Inspiran laatima arvio luototusasemasta auttaa TVT Asuntoja ohjaamaan talouttaan

Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannusten kohoaminen ja korkotason nopea nousu sekä satsaukset ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös asuntoyhtiöiden talouteen. Turun kaupungin omistama TVT Asunnot halusi varmistaa, että sen talous on vahvalla pohjalla kohtamaan erilaisia tilanteita myös tulevaisuudessa.

– Talousympäristö oli pitkään ollut poikkeuksellinen, kun korot ja inflaatio olivat matalia. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui merkittävästi. Halusimme varmistaa, että ymmärrämme talouttamme oikein ja osaamme ohjata sitä oikein. Ulkopuolinen arvioitsija huomaa joskus asioita, joita ei itse näe, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo.

Kumppanikseen talouden tilannekuvan luomiseen TVT Asunnot valitsi Inspiran, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty aiemminkin.

– Inspira tuntee meidät ja kaltaisemme toimijat. Asiantuntijoilla on perustiedot valmiina ja osaaminen kohdillaan, pääsimme suoraan asiaan, Forss kiittelee.

”Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä”

TVT Asunnot ja Inspira ottivat työn alle kaksi aihetta: arvion yhtiön luototusasemasta sekä talouden mallinnuksen. Arvioon luottoluokitusasemasta päädyttiin, koska virallisen luottoluokituksen hankkiminen on raskas ja kallis prosessi. Asia haluttiin selvittää kevyemmin ja ketterämmin.

Aluksi Inspiran asiantuntijat tutkivat eri toimijoiden menetelmiä laatia luottoluokitus.

– Luottoluokituksen arvioinnissa tarkastellaan karkeasti ottaen kahta asiaa: miltä yritys näyttää taloudellisesti ja miten sitä johdetaan. S&P:lla on kiinteistötoimialalle luottoluokituksen teoria ja sen sisällä vielä julkiselle ja sosiaaliselle asuntotuottajalle oma menetelmänsä. Tähän perustuen teimme TVT Asuntojen taloudesta arvion, Inspiran konsultti Elias Hämäläinen kertoo.

Analyysissaan Inspira arvioi muun muassa toimintaympäristöä, asuntojen vuokrattavuutta ja käyttöastetta sekä vuokraa verrattuna markkinavuokriin. Lisäksi TVT:n johto haastateltiin johtamisen ja ohjauksen arvioimiseksi. Osa-alueet pisteytettiin. Puolet arviosta koostui numeraalisista tunnuslukuanalyyseista, jotka laskettiin historiatiedoilla ja tulevilla ennusteluvuilla, toinen puoli kvalitatiivisesta arviosta.

– Lopputuloksena syntyi alustava arvio TVT:n luototusasemasta luottoluokittajan menetelmiä käyttäen. Tätä luototusasema-arviota vertailimme muiden vastaavien toimijoiden luottoluokituksiin, Hämäläinen jatkaa.

TVT Asunnoille sosiaalisen asuntotuotannon luottoluokituskehikon käyttäminen avasi silmiä.

– Yritysanalyysista, joka toi esiin ja arvioi toimialariskejä, markkina-asemaa sekä meidän omaa toimintaamme, on meille suuri lisäarvo. Luottoluokituskehikko antaa hallinnolle ja omistajille kuvan maailmasta, jossa eletään. Se paljastaa, että kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä, kuten lainsäädännöstä ja markkinaehtoisten toimijoiden vaikutuksesta, sekä meidän omasta johtamisestamme ja hallinnosta, Forss kuvailee.

Forssin mukaan luottoluokituskehikon käyttäminen ja ymmärtäminen tuo selkänojaa toiminnan ohjaukselle ja päätöksille.

