Kiinteistöleasing sopii myös peruskorjauksiin ja laajennuksiin

Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.

Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.

Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rahoittaja omistaa kohteen

Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.

– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.

Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.

– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.

Leasingrahoituksessa on monia etuja

Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.

Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.

Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Tutustu myös:
Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa

Kerrostalokaksoset täyttivät kaksi vuotta – voittaako puu vai betoni?

Puutalo Kirsikka ja betonitalo Kide valmistuivat asuinkäyttöön tammikuussa 2022 Turun Arolaan. TVT Asunnot rakensi kerrostalot tismalleen samanlaisiksi pohjaratkaisuja ja pinta-alaa myöten – ne erosivat toisistaan vain rakennusmateriaalissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja ilmenee talojen kustannuksissa ja sitä kautta myös ympäristöystävällisyydessä. 

– Meillähän on tiedossa, että puurakennus on monessa mielessä parempi ilmastovaikutuksiltaan. Olemme halunneet tässä hankkeessa tutkia, mitkä muut asiat niihin vaikuttavat: millaisia eroja tulee talojen kustannuksiin, huollettavuuteen ja käytettävyyteen, niin meidän kuin asukkaiden näkökulmasta, kertoo Pauli Piekkari, TVT Asuntojen talotekniikka- ja energia-asiantuntija. 

Talojen erot odotettua pienemmät 

Rakennusten välisiä eroja on seurattu alusta lähtien. TVT Asunnot seuraa erityisellä kiinnostuksella kaukolämmön kulutusta, jota voidaan tarkastella talokohtaisesti. Huoneistojen olosuhdemittaukset – lämpötila, kosteus ja hiilidioksidimittaus – ovat Piekkarin mukaan myös tärkeät. Niitä seuraamalla nähdään, millä energiankulutuksella saadaan taloihin samanlaiset olosuhteet. 

Kahden asumisvuoden jälkeen on käynyt ilmi, että talojen ylläpitoon liittyvät erot ovat olleet odotettua pienemmät. Kaikkein yllättävintä onkin kohteen isännöitsijän Kati Leppiahon mukaan ollut se, miten vähän eroja talojen välillä on ilmennyt. 

Yksi harvoista havaituista eroista liittyy lämpötilaan. Puutalo Kirsikassa lämpötila vaihtelee vuorokauden sisällä enemmän kuin massiivisemmassa betonitalossa, joka sitoo itseensä lämpöä. Talot vaativat tämän vuoksi erilaista lämpötilan säätöä.  

Rakennusvaiheessa puurunkoinen Kirsikka tuli noin 13 prosenttia kalliimmaksi kuin Kide. Kirsikan hiilidioksidipäästöt olivat toisaalta noin 28 prosenttia pienemmät. 

TVT Asunnot seuraa säännöllisesti Kirsikan ja Kiteen asukkaiden tyytyväisyyttä.   

– Ensimmäisessä asukaskokemuskyselyssä vuonna 2022 asumiskokemukset olivat yhteneväisiä. Vastauksista ei siis ilmene, että asuminen jommassakummassa talossa olisi erityisesti parempaa tai huonompaa, Leppiaho kertoo. 

Kyselyssä nousi ainoastaan marginaalisen pieni ero talojen äänieristystä selvittävässä kysymyksessä: puutalon asukkaat kokivat, että äänet kantautuivat hieman helpommin.  

Hanke kartutti oppeja tulevaan 

TVT Asuntojen työntekijät eivät osanneet odottaa, miten samankaltainen Kirsikka olisi betonisen kaksosensa kanssa, koska betonirakentamisesta heillä on rutkasti enemmän kokemusta. Puurunkoisia taloja he ovat rakentaneet vasta muutamia.  

Rakennuttamisen puolella on nyt kerrytetty arvokkaita oppeja puurakentamisesta tulevaisuuden hankkeita varten. Eroja havaittiin jo rakennusmateriaalien kuljettamisessa työmaalle. Elementtien tuli olla hyvin suojattuja kosteudelta kuljetuksen aikana, mutta työtä helpotti se, että puutalon runkoelementtejä pystyi keveytensä vuoksi tuomaan työmaalle enemmän. Kirsikan rakentaminen sujui myös nopeammin, sillä talvikuukausina rakentamista pystyttiin jatkamaan sääsuojan alla.  

Hanke on herättänyt myös kiinnostusta alan oppilaitoksissa, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijoiden keskuudessa.


Teksti: Taru Inkinen
Kuva: TVT Asunnot Oy

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Niiralan Kulma on nostanut vihreät ja yhteiskunnalliset arvot etusijalle kymmenessä uudiskohteessaan

Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.

–  Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.

Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.

Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.

Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja

Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.

– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.

– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.

Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.

– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.

Hoivakoti Liito-orava ilmasta kuvattuna.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.

Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille

Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.

– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.

Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.

– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Niiralan Kulma

TA-Yhtiöiden Joutsenmerkityn asuintalon ratkaisut kannustavat ympäristöystävällisyyteen

Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.

Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.

– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.

Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta

Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.

– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.

Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.

Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin

Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.

Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Hartela

Vuoden ARA-hanke: Turun Mäntymäessä yhdistyy 1950-luvun henki ja moderni asuminen

Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.

Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.

– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.

Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa

Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.

TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.

Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Tietoa palkinnosta

Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TVT Asunnot

Inspiran laatima arvio luototusasemasta auttaa TVT Asuntoja ohjaamaan talouttaan

Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannusten kohoaminen ja korkotason nopea nousu sekä satsaukset ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös asuntoyhtiöiden talouteen. Turun kaupungin omistama TVT Asunnot halusi varmistaa, että sen talous on vahvalla pohjalla kohtamaan erilaisia tilanteita myös tulevaisuudessa.

– Talousympäristö oli pitkään ollut poikkeuksellinen, kun korot ja inflaatio olivat matalia. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui merkittävästi. Halusimme varmistaa, että ymmärrämme talouttamme oikein ja osaamme ohjata sitä oikein. Ulkopuolinen arvioitsija huomaa joskus asioita, joita ei itse näe, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo.

Kumppanikseen talouden tilannekuvan luomiseen TVT Asunnot valitsi Inspiran, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty aiemminkin.

– Inspira tuntee meidät ja kaltaisemme toimijat. Asiantuntijoilla on perustiedot valmiina ja osaaminen kohdillaan, pääsimme suoraan asiaan, Forss kiittelee.

”Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä”

TVT Asunnot ja Inspira ottivat työn alle kaksi aihetta: arvion yhtiön luototusasemasta sekä talouden mallinnuksen. Arvioon luottoluokitusasemasta päädyttiin, koska virallisen luottoluokituksen hankkiminen on raskas ja kallis prosessi. Asia haluttiin selvittää kevyemmin ja ketterämmin.

Aluksi Inspiran asiantuntijat tutkivat eri toimijoiden menetelmiä laatia luottoluokitus.

– Luottoluokituksen arvioinnissa tarkastellaan karkeasti ottaen kahta asiaa: miltä yritys näyttää taloudellisesti ja miten sitä johdetaan. S&P:lla on kiinteistötoimialalle luottoluokituksen teoria ja sen sisällä vielä julkiselle ja sosiaaliselle asuntotuottajalle oma menetelmänsä. Tähän perustuen teimme TVT Asuntojen taloudesta arvion, Inspiran konsultti Elias Hämäläinen kertoo.

Analyysissaan Inspira arvioi muun muassa toimintaympäristöä, asuntojen vuokrattavuutta ja käyttöastetta sekä vuokraa verrattuna markkinavuokriin. Lisäksi TVT:n johto haastateltiin johtamisen ja ohjauksen arvioimiseksi. Osa-alueet pisteytettiin. Puolet arviosta koostui numeraalisista tunnuslukuanalyyseista, jotka laskettiin historiatiedoilla ja tulevilla ennusteluvuilla, toinen puoli kvalitatiivisesta arviosta.

– Lopputuloksena syntyi alustava arvio TVT:n luototusasemasta luottoluokittajan menetelmiä käyttäen. Tätä luototusasema-arviota vertailimme muiden vastaavien toimijoiden luottoluokituksiin, Hämäläinen jatkaa.

TVT Asunnoille sosiaalisen asuntotuotannon luottoluokituskehikon käyttäminen avasi silmiä.

– Yritysanalyysista, joka toi esiin ja arvioi toimialariskejä, markkina-asemaa sekä meidän omaa toimintaamme, on meille suuri lisäarvo. Luottoluokituskehikko antaa hallinnolle ja omistajille kuvan maailmasta, jossa eletään. Se paljastaa, että kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä, kuten lainsäädännöstä ja markkinaehtoisten toimijoiden vaikutuksesta, sekä meidän omasta johtamisestamme ja hallinnosta, Forss kuvailee.

