Koronapandemian talousvaikutusten lievittämisessä on toistaiseksi keskitytty tuotantokapasiteetin varjelemiseen. Pyrkimyksenä on ollut, että talouden perusrakenteet eli yritykset ja työpaikat saataisiin säilymään epidemian yli edes suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin kriisiin tultaessa.
Tämä on hyvä peruslinjaus niin kauan kuin pandemian akuutti vaihe jatkuu – tarpeetonta konkurssiaaltoa ja työttömyyden nousua on nykyisessä suhdannetilanteessa järkevää torjua. Samanaikaisesti on kuitenkin siirrettävä katse myös pandemian jälkeiseen aikaan. Koronakriisi voi pysyvästi muuttaa monia kulutustottumuksia ja talouden toimintamekanismeja. Siksi tuotantorakennetta ei voi pitkäkestoisesti yrittää jäädyttää pandemiaa edeltäneeseen muotoonsa vaan talouden uudistuminen on saatava käyntiin.
Tuottavuuskasvua ja kestävää kehitystä edistävillä julkisilla investoinneilla on eittämättä oma roolinsa, samoin panostuksilla ihmisten osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä tuotantorakenteen markkinaehtoiseen uudistumiskykyyn. Yksityisten yritysten teknologiavalintoja ja liiketoimintamalleja ei voi julkisen vallan taholta liikaa ohjailla. Tarmoa kannattaa keskittää siihen, että yritysten innovaatio- ja investointitoiminnalle olisi mahdollisimman otolliset olosuhteet.
Suomessa yritysrakenteen uudistumiskyky tarvitsee tuekseen toimintaympäristön uudistuksia. Rakenneuudistusten tarve kohdistuu ainakin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, verotukseen, koulutusjärjestelmään sekä työmarkkinoihin. Tehtävää siis riittää eikä onnistuminen ole helppoa. Poliittisesti rakenneuudistusten vaikeusastetta lisää, että lyhyellä aikavälillä reformit saattavat heikentää joidenkin väestöryhmien asemaa mutta tuottavat koko yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia vasta ajan kanssa.
Lähivuosien tärkeimpiä kysymyksiä onkin, missä määrin uudistuspolitiikassa onnistutaan. Koko Euroopan tasolla on ilmeinen riski, että finanssipolitiikka päätyy samanlaiseen pattitilanteeseen, johon rahapolitiikka on jo ajautunut. Rakenteita säilyttävästä syömävelkakierteestä ei luovuta, koska siitä ei lyhyen aikavälin haasteiden vuoksi uskalleta päästää irti. Puhutaan Japanin tiestä: talouden kasvupotentiaali kuihtuu ja velkataakka kasvaa.
EU:n elvytyspaketti tarjoaa jäsenmaihin satojen miljardien edestä uutta pelivaraa seuraavien kolmen vuoden aikana. Näiden varojen järkevä, tulevaisuuden kasvuedellytyksiä vahvistava käyttö on EU-maille todellinen näytön paikka. Toivokaamme, että Euroopassa talouden uudistuminen saa vihdoin kaipaamansa piristysruiskeen.
Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.
Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:
- Koronakevät oli maailmantaloudessa historiallisen synkkä, mutta toipumista on jo tapahtunut
- Korona iski voimakkaasti jo alkuvuoden BKT-lukuihin euroalueella – EKP arvioi koronavaikutusten kestävän pitkään
VM:n talousennuste on ensivaikutelmaa karumpi - Terveys on nyt tärkeintä – silti talouden sairastuminenkin on huomioitava
- Koronaviruksen odotettua vakavampi luonne syventaa epidemian talousvaikutuksia
- Koronaviruksen vaikutusmekanismit talouteen
- Näyttävä on vaikuttavan pahin vihollinen
- Työllisyysasteen kestävän nousun varmistaminen on Suomen elinehto
- Talouden vuosi 2020
- Syksyn toteutuneet talousluvut kuin nousukaudelta – valitettavasti odotusten synkkeneminen jatkuu
- Uusi väestöennuste on karu, mutta antaa aikaa reagoida
- Talouden epävarmuus suurta – taantuma ei silti väistämätön
- Miten heikko Saksan talouden tila todella on?
- Rahapolitiikan uusi kevennysaalto kertoo maailmantalouden poikkeuksellisen suurista riskeistä
- Kasvuennusteita reivataan – myös julkisen talouden näkymä muuttunut haastavammaksi
- Talouden kaksi käännekohtaa