Kuntarahoituksen vuosikertomus 2023

Kuntarahoituksen liiketoiminta jatkui vahvana vuonna 2023, mihin vaikutti erityisesti loppuvuotta kohden kasvanut rahoituksen kysyntä asuntosektorilla. Kunnissa vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi ilman sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämisen vastuita ja näihin liittyviä investointeja. Kuntataloutta tuki myös sote-uudistukseen liittyvä kertaluonteinen verohyöty, mikä vähensi kuntien rahoitustarpeita. Lisäksi kunnissa myös varautuminen yleisen korkotason nousuun korkosuojauksilla ja pitkillä viitekoroilla oli verrattain hyvällä tasolla.

Hyvinvointialueita edeltäneet sairaanhoitopiirit olivat osittain varautuneet hyvinvointialueiden rahoitustarpeisiin nostamalla rahoitusta ennakkoon, mutta loppuvuotta kohden kysyntä kasvoi.

Kuntien takauskeskuksen asettama limiitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämään pitkäaikaiseen rahoitukseen oli 400 miljoonaa vuonna 2023. Valtioneuvoston myöntämät lainanottovaltuudet vuodelle 2023 ja myös hyvinvointialueiden rahoitustarpeet olivat huomattavasti Kuntarahoituksen toimintaan vaikuttavaa limiittiä suuremmat. Käytössä ollut 400 miljoonan limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet viimeisellä vuosineljänneksellä antaa vuotta 2023 koskevia tarjouksia hyvinvointialueiden rahoituspyyntöihin.

Uuden pitkäaikaisen rahoituksen määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2022. Pitkäaikaisen rahoituksemme määrä oli vuoden 2023 lopussa 32,0 miljardia euroa.

Avainlukuja vuodelta 2023

32,0

mrd. €

Pitkäaikainen asiakasrahoitus 31.12.2023

10,1

mrd. €

Uusi varainhankinta vuonna 31.12.2023

7,0

mrd. €

Kestävän rahoituksen määrä taseessa 31.12.2023

6,53

Asiakkaiden suositteluhalukkuus 2023 (asteikolla 1–7)

Esa Kallio: Toimitusjohtajan katsaus

Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana

”Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme. ”
Esa Kallio, toimitusjohtaja

Esa Kallio: Toimitusjohtajan katsaus

Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana

”Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme. ”

Liiketoiminta

Kestävien rahoitustuotteiden kysyntä kasvoi

Vihreän rahoituksen kysyntä jatkui ennätyksellisen vahvana. Vuoden 2023 lopussa rahoitusta nostaneita vihreitä hankkeita oli 360, ja vihreisiin investointeihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 4,8 miljardia euroa.

Myös yhteiskunnallisen rahoituksen kysynnän kasvu jatkui. Vuoden lopussa rahoitusta nostaneita yhteiskunnallisia hankkeita oli 117 ja niihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 2,2 miljardia euroa.
Sähköauto latauspisteessä

Liiketoiminta

Kestävien rahoitustuotteiden kysyntä kasvoi

Vihreän rahoituksen kysyntä jatkui ennätyksellisen vahvana. Vuoden 2023 lopussa rahoitusta nostaneita vihreitä hankkeita oli 360, ja vihreisiin investointeihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 4,8 miljardia euroa.

Myös yhteiskunnallisen rahoituksen kysynnän kasvu jatkui. Vuoden lopussa rahoitusta nostaneita yhteiskunnallisia hankkeita oli 117 ja niihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 2,2 miljardia euroa.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeiden määrän kehitys 2019–2023

Vihreä ja yhteiskunnallinen rahoitus ovat instrumentteja, joilla kannustamme asiakkaitamme vastuullisiin investointeihin. Erityisesti vihreän rahoituksen kysyntä jatkui ennätyksellisen vahvana. Vuoden 2023 lopussa rahoitusta nostaneita vihreitä hankkeita oli 360, ja vihreisiin investointeihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 4,8 miljardia euroa.

Myös yhteiskunnallisen rahoituksen kysynnän kasvu jatkui. Vuoden lopussa rahoitusta nostaneita yhteiskunnallisia hankkeita oli 117 ja niihin myönnetyn rahoituksen määrä vuoden lopussa oli 2,2 miljardia euroa.

Henkilö kalastamassa.

Kestävyysohjelma

Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja

Vastuullisuus on päivitetyn strategian myötä entistä keskeisemmässä roolissa Kuntarahoituksen toiminnassa. Vastuullisuustyötämme ohjaa lokakuussa 2023 julkistamamme kestävyysohjelma, joka määrittelee vastuullisuustyöllemme aiempaa selkeämmän suunnan ja tavoitteet.

Varainhankinta onnistui erinomaisesti epävakailla markkinoilla

Tilanne pääomamarkkinoilla vuonna 2023 oli hyvin vaihteleva. Vuotta leimasi geopoliittisten vastakkainasettelujen tuoma epävarmuus sekä keskuspankkien toimet inflaation hillitsemiseksi. Vuoden alussa ripeästi kasvanut inflaatio ja maailmanlaajuiset pankkisektorin ongelmat sekä nopeasti noussut korkotaso loivat markkinoille epävarmuutta, mikä vaikeutti varainhankintaa. Vuoden ensimmäisten kuukausien jälkeen keskuspankkien toimiin tuli läpinäkyvyyttä, inflaatio alkoi hellittää ja luottamus palasi markkinoille kesäksi ja alkusyksyksi. Syksyllä tilanne alkoi jälleen vaikeutua talouden yleisnäkymän heikkenemisen myötä. Marginaalit alkoivat vuoden lopussa leventyä, ja erityisesti euromarkkinalla tilanne muuttui haastavaksi.

Varainhankintamme strategia osoittautui jälleen erittäin toimivaksi epävakailla markkinoilla. Pääsymme pääomamarkkinoille säilyi vahvana läpi vuoden, ja varainhankinnan keskihinta pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden rahoitustarve osoittautui alkuperäisiä arvioita suuremmaksi, minkä vuoksi kasvatimme varainhankinnan ohjelmaa.

Viitelainojen liikkeeseenlaskut onnistuivat hyvin markkinoiden epävarmasta tilanteesta huolimatta. Yhteensä toteutimme pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyitä vuoden 2023 aikana 87 kaikkiaan 12 valuutassa. Pitkäaikaista varainhankintaa teimme vuoden aikana yhteensä 10,1 miljardia euroa.

Uusi pitkäaikainen varainhankinta 2023 alueittain

Varainhankintamme strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla varmistamme rahoituksen saatavuuden asiakkaillemme kaikissa markkinaolosuhteissa.

Henkilöstökokemuksen yhteinen kehittäminen tuotti tulosta

Kuntarahoitus-konsernissa työskenteli vuoden 2023 lopussa 185 henkilöä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvä henkilöstökokemus on meille tärkeä tavoite. Mittaamme henkilöstötyytyväisyyttämme vuosittain, ja tulosten perusteella valitsemme yhdessä henkilöstön kanssa tärkeimmät henkilöstökokemukseen vaikuttavat kehittämisalueet, joihin panostamme. Henkilöstömme on ollut tiiviisti mukana henkilöstökokemuksen kehittämiseen liittyvien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kuntarahoituksen henkilöstökokemus on kehittynyt positiivisesti. Maaliskuussa meille myönnettiin Vuoden innostavimmat työpaikat -tunnustus vuoden 2022 henkilöstökokemustutkimuksen perusteella. Myös vuoden 2023 tutkimuksessa henkilöstökokemuksemme oli hyvä ja parantui hieman edellisen vuoden tuloksesta. Tulos on korkeampi kuin suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa keskimäärin.

Panostamme osaamisen kehittämiseen. Strategiamme päivityksen yhteydessä määrittelimme osaamisen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi strategian kulmakiveksi.

Ota yhteyttä

Lisätietoja vuosiraportoinnista

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus 2023

Puolivuosikatsauksen mukaan talouden epävarmuus jatkui vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi sekä elinkustannusten nousu vaikeuttivat taloustilannetta. Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana ja yhtiö toteutti onnistuneesti tehtäväänsä asiakkaiden edullisen rahoituksen turvaajana.

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.

Ota yhteyttä

Lisätietoja puolivuosikatsauksestamme

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2022

Talouden yleinen epävarmuus leimasi vuotta 2022, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut.  

Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat, ja sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä. Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia.  

Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi muun muassa hinnoitteluun tekemiemme muutosten vuoksi.  

Toimitusjohtajan katsaus

Maailma järkkyi, Kuntarahoituksen merkitys vahvistui

Suomen geopoliittinen ja -taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota kiihdytti koronapandemian jälkeensä jättämiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia epävarmuuksia, nosti inflaation laukkaan ja korotti nopeasti korkotasoa. Kuntarahoituksen rooli yhtenä yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaajista korostui entisestään.

Toimitusjohtajan katsaus

Maailma järkkyi, Kuntarahoituksen merkitys vahvistui

Suomen geopoliittinen ja -taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota kiihdytti koronapandemian jälkeensä jättämiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia epävarmuuksia, nosti inflaation laukkaan ja korotti nopeasti korkotasoa. Kuntarahoituksen rooli yhtenä yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaajista korostui entisestään.

Kuntarahoituksen liiketoiminta kehittyi vakaasti 

Talouden epävarmuus, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi korostivat yhteiskunnallista rooliamme entisestään – katso videolta, millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2022.  

Ota yhteyttä

Lisätietoa vuosikertomuksesta

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus 2022

Vuoden 2022 ensimmäisellä puolikkaalla Kuntarahoituksen liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 74 miljoonaa euroa ja se pieneni vertailukauden ennätystuloksesta 31 %.

Tuloksen supistumiseen vaikuttivat vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi sekä keskeytettyyn tietojärjestelmähankkeeseen liittyvä kertaluonteinen kulu.

Ota yhteyttä

Lisätietoja puolivuosikatsauksestamme

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021

Suomen talous- ja työllisyystilanne olivat vuonna 2021 odotettua paremmalla tasolla. Valtio varmisti koronatukien avulla, etteivät koronapandemian negatiiviset talousvaikutukset jää kuntien kannettaviksi. Kuntasektorin rahoituskysyntä olikin vuonna 2021 ennakoitua alhaisempaa. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti.

Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 213 miljoonaa euroa ja se kasvoi tilikauden aikana 8,0 %.

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – katso videolta, millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021

Ota yhteyttä

Lisätietoa vuosikertomuksesta

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus 2021

Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla konsernin tulos kasvoi selvästi vuoden takaisesta, ja markkina-asema säilyi vahvana.

Luottokannan kasvu hidastui, kun asiakkaiden luottokysyntä normalisoitui koronapandemian aiheuttamista edellisvuoden huippulukemista. Varainhankinta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta onnistui jälleen erittäin hyvin.

Ota yhteyttä

Lisätietoja puolivuosikatsauksestamme

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2020

Koronapandemian puhkeamisen synnyttämä poikkeusvuosi vahvisti Kuntarahoituksen merkitystä asiakaskunnalleen: Kuntarahoituksen varainhankinta jatkui läpi vuoden keskeytyksettä, vaikka tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli erityisesti keväällä 2020 epävakaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä nousi 11 miljardiin euroon.

Asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä, vaikka kuntarahoituslaiset siirtyivät nopealla aikataululla etätöihin koronapandemian vuoksi. Asiakkaiden palveluun ja kohtaamiseen otettiin käyttöön uusia tapoja ja mahdollisuuksia digitaaliseen asiointiin laajennettiin.

Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarve kasvoi merkittävästi vuonna 2020. Rahoitusta uusiin kohteisiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 4 699 miljoonaa euroa, mikä on 52 % enemmän kuin vuonna 2019.

Alkuvuodesta 2020 lanseerattu yhteiskunnallinen rahoitus sai asiakkaiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Rahoitusta myönnettiin ensimmäisenä vuonna 589 miljoonaa euroa 27 eri hankkeelle.

Ota yhteyttä

Lisätietoa vuosikertomuksesta

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus 2020

Koronapandemia lisäsi rahoituksen kysyntää kunnissa vuoden 2020 alkupuoliskolla, mihin vaikuttivat sekä koronapandemian aiheuttama konsernin asiakkaiden luottokysynnän kasvu että muiden luottolaitosten rahoituksen tarjonnan pienentyminen.

Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi katsauskaudella 7,8 %. Lainakanta oli kesäkuun lopussa 26,7 miljardia euroa ja uusi luotonanto oli tammi–kesäkuussa 2,5 miljardia euroa.

Ota yhteyttä

Lisätietoja puolivuosikatsauksestamme

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2019

Suomen talous jatkoi vuonna 2019 yllättävän vahvana maailmankaupan notkahduksesta huolimatta. Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntä oli odotettua suurempaa, ja varainhankinnassa yhtiö onnistui erinomaisesti. Digitalisaatiopanostuksia jatkettiin suunnitelman mukaisesti.

Ota yhteyttä

Lisätietoa vuosikertomuksesta

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus 2019

Liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2019 alussa: pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi 3,3 % ja oli katsauskauden lopussa 23,7 miljardia euroa.

Koko rahoitusportfoliossa ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 194 miljoonaa euroa (1 081 miljoonaa euroa).

Ota yhteyttä

Lisätietoja puolivuosikatsauksestamme