Forssin mukaan luottoluokituskehikon käyttäminen ja ymmärtäminen tuo selkänojaa toiminnan ohjaukselle ja päätöksille.

– Arvio luototusasemasta perustuu ulkopuolisten toimijoiden laatimiin kriteereihin ja sisältää tietoa, jota rahoittajat käyttävät. Analyysi tarjoaa mittareita, joita voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehys auttaa meitä ohjaamaan toimintaa niin, että talouden tasapaino on hyvä ja meillä on mahdollisuus saada rahoitusta erilaisissa markkinatilanteissa, mikä taas mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tekemisen. Toisaalta, jos joskus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja, sillekin löytyy tästä kehikosta perusteet.

Forss suositteleekin luototusaseman arviointia ja pitkän aikavälin talouden analyysia muillekin toimijoille.

– Asuntotoimijoilla on Suomessa erilaisia toimintaympäristöjä – on kasvavaa kaupunkiseutua ja alueita, joissa väestö vähenee sekä vakaamman toimintaympäristön alueita. Investointien ohjaaminen on erilaista eri toimintaympäristöissä.

Luottoluokitusaseman arvioinnin jälkeen Inspira teki vielä katsauksen asuntosektorin joukkovelkakirjarahoituksen hintaan. TVT sai osana työtä myös esittelyn joukkovelkakirjalainoista rahoitusmuotona tälle sektorille.

– Kohonnut korkotaso heijastuu joukkovelkakirjarahoituksen hintaan ja siksi markkinalla on tällä hetkellä hiljaista, Inspiran konsulttiHämäläinen kertoo.

Analyysi näyttää tunnuslukujen tavoitetason

Työn kolmantena teemana oli talouden mallinnus ja taloudellisten mittarien laatiminen. Inspira mallinsi TVT Asuntojen talouden kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnukseen otettiin mukaan luottoluokitusmittarit ja sovitut tunnusluvut.

– Mallinnuksessa tarkasteltiin myös investointisuunnitelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa yhtiön talouteen ja asuntojen vuokriin. Etsimme tunnusluvuille tavoitetason, joilla investoinnit pystytään toteuttamaan ja talous pysyy tasapainossa. Mallinnuksessa on mukana myös riskianalyysi, jossa on huomioitu esimerkiksi korkojen nousu, kustannusten kasvu ja asuntojen tyhjäkäyttö, Inspiran konsultti Lassi Vuorela kuvailee.

Inspiran asiantuntijat näkevät, että työn tuloksena syntynyt viitekehys voi toimia apuna, kun TVT:n taloudesta halutaan viestiä päättäjien suuntaan.

– Tämän avulla pystyy kertomaan, millä tasolla talouden tunnuslukujen pitäisi olla, että investointisuunnitelmat voidaan toteuttaa, Vuorela jatkaa.

Yhteinen projekti kesti noin kolme kuukautta, jonka aikana suunnitelmia ja tuloksia käytiin läpi virtuaalipalavereissa. Inspiran toteuttama analyysi ei tuottanut TVT:n johdolle varsinaisia yllätyksiä, ennemminkin se tuki yhtiön omaa näkemystä talouden tilasta.

– Analyysi vahvisti, että taloudellinen tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Nyt meillä on pitkän aikavälin talouskehys ja ohjausmittarit, jotka auttavat meitä ohjaamaan omaa talouttamme.

Forssin mukaan Inspiran työ antoi sen mitä haluttiinkin – eväät talouden kriittiseen itsetutkiskeluun. Joihinkin asioihin on pureuduttu analyysin jälkeen itse vielä syvemmälle. Parhaillaan TVT:ssä on käynnissä taloudellisen tilanteen analysointi yhdessä hallituksen ja omistajaohjauksen kanssa.

– Talouden analyysi osoitti, että pystymme joitain taloutta vahvistavia toimia tekemään. Mutta ensin muodostamme yhteisen kuvan siitä, mitä tämä meille tarkoittaa ja mitä päätöksiä mahdollisesti tehdään. Mitään radikaalia ei ole tulossa, kaikki toimet edellyttävät huolellista harkintaa, Forss päättää.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Saija Aalto / TVT Asunnot

Elonkirjotalo vaalii luonnon monimuotoisuutta

Y-Säätiö on asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjä, joka vuokraa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia koteja. Suurimpana valtakunnallisena ja voittoa tavoittelemattomana vuokranantajana Y-Säätiö haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Elonkirjotalo-hanke yhdistää Euroopassa aiemmin kokeiltuja ympäristöystävällisiä rakentamistapoja yhteen hankkeeseen. Valmiille konseptille etsitään tällä hetkellä sopivaa tonttia Helsingistä. Hanke on myös hyväksytty osaksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Asuintalon alle jää koskematonta maaperää, millä voi olla hyviä ympäristövaikutuksia

Elonkirjotalon keskeinen ajatus on mahdollisimman avoimeksi jätetty maantasokerros. Näin tontin elonkirjoa voitaisiin vaalia ja pitää luontainen maaperä mahdollisimman koskemattomana. Säätiö ja Helsingin kaupunki etsivät ihanteellista tonttia, joka olisi tasaisella maalla, lähellä puistoa tai metsää.

– Elonkirjotalo on kunnianhimoinen hanke. Haluamme löytää tapoja, joilla rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia voisi pienentää. Rakentamalla ympäristöystävällisiä kohteita tuemme ja mahdollistamme myös asukkaiden kestävää asumista, kertoo Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Avoimeksi jätetty maaperä sitoo hiiltä ja auttaa myös hallitsemaan tontin hulevesiä. Rankat sateet ja sulavat lumet saattavat kerryttää asuintalojen asfaltoiduille alueille ylimääräistä vettä, jota pitää johtaa tontilta pois. Elonkirjotalon tontille kaavailtujen viheralueiden ansiosta vesi imeytyy paremmin maahan ja pääsee haihtumaan.

Rakentamisessa huomioidaan hiilijalanjälki, luonto ja yhteisöllisyys

Elonkirjotalon muita suunniteltuja tiloja ovat kasvihuonekattokerros, oleskelusivukäytävät ja luonnontilainen piha. Hankkeen avulla voitaisiin selvittää, miten rakennetun ympäristön elonkirjo vaikuttaa asukkaisiin ja asumiseen.

– Luonnolla on monia positiivisia vaikutuksia. Kasvihuonekattokerros voisi lisätä asukkaiden läheisyyttä luontoon ja jopa kohentaa hyvinvointia. Katolla saisi kasvattaa vihanneksia ja puutarhassa puuhastelu voi lieventää stressiä ja tuoda asukkaita yhteen.

Elonkirjotalon yksi tavoite on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle kahden tonnin hiilibudjetti, kun keskiarvoltaan suomalaisten hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia. Puurakentamisessa rakennusmateriaali sitoo hiiltä ja vähentää asumisen energiankulutusta. Tavoitteessa onnistuminen vaatii myös sitoutumista asukkailta.

Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta vastaava senior asiantuntija Rami Erkkilä pitää Elonkirjotaloa hienona esimerkkinä siitä, miten valtion tukeman asuntotuotannon toimijat kehittävät kestävää rakentamista ja asumista.

– Elonkirjotalo on yksi osoitus Y-Säätiön sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja halusta etsiä uusia, kestäviä toteutustapoja ja ravistella koko toimialan käytänteitä. Tällaisia toimijoita tarvitaan, kun halutaan saada aikaan muutoksia nopeasti, Erkkilä kiittelee.

Erkkilä haastaa oletuksen kestävän rakentamisen korkeista kustannuksista.

– Innovatiivisia hankkeita ja kestävää rakentamista pidetään usein niin sanottua tavallista tekemistä kalliimpana. Valtion tukeman asuntotuotannon kohteet kuitenkin rakennetaan ARA:n asettaminen kustannusrajojen puitteissa, mikä osoittaa, että kestäviä ratkaisuja voi toteuttaa kustannustehokkaasti, Erkkilä painottaa.

Elonkirjotalo-hankeon saanut rahoitustaYmpäristöministeriönKasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta. Hanke tuottaa uutta teknistä tietoa ja ymmärrystä puurakentamisesta. Säätiö on aiemmin rakennuttanut puukerrostaloja Jyväskylään ja Kuopioon.

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Y-Säätiö / Planetary Architecture

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä Savonlinnassa

Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo. 

– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin. 

Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”  

– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan. 

Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana 

Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.  

Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. 

Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa. 

– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.  

Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.  

– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.  

Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä 

Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.  

Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.  

–  Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Savonlinnan Vuokratalot Oy