Inspiran laatima arvio luototusasemasta auttaa TVT Asuntoja ohjaamaan talouttaan

Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannusten kohoaminen ja korkotason nopea nousu sekä satsaukset ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös asuntoyhtiöiden talouteen. Turun kaupungin omistama TVT Asunnot halusi varmistaa, että sen talous on vahvalla pohjalla kohtamaan erilaisia tilanteita myös tulevaisuudessa.

– Talousympäristö oli pitkään ollut poikkeuksellinen, kun korot ja inflaatio olivat matalia. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui merkittävästi. Halusimme varmistaa, että ymmärrämme talouttamme oikein ja osaamme ohjata sitä oikein. Ulkopuolinen arvioitsija huomaa joskus asioita, joita ei itse näe, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo.

Kumppanikseen talouden tilannekuvan luomiseen TVT Asunnot valitsi Inspiran, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty aiemminkin.

– Inspira tuntee meidät ja kaltaisemme toimijat. Asiantuntijoilla on perustiedot valmiina ja osaaminen kohdillaan, pääsimme suoraan asiaan, Forss kiittelee.

”Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä”

TVT Asunnot ja Inspira ottivat työn alle kaksi aihetta: arvion yhtiön luototusasemasta sekä talouden mallinnuksen. Arvioon luottoluokitusasemasta päädyttiin, koska virallisen luottoluokituksen hankkiminen on raskas ja kallis prosessi. Asia haluttiin selvittää kevyemmin ja ketterämmin.

Aluksi Inspiran asiantuntijat tutkivat eri toimijoiden menetelmiä laatia luottoluokitus.

– Luottoluokituksen arvioinnissa tarkastellaan karkeasti ottaen kahta asiaa: miltä yritys näyttää taloudellisesti ja miten sitä johdetaan. S&P:lla on kiinteistötoimialalle luottoluokituksen teoria ja sen sisällä vielä julkiselle ja sosiaaliselle asuntotuottajalle oma menetelmänsä. Tähän perustuen teimme TVT Asuntojen taloudesta arvion, Inspiran konsultti Elias Hämäläinen kertoo.

Analyysissaan Inspira arvioi muun muassa toimintaympäristöä, asuntojen vuokrattavuutta ja käyttöastetta sekä vuokraa verrattuna markkinavuokriin. Lisäksi TVT:n johto haastateltiin johtamisen ja ohjauksen arvioimiseksi. Osa-alueet pisteytettiin. Puolet arviosta koostui numeraalisista tunnuslukuanalyyseista, jotka laskettiin historiatiedoilla ja tulevilla ennusteluvuilla, toinen puoli kvalitatiivisesta arviosta.

– Lopputuloksena syntyi alustava arvio TVT:n luototusasemasta luottoluokittajan menetelmiä käyttäen. Tätä luototusasema-arviota vertailimme muiden vastaavien toimijoiden luottoluokituksiin, Hämäläinen jatkaa.

TVT Asunnoille sosiaalisen asuntotuotannon luottoluokituskehikon käyttäminen avasi silmiä.

– Yritysanalyysista, joka toi esiin ja arvioi toimialariskejä, markkina-asemaa sekä meidän omaa toimintaamme, on meille suuri lisäarvo. Luottoluokituskehikko antaa hallinnolle ja omistajille kuvan maailmasta, jossa eletään. Se paljastaa, että kyse ei ole pelkästään numeroista vaan myös toimintaympäristöstä, kuten lainsäädännöstä ja markkinaehtoisten toimijoiden vaikutuksesta, sekä meidän omasta johtamisestamme ja hallinnosta, Forss kuvailee.

Forssin mukaan luottoluokituskehikon käyttäminen ja ymmärtäminen tuo selkänojaa toiminnan ohjaukselle ja päätöksille.

– Arvio luototusasemasta perustuu ulkopuolisten toimijoiden laatimiin kriteereihin ja sisältää tietoa, jota rahoittajat käyttävät. Analyysi tarjoaa mittareita, joita voidaan käyttää strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehys auttaa meitä ohjaamaan toimintaa niin, että talouden tasapaino on hyvä ja meillä on mahdollisuus saada rahoitusta erilaisissa markkinatilanteissa, mikä taas mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tekemisen. Toisaalta, jos joskus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja, sillekin löytyy tästä kehikosta perusteet.

Forss suositteleekin luototusaseman arviointia ja pitkän aikavälin talouden analyysia muillekin toimijoille.

– Asuntotoimijoilla on Suomessa erilaisia toimintaympäristöjä – on kasvavaa kaupunkiseutua ja alueita, joissa väestö vähenee sekä vakaamman toimintaympäristön alueita. Investointien ohjaaminen on erilaista eri toimintaympäristöissä.

Luottoluokitusaseman arvioinnin jälkeen Inspira teki vielä katsauksen asuntosektorin joukkovelkakirjarahoituksen hintaan. TVT sai osana työtä myös esittelyn joukkovelkakirjalainoista rahoitusmuotona tälle sektorille.

– Kohonnut korkotaso heijastuu joukkovelkakirjarahoituksen hintaan ja siksi markkinalla on tällä hetkellä hiljaista, Inspiran konsulttiHämäläinen kertoo.

Analyysi näyttää tunnuslukujen tavoitetason

Työn kolmantena teemana oli talouden mallinnus ja taloudellisten mittarien laatiminen. Inspira mallinsi TVT Asuntojen talouden kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnukseen otettiin mukaan luottoluokitusmittarit ja sovitut tunnusluvut.

– Mallinnuksessa tarkasteltiin myös investointisuunnitelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa yhtiön talouteen ja asuntojen vuokriin. Etsimme tunnusluvuille tavoitetason, joilla investoinnit pystytään toteuttamaan ja talous pysyy tasapainossa. Mallinnuksessa on mukana myös riskianalyysi, jossa on huomioitu esimerkiksi korkojen nousu, kustannusten kasvu ja asuntojen tyhjäkäyttö, Inspiran konsultti Lassi Vuorela kuvailee.

Inspiran asiantuntijat näkevät, että työn tuloksena syntynyt viitekehys voi toimia apuna, kun TVT:n taloudesta halutaan viestiä päättäjien suuntaan.

– Tämän avulla pystyy kertomaan, millä tasolla talouden tunnuslukujen pitäisi olla, että investointisuunnitelmat voidaan toteuttaa, Vuorela jatkaa.

Yhteinen projekti kesti noin kolme kuukautta, jonka aikana suunnitelmia ja tuloksia käytiin läpi virtuaalipalavereissa. Inspiran toteuttama analyysi ei tuottanut TVT:n johdolle varsinaisia yllätyksiä, ennemminkin se tuki yhtiön omaa näkemystä talouden tilasta.

– Analyysi vahvisti, että taloudellinen tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Nyt meillä on pitkän aikavälin talouskehys ja ohjausmittarit, jotka auttavat meitä ohjaamaan omaa talouttamme.

Forssin mukaan Inspiran työ antoi sen mitä haluttiinkin – eväät talouden kriittiseen itsetutkiskeluun. Joihinkin asioihin on pureuduttu analyysin jälkeen itse vielä syvemmälle. Parhaillaan TVT:ssä on käynnissä taloudellisen tilanteen analysointi yhdessä hallituksen ja omistajaohjauksen kanssa.

– Talouden analyysi osoitti, että pystymme joitain taloutta vahvistavia toimia tekemään. Mutta ensin muodostamme yhteisen kuvan siitä, mitä tämä meille tarkoittaa ja mitä päätöksiä mahdollisesti tehdään. Mitään radikaalia ei ole tulossa, kaikki toimet edellyttävät huolellista harkintaa, Forss päättää.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Saija Aalto / TVT Asunnot

Talouden mallinnus tarjoaa tietoa hyvinvointialueen johtamiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.

– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.

Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.

– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.

Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.

– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.

Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa

Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.

Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.

– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.

Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.

Tietoon perustuvaa johtamista

Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?

– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.

Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.

– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.


Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero

Inspiran neuvonantopalveluiden selvitys tukee talouden suunnittelua Kuopiossa – tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut

Kuopion kaupunki halusi saada talousarviovalmistelun tueksi paremman kuvan talouden tilasta. Erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa työ pohdittiin, ja palvelu päädyttiin hankkimaan Inspiralta.

– Halusimme pystyä päivittämään talouden tilannekuvaa ja pidemmän aikavälin ennusteita rullaavasti. Inspiran tekemiä ennusteita voimme jatkossa päivittää itse Kuntarahoituksen talousennustesovelluksessa, Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen kertoo.

Kuopion, kuten muidenkin kuntien, kehitysnäkymät ovat haastavat. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Takana on koronapandemia ja energiakriisi sekä korkojen nopea nousu. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet kutistuivat kuudesosaan.

– Talouden kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut hankalaa. Meillä oli aavistus rakenteellisesta alijäämästä, ja Inspiran tekemä työ vahvisti sen, Martikainen sanoo.

Käynnissä olevia hallitusneuvotteluja seurataan tarkasti.

– Vähän jännittää, millä keinoin kasvua ja työllisyyttä haetaan, miten finanssipolitiikka kiristyy ja miten tasapainottamistoimet kohdistetaan.

Tuottavuusohjelmassa tarkastellaan sopeuttamistoimia laajasti

Kuopio on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Verotulokehitys on ollut hyvää. Kasvu vaatii investointeja, jotka rahoitetaan suurelta osin velkarahalla. Mikäli nykyinen menojen kasvuvauhti ja raskas investointitaso pidetään ennallaan, kaupungin velkamäärän arvioidaan tuplaantuvan ja nousevan 1,1 miljardiin euroon vuonna 2032.

Vuosi 2023 tulee vielä olemaan kuntataloudelle hyvä, mutta valtionosuudet pienenevät vuodesta 2024 alkaen. Inspiran selvitys paljasti, että Kuopion investointitaso ja menojen kasvu ovat liian korkeita verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaiseen kehitykseen verrattuna.

– Rahalla on jälleen hinta ja lainanhoitomenot kasvavat. Nykyinen noin 100 miljoonan euron vuosittainen investointitaso on liian suuri, investointeja on pakko vähentää. Meidän on katsottava tarkkaan, minkälaisen lainasalkun pystymme kantamaan, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Tulemme arvioimaan investointien välttämättömyyttä, kiireellisyyttä sekä ajoittamista, Martikainen kertoo.

Inspiran tekemässä työssä Martikainen pitää erityisen hyvänä sitä, että se sisälsi myös toimenpidesuositukset. Kaupunki onkin jo alkanut suunnitella talouden tasapainottamistoimia suositusten perusteella. Tuottavuusohjelmaa on ryhdytty rakentamaan eri toimenpidekorien kautta.

– Investointien lisäksi tarkastelemme mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, kasvattaa tuloja, myydä omaisuutta ja korottaa veroprosentteja. Tuloja on pystyttävä löytämään lisää. Myymällä omaisuutta voimme päästä eroon kuluista sekä vähentää käyttökustannuksia ja rahoittaa muita investointeja, Martikainen listaa vaihtoehtoja.

Tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut kuntalaisille

Talouden tilannekuvaa ja skenaarioita on esitelty niin luottamushenkilöille, talousarvion valmistelijoille, konsernille kuin konserniyhtiöille.

– Joka taholta on tullut kiitosta siitä, että pystymme nyt esittämään talouden pitkän aikavälin tilannekuvan. Se on iso apu talouden tarkemmassa suunnittelussa.

Vaikka talous vaatii sopeuttamista, Martikainen haluaa korostaa, että Kuopion tilanne on hyvä.

– Kaupungin tase on vahva. Haluamme pitää talouden tasapainossa ja tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja jatkossakin. On tärkeää, että meillä on päivittyvä kuva tulevasta ja näin mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Erityisesti muutostilanteessa tällainen näkymä on välttämätön.

Työ Inspiran kanssa sujui Martikaisen mukaan ketterästi ja joustavasti lyhyessä ajassa.

– Työpajatyöskentely edellytti tietysti myös meiltä panostusta. Inspira tuntee kuntakentän ja kuntien talouden hyvin ja siitä oli yhteistyössä hyötyä. Ulkopuolisen tekemänä näkymä saa enemmän painoarvoa organisaation sisällä.

Inspira on kuntien talouden ja rahoituksen neuvontantopalveluihin erikoistunut Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Inspiran keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit ja palvelutuotannon uudelleen järjestelyt.

Lue lisää: kuntarahoitus.fi/inspiran-neuvonantopalvelut/


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

Tekstiä muokattu 15.6.2023. Lisätty infolaatikko Inspirasta.

Kestävyysajattelu osaksi investointien valmistelua

Rakennusten ja rakentamisen kuluttama energia aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Kestävästä rakentamisesta puhuttaessa ensimmäisenä mielessä onkin usein ympäristö, ilmasto ja hiilidioksidipäästöt, mutta kestävyysajatteluun kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus.

– Käyttötarpeeseen vastaava hanke ja pitkä elinkaari ovat merkittävimpiä investoinnin kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kertoo Inspiran konsultti Pauliina Haro.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ilman kaupunkien ja kuntien vahvaa panostusta tavoitteisiin ei päästä. Rakentamisen kestävyyteen panostaminen on yksi kuntien vaikuttavimmista keinoista vähentää päästöjä.

– Merkittävimmät kestävyyteen liittyvät päätökset, kuten investoinnin laajuus, toiminnot ja sijainti, tehdään tarveselvitysvaiheessa. Autamme asiakkaita tekemään valinnat niin, että hanke on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä ja että se tukee mahdollisimman hyvin asiakkaan kestävän kehityksen tavoitteita, Haro jatkaa.

Tavoitteena vaikuttavin tapa toteuttaa kestävä hanke

Inspira kartoittaa tarveselvityksen laatimisen yhteydessä investoinnin sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Työssä laaditaan kolme vaihtoehtoista toteutusskenaariota: totuttu tapa toteuttaa, lisäpanostukset vastuullisuuteen ja merkittävät lisäpanostukset vastuullisuuteen.

Eri toteutusskenaarioiden sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan.

– Investoinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan kustannusten ja hyötyjen kautta. Teemme myös alustavan hiilijalanjälkilaskelman. Taloudellisessa arviossa tarkastelemme investoinnin vaikutusta kunnan tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Lisäksi arvioimme hankkeen EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisuutta ja soveltuvuutta kestävän rahoituksen piiriin, Haro kuvailee.

Vertailussa vastuullisuuden eri osa-alueet pilkotaan osatekijöiksi, joiden kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan.

– Tarkasteltavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi saavutettavuuden parantaminen esteettömyyteen panostamalla, lämmitysenergian vähentäminen ja investoinnin elinkaaren pidentäminen, Haro kertoo.

Työn lopuksi laaditaan suositus vaikuttavimmasta investointikokonaisuudesta ja sen toteutettavuudesta. Kunnan kannalta vaikuttavin kokonaisuus voi koostua eri skenaarioiden yhdistelmästä. Jotkut osatekijät voidaan tehdä totutulla tavalla, toisien kohdalla saatetaan suositella lisäpanostusta tai merkittävää lisäpanostusta vastuullisuuteen.

Kestävän kehityksen hyödyt näkyväksi

Kestävyyteen liittyviä tavoitteita on jo kirjattu monien kuntien strategioihin, mutta niitä ei vielä aina huomioida investointien toteutuksessa ja niihin liittyvissä valinnoissa – osaaminen ei ole vielä juurtunut kuntien organisaatioihin. Inspiran analyysi auttaa kuntaa omaksumaan kestävään kehitykseen liittyvää ajattelutapaa ja viemään sen osaksi investointien valmistelua. Työssä syntyvä dokumentointi auttaa jäsentämään kestävän kehityksen hyötyjä myös päättäjille.

– Työn tuloksena syntyvän dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen hyötyjä ja investoinnin vaikutuksia kunnan talouteen on helppo havainnollistaa ja perustella myös päättäjille. Lisäksi työssä syntyvää aineistoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi, jos hankkeelle haetaan kestävää rahoitusta, Haro sanoo.


Teksti: Hannele Borra

Myydä vai yhtiöittää kiinteistöt? Inspira selvitti hyvinvointikuntayhtymien vaihtoehtoja

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteinen sotekuntayhtymä. Yhtymän taseessa on noin 20 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöomaisuutta, minkä lisäksi jäsenkunnilta löytyy noin saman verran suoraa kiinteistöomaisuutta.

– Teimme kuntayhtymälle selvityksen syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tavoitteena oli löytää malli kiinteistöomaisuuden hallintaan ja selvittää, mitkä eri vaihtoehtojen vaikutukset omistajakunnille olisivat. Työtä päivitettiin syksyllä 2021: kartoitettuja vaihtoehtoja peilattiin eduskunnassa kesällä 2021 hyväksyttyyn lakiin, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kertoo.

Kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet myös luoteisrannikolla. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RASHKY oli teettänyt selvitystyötä jo aiemmin, mutta yhtymässä haluttiin vielä kirkastaa kokonaiskuvaa. RASHKY:iin kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat.

– Saimme toimeksiannon huhtikuussa 2022 laatia taloudellinen mallinnus RASHKY:n ja jäsenkuntien sotekiinteistöjä hallinnoivalle yhteisyhtiölle. Yhtymässä haluttiin selvittää, voitaisiinko yhtiöittäminen tehdä heti tai ensi vuoden alusta ja mitkä tähän liittyvät riskit ja hyödyt olisivat, Pentinmikko jatkaa.

Siirtymäaikana mahdollisuus ratkaista kysymykset kiireettä?

Forssan seudun selvityksessä esiin nousi viisi vaihtoehtoa ja RASHKY:n selvityksessä kolme. Skenaariot vaihtelivat kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta entisellä tavalla aina kiinteistöjen myyntiin sijoittajille.

Forssassa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nähtiin hyvinvointikuntayhtymän muutos kiinteistökuntayhtymäksi. Keskeistä tässä ratkaisussa olisi, että se mahdollistaa yhtymän toiminnan ilman suurempia häiriöitä sote-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Selvitys kirkasti eri vaihtoehtoja ja kokonaiskuvaa myös Raahen seudulla: myös RASHKY selvitti siirtymää kiinteistökuntayhtymään.

Kummassakaan hyvinvointikuntayhtymässä ei olla tehty vielä lopullista päätöstä jatkosta. RASHKYn hallituksen esitys lähtee kunnille pian yhtymähallituksen kokouksen jälkeen. Forssan seudulla jäsenkunnat selvittävät vielä vaihtoehtoja – ratkaisua odotetaan vielä lokakuun puolella. Sote-uudistuksen siirtymäkausi alkaa vuoden 2023 alusta.

– RASHKY:n kanssa teimme vielä lisäselvityksen, joka tarkensi eri vaihtoehtojen sisältöä. Haastattelimme muun muassa kiinteistösijoittajia ymmärtääksemme paremmin markkinoiden kiinnostusta ja hintatasoa siinä tilanteessa, että kiinteistöjä haluttaisiin myydä, Pentinmikko avaa.

Kunnissa odotetaan tilanteen selkiytymistä muun muassa verotuksen osalta. Hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvät kiinteistöt joudutaan yleisesti ottaen yhtiöittämään, mistä koituu varainsiirtoveroja vastaanottavalle yhtiölle. Sekä Raahen että Forssan seuduilla nousi esiin ajatus, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi saattaisi olla perusteltua pitää mahdollisimman pitkään kuntayhtymissä, kunnes avoimet kysymykset alkavat selkeytyä.

– Julkisessa keskustelussa on ajoittain väläytelty myös toiveita määräaikaisesta vapautuksesta varainsiirtoverosta. Kiinteistökuntayhtymään siirtyminen antaa option seurata rauhassa, millaisia ratkaisuja verotukseen liittyen mahdollisesti vielä tapahtuu, Pentinmikko kertoo.

Muutoksen tahti ja ajankohta on tiedostettu niin Forssan kuin Raahenkin alueilla.

– Monella tapaa se, mitä nyt tehdään, on vielä hallinnollinen harjoitus, mutta se luo siltaratkaisua ja synergiaa 3–4 vuoden päässä häämöttäviin tavoitteisiin. Toimintaa pitää ketteröittää jatkossa ihan käytännön tasolla, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen kertoo.

– Inspiran selvitystyöstä oli meille hyötyä erityisesti aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa, RASHKY:n kuntayhtymän johtaja Elisa Roimaa kommentoi. – Aikataulu selkeytyi ja saimme pohjaa päätöksenteolle, kun tiesimme realistisesti, miten paljon aikaa asiat vievät ja missä tahdissa asioita voidaan edistää.

Ulkopuolinen analyysi toimii kaikille sopivan ratkaisun tukena

Monissa sote-uudistukseen liittyvissä selvityksissä esiin nousevat samantyyppiset haasteet, joten oppeja on jaettu myös Inspiran sisällä. Kuntayhtymissä on mukana aina useampi osapuoli, joiden täytyy löytää sekä yhtymää että sen jäsenkuntia palveleva toimintamalli.

– Kaikilla on vähän erilaiset tarpeet, joten puolueettomasta tahosta on usein hyötyä sopivan mallin löytämisessä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös tukea yhtymän pienempiä kuntia, joilla on rajallisesti resursseja tiedonkeruuseen. Yhdenmukaisten tietojen selvittäminen sekä kuntayhtymältä että eri kunnista vaatii lopulta paljon jalkatyötä, Pentinmikko sanoo.

Monessa kuntayhtymässä on oltu alusta asti kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja muualla Suomessa on löydetty. Kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat Pentinmikon mukaan selvästi kaikupohjaa omaan etenemiseensä. Sote-uudistus luo yhteisen viitekehyksen, mutta alueellisesti palveluiden järjestämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kiinteistöjen ikä, etäisyydet ja toimintojen päällekkäisyys.

– Uusien tilojen kohdalla on yleensä vähemmän järkeä lakkauttaa palvelua ja jättää hyväkuntoinen kiinteistö tyhjilleen. Palvelun tyyppi vaikuttaa myös: alueelle voi riittää yksi yhteinen terveyskeskus tai sairaala, mutta vaikkapa vanhustenhuolto voi olla fiksua järjestää paikallisemmin.

Forssan ja Raahen seuduilla tulevaisuutta kohti edetään positiivisin mielin, vaikka ratkottavia kysymyksiä on paljon.

– Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat luoneet paljon haasteita juuri hyvinvointialueisiin siirtymisen kynnyksellä. Olemme silti tehneet paljon työtä henkilöstökulttuurien, toimintatapojen ja prosessien yhdistämiseksi ja onnistuneetkin siinä hyvin, Komulainen kertoo Forssan seudun tilanteesta.

– Olemme rakentaneet toimintaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Myös vanhaa kiinteistöomaisuutta on hoidettu ja ylläpidetty huolella: kuka kiinteistöjä ja toimintaa jatkossa pyörittääkään, meillä on hyvät edellytykset tarjota hyvinvointialueelle palveluja, Roimaa kertoo Raahen seudun näkymistä.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Raahen sairaala, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Ville Riihinen: Huolettaako kustannusten nousu?

Samaan aikaan on hyvin epäselvää, mitä tuloille tapahtuu – heikoimmassa skenaariossa tulot pienenevät samaan aikaan kun kulut kasvavat.

Talouden ulkopuolelta tulevilla kriiseillä voi olla myös yllättäviä vaikutuksia, kuten syyskuun alussa realisoitunut energiajohdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksien nopea nousu. Tämän seurauksena myös kunnat energiayhtiöiden omistajina joutuvat mahdollisesti pääomittamaan tai lainoittamaan yhtiöitä nopealla aikataululla ja merkittävillä euromäärillä.

Kustannustason nopean nousun vaikutukset aiheuttavat rakennushankkeissa suhteessa suurimpia ja pitkäaikaisimpia haasteita kunnan talouteen. Tavanomaisen kouluhankkeen investointikustannus on noussut usealla miljoonalla eurolla lyhyessä ajassa. Samaan aikaan myös nollakorkoisen lainarahan aika on tullut päätökseen, joten vaikutus kunnan talouteen tulee kahta kautta. Tilanne on ollut niin vaikea, että hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, on jouduttu laittamaan jäihin odottelemaan parempia aikoja. Onneksi jo nyt esimerkiksi puutavaran hinta lähtenyt laskuun. Toivoa parempien aikojen palaamisesta siis on.

Rakennushankkeiden kilpailutusmalleihin on tullut uusia ominaisuuksia kustannustason noususta johtuen. Suurissa hankkeissa, joissa rakentamisjakso kestää usean vuoden, rakennusliikkeet pyrkivät saamaan urakkasopimukseen indeksiehdon. Ehto sitoo urakkahinnan rakennuskustannusindeksin kehitykseen. Siirtämällä rakentamisen aikaisen kustannusnousun riskin tilaajalle rakennusliikkeiden pitäisi pienentää urakkatarjouksen riskivarauksia. Tärkein lähtökohta täytyy kuitenkin pitää aina kirkkaana mielessä: urakkakilpailuissa hyvä kilpailutilanne takaa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen. Rahoitussopimuksissa ennakoitua suuremmat rakennuskustannukset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa alkuperäistä rahoituslimiittiä pitää nostaa. Rahoituksen limiittiä ei voi sitoa indeksiin, vaan niin sanottu kasvuvara pitää sopia rahoituksen kilpailutuksen yhteydessä suurempana limiittinä.

Tulevaisuuden kehitykseen liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mutta hyvällä valmistautumisella on mahdollisuus varautua erilaisiin skenaarioihin aina sitkeämmästä inflatorisesta ja/tai stagflatorisesta kehityksestä talouden nopeaan elpymiseen ja kriisien nopeaan ratkeamiseen.

Me Inspirassa uskomme, että tänään tehty työ vahvistaa kunnan taloutta tulevina vuosikymmeninä. Autamme kuntia ja kaupunkeja talouden suunnittelussa sekä hankkeiden että niiden rahoituksen kilpailutuksissa myös näinä haastavina aikoina.

Ville Riihinen
Huolestunut konsultti

Kirjoittaja työskentelee Inspirassa johtavana konsulttina

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.

– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.

Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.

Soten vaikutukset näkyviin

Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.

– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.

Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.

– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.

– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.

Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.

Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.

– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.

”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”

Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.

– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.

Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.

– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.

Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.

– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.

Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

Kuntatalouden perusfundamentit tärisevät. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. TE-palvelut on puolestaan tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana.

Kuntiin kohdistuu muutospaineita samaan aikaan monesta muustakin suunnasta.

– Sota Ukrainassa on saanut inflaation kiihtymään entisestään, kustannukset kasvavat ja koroissa on nousupainetta. Talouden kehitys, työllisyys, väestörakenteen muutos, muuttoliike – kaikki nämä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen pitkällä aikavälillä ja ne pitäisi pystyä ottamaan talouden suunnittelussa huomioon, Inspiran senior konsultti Lauri Pekkilä sanoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee uudet laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksista kuntiin huhtikuun loppuun mennessä. Kasvavat verotulot muuttuvat monessa kunnassa staattisiksi valtionosuuksiksi. Kuntien vuoden 2023 talousarviot tulevat ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa siihen, miltä talous sote-uudistuksen jälkeen ja mahdollisesti uudistetun strategian valossa näyttää.

– Uusi strategia ja soten jälkeinen organisaatio pitäisi onnistua viemään käytäntöön ja esittämään myös euroina. On tärkeää hahmottaa talouden kokonaiskuva, joka huomioi sekä sisäiset että ulkoiset muutostekijät että sote-uudistuksen ja sen vaikutukset. Valmisteluja ja pohjia talousarviolle kannattaa tehdä jo ennen valtionvarainministeriön lukuja, mikäli vaan mahdollista. Näin kunnassa voidaan heti alkaa purkaa lukujen vaikutuksia omaan talouteen, Pekkilä painottaa.

Pekkilä huomauttaa kuitenkin, että valtiovarainministeriön laskelmat ovat yleistys ja yhden hetken pysäytyskuva, joka perustuu tietyn ajankohdan tietoihin. Luvuissa ei ole huomioitu kuntakohtaisia erityispiirteitä.

Ennakoiva viestintä auttaa päätösten läpiviennissä

Talous on tasapainoilua ja sen arvioimista, mikä on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Talouden syklit ovat pitkiä ja tulovirtojen todentaminen hankalaa. Muutoksessa ja epävarmuudessa perinteinen taloussuunnittelun malli ei riitä, ja 1–3 vuoden aikajänne on liian lyhyt.

Inspira auttaa kuntia tekemään sote-uudistuksen ja muiden muutosten pitkän aikavälin vaikutukset talouteen näkyväksi ja helpommin viestittäviksi. Tiiviissä vuoropuhelussa kunnan kanssa tehtävässä skenaariotyössä hahmotetaan kokonaiskuva talouden tulevaisuudesta, tasapainosta ja kunnan investointikyvystä. Kassavirtaennusteet laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ennusteissa huomioidaan sekä makrotalouden että kunnassa tapahtuvien muutosten vaikutukset.

– Autamme kuntaa hahmottamaan, millä asioilla on suuri vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä, mihin kannattaa keskittyä ja mitä voi tehdä, että talous saadaan pidettyä tasapainossa. Parin vuoden tarkastelujaksolla esimerkiksi sote-uudistuksen vaikutukset voivat näyttää pieniltä. Kymmenen vuoden jänteellä niin hyvät kuin huonotkin talouden muutokset voivat kasvaa suuriksi, Pekkilä kertoo.

Talouden oikaiseminen voi vaatia kipeitäkin ratkaisuja ja kurinalaisia toimia. Esimerkiksi kunnan palveluverkkoa voidaan joutua karsimaan. Uudistuminen taas on vaikeaa ilman investointeja.

– Yhteinen kuva, tämä hetki ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden näkymät pitää pystyä viestimään päättäjille ja organisaatiolle. Muuten tarvittavia toimenpiteitä on vaikea saada toteutettua. Autamme talousjohtoa laatimaan materiaalit ja tarvittaessa esittelemme ne kunnan johtoryhmälle, hallitukselle ja valtuustolle. Kun pitkän aikavälin vaikutukset saadaan viestittyä ymmärrettävästi, päätökset niin investoinneista kuin leikkauksista on helpompi saada läpi.

Inspiran skenaariotyö kestää tyypillisesti 4–8 viikkoa, mutta se voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyemmässäkin ajassa.

Fokus omiin vahvuuksiin, nyt

Kuntien tilanteissa on suuria eroja, eikä kaikille sopivaa toimintamallia tai menestysreseptiä ole mahdollista löytää. Myös erot maakuntien ja hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.

– Tämän hetken tilanne muutoksineen ja epävarmuuksineen vaatii visiota, uskoa omaan tarinaan ja kurinalaisuutta. Rönsyilyyn ei ole varaa. Tilanne suorastaan huutaa suunnitteluhorisontin pidentämistä ja linkittämistä strategiseen kehykseen, Pekkilä korostaa.

Sote-uudistus siirtää kasvavia kustannuksia aiheuttavan vanhusväestön hoidon hyvinvointialueille. Kuntien toiminnan fokus on tulevaisuudessa yhä enemmän varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä elinkeinotoiminnassa.

 – Nyt on se hetki, jolloin viimeistään on lähdettävä aktiivisesti rakentamaan omannäköistä tulevaisuutta. On löydettävä se oman kunnan ainutlaatuinen tarina, jota voi lähteä vahvistamaan ja jonka päälle voi rakentaa alueellista elinvoimaa. Valintojen tekeminen vaatii rohkeutta, onnenkantamoiset ovat harvassa. Odottamaan jääminen on huonoin vaihtoehto, Pekkilä sanoo.

Tavoitteista toteutukseen – miten kestävä kehitys huomioidaan rakennushankkeen kilpailutuksessa?

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kunnilla ja kaupungeilla on tavoitteisiin pyrkimisessä keskeinen rooli, mikä näkyy niiden strategioissa. Strategiset linjaukset eivät kuitenkaan läheskään aina ohjaa hankintoja tai ohjaavat niitä vain osittain. Miksi näin on, Inspiran konsultti Pauliina Haro?

– Yksi syy voi olla, että viesti tavoitteista ei kulje kaikille hankintoja suunnitteleville ja tekeville henkilöille. Voi myös olla, että resurssien tai osaamisen puutteen vuoksi tai tottumuksesta asiat tehdään samalla tavalla kuin ne on aina ennenkin tehty. Tällöin tarjouspyynnöistä jää helposti kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset pois, Haro pohtii.

Myös raha vaikuttaa valintoihin.

–  Esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla on mahdollista säästää sekä luontoa että euroja varsin nopeasti, mutta toisinaan kestävään kehitykseen panostamisella saavutettavat hyödyt realisoituvat vasta seuraaville sukupolville. Joskus onkin vain hyväksyttävä, että lyhyellä aikavälillä kestävän kehityksen huomioiminen maksaa. Mutta toisaalta, huomioimatta jättäminen voi tulevaisuudessa tulla huomattavasti kalliimmaksi.

Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden yleistymistä hidastaa myös markkinoiden tarjonta – tai pikemminkin sen puute. Haron kokemuksen mukaan rakennusliikkeet voisivat olla aktiivisemmin mukana kehittämässä asiakkaidensa toimintaa ja hankkeita.

Markkinavuoropuhelu – keskustelumenettelyllä tavoitteiden mukaisia tarjouksia

Markkinatoimijoiden kanssa käytävä markkinavuoropuhelu auttaa viemään strategiaan kirjatut kestävyystavoitteet hankintoihin. Menettelyllä myös varmistetaan, että tavoiteltujen reunaehtojen mukaisia tarjouksia on ylipäätään mahdollista saada. Markkinavuoropuhelu on erityisen tärkeä vaihe kilpailutuksessa, kun tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen hanke.

– Nämä asiat ovat kaikille vielä melko uusia. On hyvä varmistaa etukäteen, mitä on mahdollista toteuttaa ja mitä ei, Haro painottaa.

Onnistunut markkinavuoropuhelu vaatii aikaa ja erityistä osaamista. Se on toteutettava riittävän aikaisessa vaiheessa, ennen hankkeen kilpailuttamista, jotta markkinavuoropuhelussa saatua palautetta voidaan ja ehditään hyödyntämään hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten määrittelyssä.

Markkinavuoropuhelussa markkinatoimijoille esitettävät kysymykset kannattaa valmistella huolellisesti ja myös toimittaa osallistujille etukäteen tutustuttavaksi. Inspira auttaa asiakasta kysymysten laadinnassa ja varaa tapaamiset toimijoiden kanssa. Markkinavuoropuhelu ei vielä sido millään tavalla siihen osallistuvia osapuolia, minkä ansiosta keskustelua voidaan käydä avoimesti.

– Meidän kokemuksemme on se, että potentiaaliset tarjoajat osallistuvat markkinavuoropuheluihin mielellään ja vastaavat kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Useita erityyppisiä toimijoita haastattelemalla muodostuu kattava kokonaiskuva ja eri vastauksille osataan antaa oikea painoarvo jatkoa ajatellen, Haro kuvailee

Markkinavuoropuheluun osallistuvien toimijoiden kanssa varataan kahdenkeskiset neuvotteluajat. Osallistujat ovat tyypillisesti rakennusliikkeitä, joskus myös materiaalitoimittajia.

– On hyvä, jos kunnan edustaja pystyy osallistumaan edes osaan tapaamisista. Ne, jotka ovat olleet mukana, ovat pitäneet tilaisuuksia erittäin hyödyllisinä, Haro kertoo.

Markkinavuoropuhelun jälkeen tarjouspyyntövaiheeseen

Inspiran asiantuntija laatii tapaamisista muistiinpanot sekä koostaa yhteenvedot ja havainnot. Tämän jälkeen laaditaan tarjouspyyntöasiakirjat yhdessä kunnan kanssa. Tässä vaiheessa varmistetaan, että kestävä kehitys tulee aidosti, lain vähimmäistasoa laajemmin huomioiduksi hankkeen vaatimuksissa, ja että valmis hanke tukee kunnan kestävyydelle asettamia tavoitteita.

– Pohdimme, mitkä vaatimukset ovat pakollisia ja mitkä voivat olla pisteytettäviä. Myös sillä, miten hintaa ja laatua painotetaan, voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon tarjoajat panostavat hankkeen kestävyyteen, Haro sanoo.

Tarjousajan päättymisen jälkeen Inspira auttaa myös tarjousten vertailemisessa ja tuottaa materiaalia päätöksenteon tueksi.

Kokeilusta vakiintuneeksi toiminnaksi

Miten kestävyyden huomioiminen saadaan muutettua kaikkiin hankintoihin ulottuvaksi toimintamalliksi?

– Pitää olla tahtoa tehdä paremmin ja kestävästi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kestävyyden huomioimista kaikissa hankkeissa ja hankinnoissa. Jotta tämä onnistuu, tavoitteet on vietävä osaksi esimerkiksi rakentamiseen ja hankintoihin liittyviä ohjeistuksia, Haro toteaa.

Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät vaatimukset ovat julkisissa rakennushankkeissa arkea. Rakennustöiden tekemisestä sääsuojan alla ollaan valmiita maksamaan ja aikataulua valmiita venyttämään, jotta betoni ehtii kuivua.

– On upeaa, että tilojen turvallisuus ja terveellisyys huomioidaan niin hyvin. Toivottavasti kestävyyden kanssa päästään pian samaan tilanteeseen. Vaikka kestävään rakentamiseen liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, hyviä malleja ja menetelmiä on jo nyt saatavilla, Haro iloitsee.


Teksti: Hannele Borra
Pauliina Haron kuva: Sami Lamberg

Hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet rajalliset – edessä kustannusten leikkaus ja raju priorisointi?

Ministeriö määrittää ensimmäisen lainanottovaltuuden sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilinpäätös- ja talousarviotietojen perusteella. Lainanottovaltuus raamittaa hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet.

Lain mukaan lainanottovaltuus on ”hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäislainamäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus”. Lainanottovaltuuden laskenta perustuu lainojen kymmenen vuoden laskennalliseen takaisinmaksuaikaan. Mitä tämä tarkoittaa, Inspiran senior konsultti Juho Paananen?

– Vuosikate kerrotaan kymmenellä ja tämä määrittää vuotuisen maksimimäärän lainoille, jota hyvinvointialueella ei tulisi ylittää. Kun puhutaan suurista kiinteistöinvestoinneista, joiden käyttöaika on 30 vuotta, kymmenen vuoden laskennallinen takaisinmaksuaika on todella lyhyt, Paananen sanoo.

Realiteetit esiin

Inspira on jo tehnyt usealle hyvinvointialueelle selvityksen kestävästä investointitasosta ja laskelmat lainanottovaltuuksista vuoteen 2030 asti. Parhaillaan on käynnissä ja käynnistymässä uusia vastaavia toimeksiantoja. Skenaariot ovat tuottaneet melko karujakin näkymiä.

– Joillain hyvinvointialueilla lainanottovaltuus kääntyy negatiiviseksi jo vuonna 2024. Tämä johtuu negatiivisesta vuosikatteesta. Tällöin ainoa vaihtoehto lainanottovaltuuden nostamiseksi ja investointien toteuttamiseksi on säästöt toiminnassa, Paananen kertoo.

Lainanottovaltuus määritellään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueiden vuosittainen investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa valtuuden kanssa. Ensimmäinen esitys investointisuunnitelmasta vuosille 2023–2026 on tehtävä ministeriölle lokakuun alkuun mennessä.

– Julkisiin palveluihin jaettava rahamäärä ei sote-uudistuksen myötä tule valtakunnan tasolla kasvamaan. Lainanottovaltuus on tietoinen investointien ja kustannusten ohjaamisen työkalu. Laskentatapa voi kuitenkin johtaa siihen, että merkityksellisiä ja tarpeellisia investointeja jää toteuttamatta, Paananen harmittelee.

Investointisuunnitelmassa täytyy ilmoittaa myös vuokrahankkeet, niiden kustannukset sekä vaikutukset talouteen ja rahoitustapa.

– Tämänhetkinen lainanottovaltuuden laskentamalli suosii lyhyellä tarkasteluvälillä pitkiä vuokrasopimuksia, koska laskennassa huomioidaan vain näiden hankkeiden vuosikatevaikutus. Vuokrahanke heikentää lainanottovaltuutta pitkällä tarkasteluvälillä kuitenkin lainarahoitusta enemmän ja on lisäksi lainalla rahoitettua hanketta kalliimpi, eikä siksi ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto, Paananen muistuttaa.

Edessä leikkauksia ja priorisointia

Hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä edellytyksiä seurataan kriisikuntakriteeristöä muistuttavalla arviointimenettelyllä. Mikäli hyvinvointialueen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi, se voi päätyä arviointimenettelyyn. Sama tapahtuu, mikäli hyvinvointialue ei pysty toimimaan valtiovarainministeriön määrittämällä summalla ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Arviointimenettely voi johtaa hyvinvointialueen muuttamiseen ja esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistymiseen.

– Hyvinvointialueiden talous täytyy saada pyörimään todella tiukassa raamissa. Investointitarpeita on paljon ja tiukkaa on jo ilman uusia investointejakin, Paananen kertoo.

Tähän asti sairaanhoitopiirit ovat voineet itsenäisesti tehdä taloutta koskevia päätöksiä. Maaliskuun alusta alkaen päätökset täytyy hyväksyttää hyvinvointialueen valtuustolla. Paananen painottaa, että hyvinvointialueiden olisi nyt tärkeää tunnistaa oma tilanteensa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

– Keskustelu kustannusten leikkaamisesta on avattava heti ja investointeja on pakko priorisoida. Selvitystyöllämme pyrimme tuomaan esiin talouden realiteetit päätöksenteon tueksi.

Kunnat ovat pyrkineet helpottamaan omaa talouttaan myymällä kiinteistöjään. Suuriakin kauppoja on viime aikoina nähty. Mitä Paananen tästä tuumaa?

– Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien kiinteistöjen omistamiselle on tarjottu vähän vaihtoehtoja. Kukin kunta pyrkii edistämään omaa etuaan annetuissa raameissa. Se on aivan ymmärrettävää. Kiinteistöjen myyminen sijoittajille voi olla kuitenkin pidemmällä tähtäimellä oman nilkan sahaamista. Jos hyvinvointialueen ainoa vaihtoehto on vuokrata kiinteistöjä sijoittajalta, vaikuttaa se ikävästi talouteen. Kun julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan, hyvinvointialueiden kasvaneiden kulujen rahoitus tingitään jostain toisaalta. Arvelisin, että kuntien rahoitus on tällöin vaarassa. Sen sijaan, jos sairaanhoitopiirit tai muu julkinen taho kykenisi ostamaan kuntien kiinteistöjä, se helpottaisi hyvinvointialueiden taloutta. Tässä toivoisin sote-uudistusta valmistelevilta ministeriöiltä kauaskatseisuutta.