– Arvio luototusasemasta perustuu ulkopuolisten toimijoiden laatimiin kriteereihin ja sisältää tietoa, jota rahoittajat käyttävät. Analyysi tarjoaa mittareita, joita voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehys auttaa meitä ohjaamaan toimintaa niin, että talouden tasapaino on hyvä ja meillä on mahdollisuus saada rahoitusta erilaisissa markkinatilanteissa, mikä taas mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tekemisen. Toisaalta, jos joskus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja, sillekin löytyy tästä kehikosta perusteet.

Forss suositteleekin luototusaseman arviointia ja pitkän aikavälin talouden analyysia muillekin toimijoille.

– Asuntotoimijoilla on Suomessa erilaisia toimintaympäristöjä – on kasvavaa kaupunkiseutua ja alueita, joissa väestö vähenee sekä vakaamman toimintaympäristön alueita. Investointien ohjaaminen on erilaista eri toimintaympäristöissä.

Luottoluokitusaseman arvioinnin jälkeen Inspira teki vielä katsauksen asuntosektorin joukkovelkakirjarahoituksen hintaan. TVT sai osana työtä myös esittelyn joukkovelkakirjalainoista rahoitusmuotona tälle sektorille.

– Kohonnut korkotaso heijastuu joukkovelkakirjarahoituksen hintaan ja siksi markkinalla on tällä hetkellä hiljaista, Inspiran konsulttiHämäläinen kertoo.

Analyysi näyttää tunnuslukujen tavoitetason

Työn kolmantena teemana oli talouden mallinnus ja taloudellisten mittarien laatiminen. Inspira mallinsi TVT Asuntojen talouden kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnukseen otettiin mukaan luottoluokitusmittarit ja sovitut tunnusluvut.

– Mallinnuksessa tarkasteltiin myös investointisuunnitelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa yhtiön talouteen ja asuntojen vuokriin. Etsimme tunnusluvuille tavoitetason, joilla investoinnit pystytään toteuttamaan ja talous pysyy tasapainossa. Mallinnuksessa on mukana myös riskianalyysi, jossa on huomioitu esimerkiksi korkojen nousu, kustannusten kasvu ja asuntojen tyhjäkäyttö, Inspiran konsultti Lassi Vuorela kuvailee.

Inspiran asiantuntijat näkevät, että työn tuloksena syntynyt viitekehys voi toimia apuna, kun TVT:n taloudesta halutaan viestiä päättäjien suuntaan.

– Tämän avulla pystyy kertomaan, millä tasolla talouden tunnuslukujen pitäisi olla, että investointisuunnitelmat voidaan toteuttaa, Vuorela jatkaa.

Yhteinen projekti kesti noin kolme kuukautta, jonka aikana suunnitelmia ja tuloksia käytiin läpi virtuaalipalavereissa. Inspiran toteuttama analyysi ei tuottanut TVT:n johdolle varsinaisia yllätyksiä, ennemminkin se tuki yhtiön omaa näkemystä talouden tilasta.

– Analyysi vahvisti, että taloudellinen tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Nyt meillä on pitkän aikavälin talouskehys ja ohjausmittarit, jotka auttavat meitä ohjaamaan omaa talouttamme.

Forssin mukaan Inspiran työ antoi sen mitä haluttiinkin – eväät talouden kriittiseen itsetutkiskeluun. Joihinkin asioihin on pureuduttu analyysin jälkeen itse vielä syvemmälle. Parhaillaan TVT:ssä on käynnissä taloudellisen tilanteen analysointi yhdessä hallituksen ja omistajaohjauksen kanssa.

– Talouden analyysi osoitti, että pystymme joitain taloutta vahvistavia toimia tekemään. Mutta ensin muodostamme yhteisen kuvan siitä, mitä tämä meille tarkoittaa ja mitä päätöksiä mahdollisesti tehdään. Mitään radikaalia ei ole tulossa, kaikki toimet edellyttävät huolellista harkintaa, Forss päättää.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Saija Aalto / TVT Asunnot

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.

– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.

Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.

Soten vaikutukset näkyviin

Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.

– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.

Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.

– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.

– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.

Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.

Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.

– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.

”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”

Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.

– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.

Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.

– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.

Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.

– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.

Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin