehtävässä.”  

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit? 

”Onpa hauska kysymys! Kyselin aamupalapöydässä tarkan raadin mielipiteitä, ja vastausten pohjalta suosittelemme Onni-poika kirjasarjaa. Kun on kaksi pientä lasta, 2-vuotias ja 4-vuotias, viime aikoina on tullut luettua paljon perheen kesken.  

Kirjoissa Onni seikkailee mummolassa, leipoo isän kanssa pitsaa, menee päiväkotiin ja oppii pikkuveljen syntymästä. Vartin mittaiset tarinat herättävät kotona paljon keskustelua! Suuressa suosiossa ovat myös televisiosarjat Isot koneet, sekä Fantti ja työkoneet.” 

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi? 

”Haluaisin kuulla Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannolan ajatuksia. Yhteistyö hyvinvointialueen aloitukseen liittyneissä asioissa on ollut hänen kanssaan aina mutkatonta, täältä kunnasta käsin katsoen.”


*FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI ovat yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. 

EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista. Indeksin muodostuksessa aluerajauksena käytettiin kuntatasoa ja kohteena olivat kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa 1.1.2022 alueluokituksen mukaan.  

EVP-indeksi MDI:n sivuilla


Teksti: Sara Pitzén

Kunta-/aluevaikuttajaKuntien asiakastarinat

Uusi koulukeskus tukee Nummelan alueen kehittymistä

Nummelassa on ollut pitkään tarve uudelle koulurakennukselle, sillä alueen koulut olivat täynnä ja todettu ahtaiksi. Vuoden 2023 lopussa valmistunut Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan suurin investointi. Rakennuksessa on tilaa noin 600 alakoululaiselle ja noin 250 päiväkotilapselle.  

– Hankkeen tavoitteena oli turvata koulutilojen riittävyys Nummelassa nyt ja tulevaisuudessa, Vihdin kunnan tekninen johtaja Ville Könönen tiivistää.  

Vihti valitsi hankkeen toteutustavaksi elinkaarimallin. Valintaan päädyttiin kestävyyssyistä, sillä elinkaarihankkeessa urakoitsija sitoutuu ylläpitämään rakennuksen kuntoa. 

– Tämä on Vihdin ensimmäinen elinkaarihanke. Seuraamme kuntana mielenkiinnolla, mitkä ovat eri sektoreiden, kuten käyttäjien, infra- ja tukipalvelujen, taloushallinnon ja kuntalaisten, kokemukset.  

Investointi ilmastoystävällisyyteen 

Nummelan uusi koulukeskus on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Kunta on huomioinut kohteen suunnitteluratkaisuissa elinkaarivaikutukset alusta pitäen: rakennusmateriaalina on käytetty puuta, rakennus lämpenee maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.  

Käyttömukavuutta ja viihtyisyyttä lisää myös se, että koulu on täysin kengätön.  

– Tällä hillitään sisään kulkeutuvan lian ja siivouksen määrää. Se on myös osa sisäilmaterveyttä, Könönen kertoo.  

Monikäyttöinen rakennus on iloksi monille 

Urakka saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2023. Koulukeskuksen varsinainen toiminta alkoi tammikuussa, kun ovet avautuivat lapsille ja henkilökunnalle uuden lukukauden alkaessa. Keskus kokoaa nyt samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielistä opetusta – siellä toimii kaksi koulua, kaksi päiväkotia sekä nuorisotila.    

Koulurakennus tukee laajasti Nummelan asukkaiden hyvinvointia. Päivisin rakennus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä, mutta sen tilat ovat helposti muunneltavissa myös muihin tarpeisiin.  

– Rakennuksessa on huomioitu hyvin iltakäytön mahdollisuudet. Muun muassa liikuntasalia, asukaskeittiötä ja luokkatiloja voidaan hyödyntää myös iltaisin.  

– Koulukeskuksen ympärille on kaavoitettu aluetta lisärakentamiselle. Hanke tukeekin vahvasti Etelä-Nummelan kehittymistä ja laajentumista, tekninen johtaja Könönen iloitsee. 

Teksti: Taru Inkinen
Kuva: Vihdin kunta / Joenrinne Films

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Sotkamo pysyy liikkeessä

Miten Sotkamon kunnalla menee?

”Kunnalla menee hyvin monilla mittareilla. Asukasmäärämme on noussut edellisinä vuosina, kun taas ympäröivissä kunnissa trendi on toisenlainen. Muuttovoitto on ollut sadan hengen paikkeilla vuodessa. Joukossa on sekä kotimaisia että yhä enemmän ulkomailta tulevia muuttajia. Työttömyysaste on 4–5 prosenttia, eli käytännössä täällä on täystyöllisyys. Tietenkin meillä on myös samoja haasteita kuin muualla kuntakentässä näin hyvinvointiuudistuksen jälkijunassa. Tämä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja asioiden järjestykseen laittamista.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?

”Olemme viemässä tällä hetkellä isoja investointeja eteenpäin. Meille on rakentumassa uusi yläkoulu, joka on 15–20 miljoonan euron kokonaisuus. Lisäksi rakennamme uutta lukiorakennusta, jonka yhteyteen tulee myös uudet kirjaston tilat. Tämä ja viime vuosi ovat suuria investointivuosia.

On pakko mennä eteenpäin ja kehittää asioita, jos haluaa pysyä mukana kuntien keskeisessä kilpailussa. Tänä päivänä koko Suomi kilpailee osaajista ja tekijöistä.”

Mikä on mielestäsi Sotkamon suurin vahvuus?

”Vahvuutemme ovat matkailu ja urheilu. Edellisinä vuosina olemme olleet eniten matkailijoita keränneiden paikkakuntien viiden kärjessä. Vuokatin matkailu on ympärivuotista: hiihto- ja joululomien lisäksi tänne suuntautuu kesämatkailua. Heinäkuu on paras matkailukuukautemme.

Liikuntaolosuhteita on paranneltu 20 miljoonan euron edestä kymmenen viime vuoden aikana. Vuokatti Areenan lisäksi olemme rakentaneet muun muassa liikuntahallin ja skeittiparkin. Liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa – onhan Vuokatissa myös olympiavalmennuskeskus talvilajeille.

Kunnan suuren pinta-alan ansiosta tänne mahtuu urheilu- ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi paikallisia työllistäviä kaivoksia. Kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä, mikä vaikuttaa huomioitavasti kunnan työllisyysasteeseen ”

Miltä Sotkamon tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Sotkamo on vireä ja virkeä. Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Se on nojannut pitkälti suomalaisiin, mutta kansainvälisen puolen avautumisen eteen on tehty paljon töitä. Uskon, että siihen mennessä majoituskapasiteetti on myös kasvanut.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Olen ollut Sotkamon kunnalla töissä yli 20 vuotta. Aloitin luokanopettajana, ja etenin rehtorin töiden kautta perusopetuksen johtajaksi, sivistysjohtajaksi ja lopulta kunnanjohtajaksi. Olen nähnyt sivistyspuolen ihan ruohonjuuritasolta lähtien, mikä auttaa paljon kunnan johtamisessa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suoratoistopalveluissa minua kiinnostavat eniten historiaan liittyvät sarjat. Kirjoista luen taas eniten elämäkertoja. Viimeksi yöpöydällä on ollut Pohjolan Leijona, joka on Mirkka Lappalaisen Ruotsin kuninkaasta kertova historiakirja.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?

”Kempele ja Pirkkala ovat Sotkamoa vastaavia maakuntakeskuksen vieressä olevia kuntia. Seuraavaksi voisin haastaa mukaan Pirkkalan talousjohtajan Tommi Ruokosen.”

MIKA KILPELÄINEN
Työ: Kunnanjohtaja, Sotkamon kunta
Syntynyt: 1974
Kotoisin: Sotkamosta
Asuu: Sotkamossa

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Taru Inkinen

Kunta-/aluevaikuttajaKuntien asiakastarinat

Lempäälään rakentuu uimahalli-kylpylä 30 metriä maanpinnan alle

Arkkitehtitoimiston laatima havainnekuva Lempäälän uimahallin allastilasta.

Etelä-Pirkanmaalla sijaitsevaan Lempäälään muuttaa vuosittain noin 350 henkilöä, ja kunnan väkiluvun noustessa myös palvelujen tarve kasvaa. Alueella on muun muassa kymmenen alakoulua, kolme yläkoulua ja lukio, joissa opiskelee yhteensä yli 5 000 lasta ja nuorta.

Aiemmin lähimmät uimahallit ovat olleet Valkeakoskelta, Kangasalta ja Tampereelta. Lähiuimahallia on toivottu alueelle jo 90-luvulta asti. Lempäälän uimahalli tulee palvelemaan myös naapurikuntia ja -kaupunkeja, sillä se on kätevästi saavutettavissa kevyellä ja julkisella liikenteellä.

– Uiminen on monelle käyttäjäryhmälle helposti soveltuva laji. Pelkästään koululaisista ja opiskelijoista tulee suuri käyttäjäryhmä uudelle uimahallille. Tavoitteenamme on uuden uimahallin innostamana lisätä liikunta-aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä, sillä liikkumattomuuden hinta on tutkitusti suuri, kertoo Lempäälän uimahallihankkeen toimitusjohtaja Lari Laakso.

Uimarit kulkevat hissillä 30 metriä maan alle kauppakeskuksen kautta

Hallin valmiusaste oli vuoden vaihteessa noin 50 prosenttia. Kallion louhinta alkoi vuonna 2022, rakentaminen käynnistyi vuonna 2023 ja jatkuu vuoden 2024 syksyyn.

Uuden uimahallin sijainti kauppakeskuksen alla tarjoaa ainutlaatuisia hyötyjä.

– Iso kauppa- ja elämyskeskittymä kerää paljon kävijöitä, joiden odotamme myös luonnollisesti käyttävän uimahallia. Lisäksi avaamme pian uuden Lempäälä-Areenan Ideaparkin viereen ja Ideaparkilla on suunnitelmissa rakentaa hotelli, josta on suora kulkuyhteys kauppakeskukseen ja uimahalli-kylpylään. Läheisen Marjamäen yrityskeskittymän viereen kaavoitamme uutta asuinaluetta, jonka asukkaiden toivomme myös tulevaisuudessa löytävän uimahallin ja sen palvelut, Laakso kertoo.

Tampereen seudulla noin 80 prosenttia käyttäjistä käy uimahallissa matkakortilla.

– Kortilla saa tiskiltä rannekkeen, jolla pääsee kulkemaan altaille ja avattua pukuhuoneiden kaapit. Uimahallin viereen rakennettavan hiihtotunnelin valmistuttua hiihtokierrokselta pääsee suoraan uimaan tai saunaan, Laakso kertoo.

Odotuksissa jopa neljännesmiljoona kävijää vuodessa

Kunnanvaltuusto äänesti yksimielisesti hankkeen käynnistyspäätöksestä.

– Vastaavanlainen yksimielisyys on kuntapolitiikassa aika harvinaista, mikä kertoo siitä, että palveluja on kipeästi kaivattu. Kävijämäärän odotetaan olevan 200 000–250 000 vuodessa, Laakso sanoo.

Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen hankemalli, joka on projektimallin ja allianssimallin hybridi. Suunnitelma ja markkinointikartoitus tehtiin vuonna 2021. Tällöin päätettiin toteutusmuoto, valittiin rakennuttaja ja kilpailutettiin uimapalvelujen toiminnasta vastaava.

– Hyvin aikaisessa vaiheessa todettiin, että projekti on vaativa niin aikataulun kuin teknisen toteutuksen suhteen. Urakka toteutetaan kevennetyllä allianssimallilla. Tästä mallista oli karttunut positiivisia kokemuksia hiljattain valmistuneen Lempäälä-talon kanssa.

Toteutuksessa kaikki osapuolet istuvat saman pöydän äärellä, jolloin elinkaarikustannusten suunnittelu sujuu helpommin ja tavoitteet pystytään asettamaan yhteisesti. Samalla minimoidaan viiveitä ja turhaa suunnittelua.

– Kevennetty allianssimalli on tuonut oman etunsa sen suhteen, että tiesimme jo ennen rakentamista keiden kanssa teemme töitä ja pääsimme testaamaan joukon keskinäistä dynamiikkaa.Se on tuonut valtavasti joustoa rakennusvaiheeseen.

Ekologisuus on huomioitu tarkasti kohteessa

– Sanoisin että ekologisuutta ei voisi paremmin huomioida. Luolaa lämmitetään kaksi vuotta, jotta se saadaan tasapainotilaan, mikä vie aluksi enemmän energiaa. Seuraavan sadan vuoden ajan, mikä on tavoiteltu käyttöikä, lämmittäminen vie vähemmän energiaa kuin vastaava rakennus maanpinnalla.

Energiaa ja vettä säästetään kaikin mahdollisin tavoin.

– Suuri osa matalakaukolämmöstä saadaan kaukolämmön paluuvirrasta, valuvirroista ja hukkalämmöstä. Se parantaa sekä lämpöyhtiön prosessia että tarjoaa meille halvempaa kaukolämpöä. Ratkaisu tässä mittakaavassa on Suomen ensimmäinen. Lisäksi altaat mahdollistavat joustoa energiakysyntään, sillä altaat toimivat ylijäämälämmön puskurivarastoina.

Maan alle ei luonnollisesti paista luonnonvaloa, joten valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kattoon ja seiniin heijastetaan valoa ja erilaisilla valaisumahdollisuuksilla leikitellään.

Esteettömyys on kaikkien etu

Esteettömyyden suunnittelussa on Laakson mukaan onnistuttu erityisen hyvin. Viitoitukset ja lattiassa kulkevat näköesteisten kävelyjohteet parantavat käytettävyyttä ja tiloissa kulkemista. Opaskoirille on oma koirahuone ja varusteluun on muutenkin kiinnitetty huomiota: esimerkiksi osassa wc-tiloissa lattiarajaan asennetaan avunantopyyntönaru.

– Hankkeen aikana myös uusi translaki astui voimaan. Tiloihin valmistuu omat yksityisyyttä suojaavat pukukopit, joita voivat käyttää esimerkiksi muunsukupuoliset ja henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta voi riisuutua muiden edessä.

Elämyssuihkuja, suolasauna ja säädettävä monitoimiallas

Uuden uimahallin pääallas tulee olemaan 25 metriä pitkä, ja siihen tulee kuusi uimarataa. Uimahallin monitoimialtaassa on säädettävä pohja, jolla altaan syvyyttä voi säätää eri ryhmien tarpeita varten.

Lisäksi uimareiden käyttöön rakennetaan vesiliukumäki, hyppytorni ja pomppulauta, opetusallas, vesijuoksuallas, kahluuallas, kylmävesiallas ja poreallas. Tavallisten saunojen ohella halliin tulee suolasauna, höyrysauna ja elämyssuihkuja. Kahvioon on pääsy sekä tuloaulasta että altailta.


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy

AsiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Maalahden kunnalle tunnustus puurakentamisen edistämisestä Motivalta ja ympäristöministeriöltä

Maalahdessa puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia. Pieni pohjanmaalainen kunta on määrätietoisesti edistänyt puurakentamista vähentääkseen rakentamisen päästöjä ja tukeakseen kestävyyttä. Kunnan strategian pääajatus on, että ”se kestää 100 vuotta”.

– Mietimme, mitä käytännössä tapahtuu, kun kohteen elinkaari tulee loppuunsa. Massiivipuisen rakennuksen kohdalla ei synny ongelmia, jos se pitää tulevaisuudessa siirtää tai purkaa. Puurakenteita voi huoltaa ja helposti siirtää, puun sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä ja puu sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisten vaihtelujen mukaan, kertoo kunnanjohtaja Jenny Malmsten.

Vuonna 2021 valmistunut lukio on Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö

Maalahden kunta on rakentanut paljon puusta viimeisen yli kymmenen vuoden ajan, mutta CLT-puuta (cross laminated timber) on kokeiltu vasta lähivuosina. Kunta alkoi rakentamaan uutta lukiota 2020, ja rakennuksesta tuli valmistuttuaan vuonna 2021 Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö. Seuraavana suunnitteilla on uusi päiväkoti.

– Oppilailta ja henkilökunnalta on saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista. Massiivipuurakentamisesta kertyi niin hyvää kokemusta, että päätimme ankkuroida puurakentamisen strategisella tasolla. Näin syntyi uusi kuntastrategia ja kestävän kehityksen strategia, jossa puurakentamisella on suuri rooli, kertoo kunnan tekninen johtaja John Södergran.

Petolahden lukiossa on noin 85 opiskelijaa Maalahdesta ja Korsnäsista.Uuteen päiväkotiin on kaavailtu hieman alle 80 paikkaa, tarkka määrä riippuu siitä, minkälaisia osastoja päiväkotiin lopulta valmistuu.

Lukiolaisia istumassa ja opiskelemassa Maalahden lukion puisilla portailla rakennuksen sisällä.
Oppilailta ja henkilökunnalta on Maalahden kunnan teknisen johtajan John Södergranin mukaan saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista.

Rakennusstrateginen tarkastuslista auttaa tekemään kestäviä valintoja

– Olemme laatineet strategisen tarkastuslistan, jossa on yli kolmekymmentä kohtaa, joita noudattamalla rakennamme kestävästi. Puu täyttää monta kriteeriä, kun tarkastellaan rakennusmateriaalin vahvuutta ja laatua, kiertotaloutta ja vähäisiä ilmastovaikutuksia. Massiivipuuelementtejä voi huoltaa ja elinkaaren lopussa purkaa ja lajitella, selittää Södergran.

Pieni kunta on ollut helppo saada yhteisen tavoitteen taakse.

– Puu on kaikille tuttu materiaali. Päättäjät ovat itsekin korostaneet tarvetta luoda kestävän kehityksen strategia, joten heiltä on saatu tähän tukea alusta asti. Nyt esimerkiksi uutta päiväkotia suunniteltaessa oli kaikille selvä juttu, että kohde rakennetaan kokonaan massiivipuusta, Malmsten kertoo.

Kestää sata vuotta -strategia koskettaa kaikkea kaavoituksesta jätteenkäsittelyyn

Puurakentamisen kautta kestävyysajattelu on laajentunut muuhunkin Maalahdessa. Kunnassa edistetään myrkytöntä siivoamista, harkitaan robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia, sekä huomioidaan energiatehokkuus. Noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on Maalahden kaltaisia, alle 10 000 asukkaan kuntia – minkälaisen esimerkin haluatte muille antaa?

– Ajattelemme rakentavamme paitsi lapsille myös lapsenlapsille, mikä laajentaa koko näkökulmaa. Tarkastuslistamme mukaisesti selvitämme käyttäjien toiveet sekä pyydämme energiakonsultin ja akustiikkakonsultin lausunnot rakennusprojektista. Näin arkkitehti saa kaikki tärkeät näkökulmat kohteen suunnitteluun heti alusta asti, Södergran sanoo.

– Valmistelemme myös uutta asuntopoliittista ohjelmaa siitä, miten kestävyys huomioidaan ja miten voimme tehdä yhteistyötä yritysten kanssa näissä kysymyksissä. Olemme liittyneet HINKU-verkostoon, jota kautta toivomme saavamme lisää tukea ja pystymme viemään edelläkävijyytemme seuraavalle tasolle, Malmsten täydentää

Ympäristöministeriön kunniamaininnasta ollaan ilahtuneita ja ylpeitä

Kunniamaininta on herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa: muualla on pistetty merkille, miten Maalahdessa rakennetaan.

– Olemme käyneet hyviä keskusteluja naapurikuntien kanssa, jakaneet kokemuksiamme ja järjestäneet tutustumismahdollisuuksia esimerkiksi valmistuneeseen lukioon. Tuntuu hienolta saada tekemisestämme ympäristöministeriön tunnustus. Haluamme toimia vahvana vaikuttajana Pohjanmaalla, Södergran ajattelee.


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Christoffer Björklund

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus