Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kun sitkeys on DNA:ssa

Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ympärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tulevaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mittakaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloittanut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuutta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

Mukaan nousutrendiin

Kuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskohtainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.  

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuksellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoimisen oikeisiin asioihin.

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saada kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

Yritysten tarpeet ykkösenä

Nokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee palvelemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metalliteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluokan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallinta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakunnan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikaupunkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Kunta-/aluevaikuttaja

Investointeja tulevaisuuteen

Vastuullisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Kuluneen vuoden aikana vastuullisuus on kuitenkin nostettu myös yhtiön strategiassa entistä vahvempaan asemaan. Rahoitusalalla vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnemme asiakkaidemme tilanteen niin hyvin, että osaamme auttaa tunnistamaan myös riskejä. Tarjoamme konkreettisia työkaluja talouden koko kuvan hahmottamiseen ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuonna lanseeraamamme vihreä rahoitus on ollut hyvin kysyttyä. Suomalaiskuntien mittavien ympäristötekojen mahdollistamana pystyimme laskemaan tänä syksynä liikkeeseen jo toisen vihreän bondin eli ympäristöhankkeisiin korvamerkityn joukkolainan. Se oli todellinen menestys, ja osoittautui yhtiömme tähänastisen historian kysytyimmäksi bondiksi.

Vihreän rahoituksen asiakkaamme hyötyvät ympäristöystävällisistä investoinneistaan monin tavoin. Vihreän rahoituksen piiriin hyväksytyksi tuleminen on riippumattoman arviointiryhmän tunnustus hankkeissa tehtävästä työstä. Se tekee kunnan ympäristöponnistelut näkyviksi, ja vaikutusarvioinnin ansiosta kunnat saavat myös mitattua tietoa hankkeidensa ilmastovaikutuksista. Tämä kehitys lisää läpinäkyvyyttä kuntalaistenkin suuntaan.

Kuntarahoitus saa asiakkailtaan kiitosta ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, että ymmärrämme asiakkaiden toimintaympäristön ja siitä, että autamme pienelle organisaatiolle ominaisen ketterästi ja henkilökohtaisella otteella. Näistä vahvuuksista haluamme pitää jatkossakin kiinni. Me Kuntarahoituksessa olemme vuoden mittaan panostaneet merkittävästi tulevaisuuteen vahvistamalla organisaatiotamme. Lisäresursseja on haettu muun muassa riskienhallinnan tehostamiseen ja varmistamiseen, digitalisaation nopeuttamiseen ja asiakastyön kehittämiseen. Uskon, että nämä lisäsatsaukset näkyvät asiakkaillemme tehokkaina ja varmoina prosesseina ja parempana palveluna.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vahvasta vuodesta sekä omaa henkilökuntaamme muutoshalukkuudesta, sitoutumisesta ja innosta paremman huomisen rakentamiseen.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio

NäkökulmatVastuullisuus

Uude(nlaise)t johtajat

Matka Kajaanista Kuhmoon on alkamassa. Lunta on jo maassa. Lapset istuvat takapenkillä, mies ajaa ja Tytti Määttä ehtii seuraavien sadan kilometrin aikana kertoa siitä, millaista on johtaa kuntaa murrosten keskellä. Pitkä työviikko on takana, ulkona on jo pimeää. Tuleva Kuhmon, nykyinen Vaalan kuntajohtaja odottaa jo hiihtokelejä.

Kuntajohtaminen muuttuu

Kuntajohtaminen on murroksessa, niin kuin johtaminen kaikkialla. Lasikatot murtuvat hitaasti, sukupolvet vaihtuvat. Muuttuva maailma kaipaa myös uudenlaista johtamista.

Tällä hetkellä kunta- ja kaupunginjohtajista vain noin viidesosa on naisia. Määrä on kasvamassa, joskin hitaasti. Vuonna 2000 kuntajohtajista oli naisia 7,5 prosenttia, joten ylöspäin on tultu.

Mielikuva kuntajohtajasta on edelleen keski-ikäinen mies. Se pitää myös useasti paikkansa. Kunnan- ja kaupunginjohtajien keski-ikä on pitkään ollut 53 vuoden kieppeillä. Moni heistä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina.

Perinteinen johtaminen on perustunut pitkälti asiaosaamisen korostamiseen ja hierarkkisen johtamisen tapaan. Uudenlainen johtaminen korostaa yhteistyötä ja avoimuutta. Sitä kaivataan erityisesti muutosjohtamisen keskellä, jota kuntajohtaminen on aivan erityisesti.

Unelmatyössä

Tytti Määttä on johtanut Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Vaalan kuntaa viimeiset kahdeksan vuotta. Joulukuussa odottaa siirtyminen kaupunginjohtajaksi Kuhmoon.

Aloittaessaan Vaalassa tuolloin 27-vuotias Määttä pääsi unelmatyöhönsä. Turussa valtiotieteitä ja Helsingissä johtamista opiskellut Määttä ehti haaveilla parin vuoden ajan paluusta kotiseudulle. Sitten siellä avautui kunnanjohtajan virka.

– Halusin antaa jotakin takaisin Vaalaan. Se on minut kasvattanut ja antanut hyvät edellytykset elämään.

Nuori kunnanjohtaja herätti välillä hämmästystä, vaikka suhtautuminen muuten oli arvostavaa.

– Taisin olla kummallisuus niissä kuntajohtajien tapaamisissa silloin, Määttä nauraa nyt.

Määttä ei koe, että uudenlainen johtajuus on iästä tai sukupuolesta kiinni. Nuorillakin on konservatiivisia johtamisentapoja.

Kysy, älä oleta

Miltä sinusta tuntuu? on kysymys, jonka Määttä pyrkii kysymään niin alaisiltaan kuin kuntalaisiltaan. Erityisesti vaikeissa ja uusissa tilanteissa. Todennäköisesti vielä monta kertaa
Kuhmossa.

Siihen kysymykseen tiivistyy myös Määtän johtamisen filosofia. Tärkeintä hänelle ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. Ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista.

Määttä kertoo monta esimerkkiä siitä, kuinka hänen ovelleen on tultu etsimään niin veroilmoituksen täyttöapua kuin kynsisaksiakin. Usein kohtaamisissa on kyse siitä, että jaksaa kuunnella ja välittää.

– Ei voi kylmästi todeta, ettei kuulu minulle. Täytyy ymmärtää laajempi konteksti.

Määtän mielestä vuorovaikutus on hyvää silloin, kun ongelmiin löydetään ratkaisu ja kohtaaminen on ystävällinen. Vaikka ratkaisu olisi vaikea, Määtän tavoitteena on, että siitä
jää oikeudenmukaisuuden tunne. Jos ratkaisua ei tunnu löytyvän, Määttä lähtee metsään. Juoksemaan tai hiihtämään.

– Siellä se ajatus usein valkenee, että voisiko se mennä näin.

Vaikeuksien keskellä kohtaamisten merkitys korostuu

Aina päätökset eivät synny kivuttomasti. Määtän uran ensimmäisinä vuosina Vaala kamppaili talousvaikeuksien kanssa. Säästöjä kaivettiin kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä
kaikki kunnan johtoryhmän jäsenet tekevät kukin kahta virkaa. Määttä toimii yritysneuvojana. Silti tulevaisuuden kunnan peruspalveluihin on haluttu satsata.

Sisäilmaongelmista kärsinyt koulu oli käyttökelvoton ja uudelle oli kova tarve. Oppitunteja pidettiin niin teollisuushallissa kuin kunnanhallituksen huoneessa, yhteensä yli kymmenessä eri paikassa.

– Kiersin hirvipeijaisetkin kertomassa miksi niitä veroja pitää korottaa.

Määttä keskustelee paljon kuntalaisten kanssa. Viime vuonna Määttä lounasti kaikkien kahdeksasluokkalaisten kanssa. Lisäksi kunnanjohtajan aamukahveja on pidetty niin paikallisella ABC:lla kuin keskustan kahvilassa.

Määtän mielestä kaupungeilla olisi mahdollisuus oppia maaseudun kunnista demokratian kehittämisessä.

– Kaupungeissa voitaisiin järjestää kaupunginosittain samanlaisia kaupunkilaisten kohtaamisia kuin mitä me teemme koko kunnan osalta. Tärkeää on viedä asiat mahdollisimman lähelle ihmisiä.

– Pitää elää sitä samaa arkea kuntalaisten kanssa. Täällä se on helppoa, sillä minun elämäni on samojen palveluiden varassa kuin muidenkin elämä. On vain yksi päiväkoti.

Hyvää johtamista pitää arvostaa

Määttä kaipaa Suomeen enemmän keskustelua johtajuudesta, erityisesti hyvästä sellaisesta. Perinteisesti johtaja on täällä nähty negatiivisena roolina.

Johtajan rooli ei varsinkaan vaikeuksien keskellä ole aina kovin kiitollinen. Silloin tärkeää on kannustava palaute. Johtajalla ei välttämättä ole ketään, keneltä saada palautetta tai mentorointia.

Siihen sosiaalinen media on auttanut.

– Sieltä se oma toiminta peilautuu. Se on paikka saada palautetta ja kehittyä.

Parhaalta tuntuu suora palaute kuntalaisilta. Oli se sitten kuntalainen, joka kertoo saaneensa uskonsa takaisin kuntaan tai se kolmasluokkalainen, joka kertoo seuraavansa Määtän Youtube-kanavaa. Sen eteen hän kertoo tekevänsä töitä.

– Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi myönteinen ajatus kotikunnastaan. Siihen me pyrimme kaikilla keinoilla.

Määtälle on ollut tärkeää, että hän on saanut rakentaa johtajuutensa juuri sellaiseksi kuin on itse halunnut. Se tarkoittaa Määtälle sitä, että hän saa olla oma itsensä. Ilman, että pitää sopeutua johtajanmuotteihin tai vanhoihin malleihin. Saa keskustella ja kysellä, olla juuri niin ”pehmeä” kuin kokee tarpeelliseksi.

– Pyritään ottamaan pois turha pönötys.

Ovi on aina auki

Linda Leinosen työhuoneen ovi on kiinni. Se on harvinainen hetki nykyisen Isojoen ja tulevan Kauhajoen kaupunginjohtajan elämässä. Yleensä ovi on aina auki, mutta haastattelun ajan se pysyy kiinni. Kuusi vuotta Isojoella on vierähtänyt nopeasti ja nyt on edessä siirtyminen viereiseen, asukasluvultaan noin kuusi kertaa suurempaan kuntaan Kauhajoelle.

– Näen sen potentiaalin, joka Kauhajoella on. Kauhajoki on sellainen kuin tulevaisuuden elinvoimaisen kunnan kuuluukin olla, Leinonen innostuu.

Vaikka haasteita on, talouden suhteen erityisesti, niin Leinosen mukaan Kauhajoelta löytyy monipuolista yrittäjyyttä ja hyvässä kunnossa olevat peruspalvelut. Kaupunki on alueen kaupan keskus ja liigassa pelaavan koripallojoukkueen kotikaupunki.

Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena

Haasteita Leinonen on etsinyt aina. Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena. 18-vuotiaana hän päätti asettua ehdolle kotikuntansa Kristiinankaupungin kunnallisvaaleissa Keskustan ehdokkaana. Ensi yrittämällä läpi päässyt tuore valtuutettu sai ylioppilasjuhliinsa vieraaksi kaupungin johtoa.

Sitten tie vei Tampereelle kunnallispolitiikan opiskelujen pariin. Leinonen oli 29-vuotias kun Isojoelta avautui kunnanjohtajan paikka.

– Ajattelin, että nyt on syytä hakea.

Leinonen lähetti hakemuksen.

– Mulle on usein käynyt niin, että jos menen haastatteluun, niin saan paikan.

Isojoen edellinen kunnanjohtaja Kaija Hapuanaho oli jäämässä eläkkeelle. Leinonen oli lukenut edeltäjän haastattelun lehdestä, jossa tämä oli kehunut kunnan keskustelevaa päätöksentekoa.

– Jonkinlaista tietä oli aurattu. Eipähän tarvinnut keskustella sukupuolesta, vaan lähinnä siitä, että olin niin nuori, Leinonen muistelee.

Täytyy antaa, jotta saa 

Leinonen itse sanoo tärkeimmiksi luonteenpiirteikseen avoimuuden, energisyyden ja ulospäin
suuntautuneisuuden.

Leinosta on helppo uskoa. Hän nauraa paljon. Sekä nauru että Leinosen energia tarttuu. Häntä kuunnellessaan tulee sellainen olo, että tekisi mieli lähteä hänen mukaansa kuntaa johtamaan.

– Tärkeää on se, mitä antaa itsestään. Jos on kovin pidättyväinen, silloin ei anna itsestään sitä mitä toivoo muilta saavansa.

Leinoselle johtaminen tarkoittaa vaikuttamista asioihin. Muutoksen näkyviin saamista. Sitä hän haluaa myös Kauhajoella toteuttaa. Kauhajokisia on mietityttänyt kivijalkakauppojen katoaminen keskustasta. Leinonen on tarttunut haasteeseen ja miettinyt tapoja, joilla yrittäjät löytäisivät lisää asiakkaita. Tapahtumia, yrittäjäiltoja ja tienviitoituksen muuttamista. Nyt kaupunkiin ajetaan hiljaisempaa sivukatua pitkin. Kivijalkakaupat eivät osu kaikkien reitin varrelle.

Leinoselle muutokset ovat konkreettisia tekoja. Niihin pitää vain löytää keinot.

Apinointi ei enää hävetä

Syy sille, miksi kunnanjohtaminen Leinosen puheissa kuulostaa raikkaalta ja inspiroivalta, löytyy yhteistyöstä ja apinoinnista.

Leinonen kehuu uuden sukupolven kuntajohtajien kollegiaalista tukea. Sitä jaetaan niin alan tapahtumissa kuin yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.

– Meidän sukupolvea leimaa se, ettei meitä hävetä se, että me kopioimme toisia. Jossain vaiheessa se oli noloa, että ikään kuin varastettiin toisten ajatuksia. Ei ollenkaan enää, Leinonen kertoo.

Ryhmässä kysytään rohkeasti apua kinkkisiin pulmiin ja jaetaan vinkkejä. Kun joku löytää toimivan ratkaisutavan, hän jakaa sen eteenpäin.

Ota kaikki mukaan

Leinonen on käyttänyt ryhmästä saamiaan vinkkejä kuntastrategiantekemiseen. Perinteisesti kuntastrategiaa on tehty konsulttien avulla, suurella rahalla. Pienessä kunnassa mahdollisuutta tähän ei ollut. Ratkaisuksi löytyi osallistaminen. Konsulttien sijaan strategiaa miettimään otetaan kuntalaiset.

Päiväkotilapset pääsevät piirtämään tulevaisuuden Isojoen, työikäiset tulevaisuuskahvilaan ja vanhukset tulevaisuuskeskusteluun.

Leinonen on miettinyt myös tarinallistamisen mahdollisuuksia kuntakuvan luomisessa.

– Totta kai pitää olla se kuivakka strategiapaperi, mutta sitten sen lisäksi voisi kirjoittaa Isojoen tarinan.

Vaikka toteutus jää nyt Isojoella kesken Leinosen siirtyessä suurempiin saappaisiin, tapa tehdä siirtyy mukana.

– Uskon, että kaupunginjohtajalla on tärkeä rooli luoda luottamusta tulevaisuuteen.

Kunta-/aluevaikuttaja

Toisenlainen koulu

Lunta on tuskin tupruttanut nimeksikään maahan, mutta se ei estä tyrnäväläisen Rantaroustin alakoulun oppilaita laskemasta sydämensä kyllyydestä alas pieneltä kukkulalta koulun pihalla.

Kukkulan säilymisestä oltiin koulun rakentamisen yhteydessä huolissaan. Siksi kukkula säästettiin ja varustettiin varta vasten oppilaiden iloksi ja liikkumisen aktivoimiseksi. Kukkulan säilyminen oli oppilaille tärkeämpää kuin kiipeilyhäkkyröiden ja laitteiden hankkiminen.

– Oppilaat ovat tässäkin asiassa asiantuntijoita. Halusimme kuunnella, mitä he kouluunsa haluavat ja otimme toiveet myös huomioon, sanoo Rantaroustin koulun rehtori Jani Alakangas.

Uusia ratkaisuja

Elokuussa 2017 käyttöön otettu Rantaroustin alakoulu on monella tavoin poikkeuksellinen. Oikeastaan on helpompi sanoa, että siellä juuri mikään ei ole kuin perinteisessä koulussa.

Ruokasalia, käytäviä ja perinteisiä luokkahuoneita ei ole. Sen sijaan on oppimisalueita ja -tiloja, joissa opetus tapahtuu. Oppilaat ruokailevat pyöreiden pöytien ääressä koulun keskellä olevassa monikäyttöisessä yleistilassa. Musiikinopetuksen tila on ”talo talossa” eli sen rakenteet ovat irti muusta rakennuksesta, jolloin musiikin äänet eivät kulkeudu rakenteita pitkin resonoimalla toisiin tiloihin.

Avoimen oppimisympäristön toimivuuden takia erittäin tärkeä äänisuunnittelu tehtiin huolellisesti mallintamalla. Koulurakennuksessa on käytetty paljon akustisia materiaaleja, jotka pitävät huolen korvia miellyttävästä äänimaailmasta. Lisäksi niin lasten kuin aikuisten äänenkäyttöä ohjeistetaan värikartastolla, joka kertoo, minkä sortin volyymilla kyseisessä tilassa oppimista tulisi harjoittaa.

Rantaroustin koulusta ei löydä perinteisiä pulpetteja. Sen sijaa löytyy pöytäryhmiä, liikutettavia katsomorakenteita, säkkituoleja, sohvia, penkkejä ja huopaseinäisiä oppimismökkejä, joista oppilas voi valita omaan oppimiseensa parhaiten sopivan ratkaisun. Yhtenäiset tilat on jaettu hyllyillä, säilytyskaapeilla ja tekstiileillä pienempiin alueisiin. Opettajainhuonetta ei ole, on vain kaikille koulun työntekijöille yhteinen sosiaalinen tila.

– Talon erikoisuuksista voisi luennoida koko päivän. Sanottakoon, ettei mitään ole tehty erikoisuuden tavoittelua varten, vaan kaikki perustuu visioomme tämän päivän opettamisesta ja oppimiseen perustuvasta koulusta, selvittää Alakangas.

Koko kunnan yhteinen haaste

Jani Alakangas on toiminut Tyrnävällä alakoulun rehtorina viitisen vuotta. Aiemmin hyvinkin perinteisenä opettajana ja rehtorina itseään pitänyt Alakangas porukoineen alkoi miettiä uusiksi koulun, opettamisen ja oppimisen kolmiyhteyttä palattuaan kotikulmille Oulunseudulle ja Tyrnävälle Kirkkomännikön alakoulun rehtoriksi.

Tyrnävällä oli jo ennen Alakangasta tehty rohkeita ratkaisuja opetuksen uudistamiseksi. Uskallus kyseenalaistaa opetusmenetelmät tekivät Alakankaaseen vaikutuksen.

– Suomessa käsitys koulusta ja opetuksesta perustuu edelleen siihen yli sata vuotta sitten omaksuttuun malliin, jossa opettaja seisoo luokan edessä ja opettaa pulpetissa istuvia oppilaita. 2010-luvun oppilaat ovat jo itse sen mallin toimivuuden kyseenalaistaneet, heillä on omiakin keinoja hankkia tietoa. Kun Tyrnävällä tuli ajankohtaiseksi rakentaa kokonaan uusi koulu 3.–6.-luokkalaisille, lähdimme kunnassa yhteistuumin miettimään koko paletin uusiksi. Oli hieno huomata, että suuri osa oppilaiden vanhemmista sanoi luottavansa visioomme, vaikka varmasti siinä riitti purtavaa. Uudistusten tekeminen vaatii koko kunnalta yhteistä uskoa onnistuneeseen lopputulokseen, Alakangas kertoo.

Muutos lähtee Alakankaan mukaan siitä, että oppilaisiin suhtaudutaan kuten asiakkaisiin.

– Suomessa on oppivelvollisuus, mutta se ei saa olla motivaationa kouluun tulemiselle, vaan halu oppia. Kun oppilaan mieltää asiakkaaksi, ymmärtää, että asiakasta on palveltava ja kohdeltava hyvin. Ilman heitä ei meillä opettajillakaan ole töitä, muistuttaa Alakangas.

Oppilaiden tarpeet oppia muuttuvat maailman mukana. Siksi Alakangas ei enää usko, että oppiminen tapahtuu pulpetissa istumalla.

– Ei missään ammatissakaan tietääkseni istuta pulpetissa. Jos oppilas oppii matematiikkaa paremmin säkkituolissa pöydän alla, niin oppikoon, kunhan se vain tapahtuu koulun määrittelemän toimintakulttuurin puitteissa. Opettajan tehtävä on olla oppilaalle mahdollistaja sekä innostaja. Me valmistamme alakoululaisia tulevaisuuden työuria varten, joita ei ole vielä olemassakaan. Oppimisen, opettamisen ja johtamisen filosofiassa korostuu vastuullisuus, jaettu opettajuus ja jaettu johtajuuskin, sanoo Alakangas.

Tyrnävän suurin investointi

Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on ylpeä esitellessään Rantaroustin alakoulua vieraille. Koulurakennus uusine opetusmenetelmineen on tuonut Tyrnävälle uteliaita vieraita niin kotimaasta kuin ulkomailta.

– Rantaroustin koulu nostaa osaltaan Tyrnävän maailmankartalla, sillä moni asia on koulussa sen verran ainutlaatuista. Tähän asti Tyrnävä on tunnettu parhaiten huippuluokan perunoistaan, sanoo Manninen.

Rantaroustin koulu on Tyrnävän kunnan historian suurin investointi. 500 oppilaan koulun suunnittelun, rakentamisen, kalustamisen ja muiden hankintojen kokonaiskustannukset olivat kaikkiaan 14,8 miljoona euroa. Koulu rakennettiin tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Lähes 7000 asukkaan Tyrnävä on poikkeuksellisen nuori kasvukunta. Peräti 20 prosenttia Tyrnävän väestöstä on alle kouluikäisiä.

– Kouluun siirtyi reilut 400 oppilasta, mutta jatkossa siinä voi toimia isompikin määrä lapsia. Käytimme hyödyksemme kaikki mahdollisuudet, jota kunnan historian suurin investointi meille tarjosi, selvittää Manninen.

Koulun rakentaminen perinteiseen tapaan olisi tullut Tyrnävälle vieläkin kalliimmaksi.

– Pyrimme minimoimaan tilat, jotka ovat vähällä käytöllä ja eivät vaikuta oppimiseen. Kun kouluun ei rakennettu ruokalaa, käytäviä eikä erityisiä varastotiloja, tilan tarve putosi 7800 neliöstä 6500 neliöön. Se merkitsi arviolta 2,5 miljoonan euron säästöä rakennuskuluissa. Ennen kaikkea halusimme rakentaa turvallista, terveellistä ja tehokkaasti toimivaa koulutilaa, sanoo Manninen.

Suunnittelua tiiviissä yhteistyössä

Koulun rakensi elinkaarimallisopimuksella NCC, joka vastaa seuraavat 20 vuotta myös koulun ylläpidosta.

– Avoin vuoropuhelu ja reaaliaikainen 3D-mallinnos mahdollistivat koulun suunnittelun tiiviissä yhteistyössä käyttäjän ja rakentajan kanssa erinomaisessa kumppanuushengessä ilman turhia rajapintoja, kertoo Manninen.

Koulun yhteyteen rakennettiin myös koko kuntaa palveleva liikuntakeskus ja se valmistui koulua hieman myöhemmin, jotta materiaalit ovat saaneet tarpeen mukaan kuivua rauhassa.

– Halvimmat ja nopeimmat ratkaisut eivät ole Suomessa tuoneet kunnille säästöä. Koulu on pitkäaikainen sijoitus, siksi ratkaisutkin tulee miettiä kestämään aikaan, muistuttaa Manninen.

Rantaroustin koulu on varustettu kattavasti erilaisilla antureilla, jotka keräävät dataa muun muassa energiankulutuksesta ja veden käytöstä, lämpötiloista sekä sisäilman laadusta. Tieto jalostetaan hyödynnettäväksi eri tavoilla oppilaiden ja opettajien hyötykäyttöön yhteistyössä NCC:n kanssa kehitetyllä MySchool-käyttöliittymällä.

– Tätä kautta kestävään kehitykseen, terveyteen ja energiantalouteen liittyvä tietotaito siirtyy meidän laatumukuloiden kautta joka pirttiin, sanoo Manninen.

Digitaaliset palvelut

Kuntatalous myötätuulessa

Kuntataloudessa menee nyt hyvin, jopa paljon paremmin kuin moni on odottanut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien hyvä talouskehitys on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. Eri mittarit näyttävät talouden nousun eri tahdilla, mutta nyt kuntatalouden tilanne on vahva ankarimpienkin mittareiden mukaan.

– Ihmisten mieliin on iskostunut syvälle mielikuva, että kunnat ovat tehottomia ja talousvaikeuksissa. Virheellisestä mielikuvasta olisi korkea aika päästä eroon, Punakallio sanoo.

Punakallion mielestä kuntien hyvän taloustilanteen taustalta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että julkisen sektorin paisuttaminen ja kuntien tehtävien lisääminen loppuivat jo edellisen hallituskauden aikana. Yleinen talouskehitys ja sen mukanaan tuoma työllisyyden kohentuminen vaikuttavat myönteisesti ja suoraan kuntiin. 

– Vaikutuksia ja tulevaa talouskehitystä arvioidessa kannattaa muistaa, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Tyypillistä suomalaista kuntaa ei ole olemassa ja yleistykset johtavat helposti harhaan, Punakallio sanoo.

– Esimerkiksi ei voida mustavalkoisesti sanoa, että pienillä kunnilla menee huonosti ja suurilla hyvin. Molemmissa on menestyjiä ja hankalassa tilanteessa olevia, ja olosuhteiden muutokset heijastuvat erilaisiin kuntiin eri tavoilla.

Jatkossa kuntien talouteen vaikuttaa moni tekijä. Osa niistä on kuntien talouskehityksen kannalta myönteisiä, osa kielteisiä, ja jotkut tuovat ristiriitaisia vaikutuksia.

 

+ Ilmiö vaikuttaa myönteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

– Ilmiö vaikuttaa kielteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

+/- Ilmiöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia 

 

+ Kuntien tehtäviä ei enää lisätä

Minna Punakallion mukaan tämä on keskeinen syy kuntien hyvään taloustilanteeseen. Jatkossa kehitys näyttää samansuuntaiselta, koska sote-uudistus vie ison osan kuntien tehtävistä. Suunnanmuutos kuntien tehtävien määrän suhteen on jyrkkä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Sote-tehtävien ja -menojen siirtymisellä maakunnille on erilainen merkitys eri kunnille. Taantuvalle, muuttotappiosta kärsivälle pienelle kunnalle sote-menojen poistuminen voi olla helpotus.

+ Kunnat tehostavat toimintaansa edelleen

Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisohjelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehityksessä, ja kuntien toiminnan tehostaminen jatkuu tulevaisuudessa.

Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien henkilöstösäästöt ovat olleet vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Moni kunta on myös uudelleenjärjestänyt tai karsinut palveluverkostojaan. Siitä syntyneiden säästöjen euromäärästä Kuntaliitolla ei ole tarkkaa summaa, mutta Punakallion arvion mukaan säästöt ovat samaa suuruusluokkaa henkilöstösäästöjen kanssa.

+Kunnat ottavat velkaa vain investointeihin

Poikkeuksellisen hyvän taloustilanteen siivittämänä kuntien velkaantuminen on kääntynyt laskuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien lainakannan odotetaan pienenevän tänä vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla, joka vastaa suunnilleen kahta prosenttia kuntatalouden kokonaisvelasta.

Minna Punakallion mielestä käänne on tervetullut ja merkki useamman vuoden hyvästä talouskehityksestä. Velkaantumisen taittuminen antaa kunnalle liikkumavaraa muuhun taloudenhoitoon, jos tulot tulevaisuudessa pienenevät. Keskiarvolukujen taakse kätkeytyy kuitenkin sekä velkaantuvia että velkaa lyhentäviä kuntia.

Kuntatalouden ennusteessa investointien oletetaan pysyvän ennallaan. Punakallion mukaan kuntien velanotto on terveellä pohjalla, koska kunnat ottavat velkaa investointeihin, eivät juokseviin kuluihin. 

– Syömävelkaa on vain hitunen kuntien lainakannasta, puhutaan promilleista, Punakallio sanoo.

Jos kunta joutuu ottamana syömävelkaa, se tarkoittaa, että kunnassa on nopeasti tehtävä toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi, muuten kyseessä on hyvin pian kriisikunta. Se ei suosi toimintamenojen kattamista velalla.

+ Hyvä työllisyys parantaa kuntien asemaa

Yleinen talouskehitys heijastuu kuntatalouteen. Nyt talousnäkymät ovat kohtalaiset, mutta kasvun odotetaan hiipuvan tulevina vuosina.

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen, jonka kehittymisellä on kunnille iso merkitys. Kuntien verotuloissa kunnallisvero on ylivoimaisesti suurin lähde. Työllisyyskehitys on kohonnut jo kolmatta vuotta, mikä on kannatellut kunnallisverotulojen kertymää.

– On kuitenkin huomioitava, että viime vuosina kunnallisverojen kasvu on ollut historiallisen matalaa. Toisaalta kuntia on viime vuosina rasittanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, jonka kustannuksista kunnat maksavat suurimman osan, Punakallio sanoo.

Kuntien keräämä yhteisövero heittelee paljon, sillä yhteisöverokertymään vaikuttaa moni asia. Viime vuonna yhteisöverokertymä laski roimasti ja sitä edellisenä se taas kasvoi voimakkaasti.

+ Kuntien yhteistyö lisääntyy

Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin parhaita toimintamalleja ja yhteistyön kautta saatavia hyötyjä. Tuore esimerkki on kuuden suurimman kaupungin yhteistyö rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kun ongelmat ovat monissa kunnissa samoja, yhteistyössä kehitetyt ratkaisut ovat edullisia.

– Kuntien liikkumavara kapenee

Soten ja maakuntauudistuksen kääntöpuoli on se, että tehtävien vähenemisen lisäksi myös kuntien käytössä olevat verotulot vähenevät. Se vaikuttaa kuntien talouden suunnitteluun. Uudistuksesta seuraava kuntien liikkumavaran kapeneminen on Punakallion mielestä hankala asia.

– Kuntataloudessa on toistaiseksi ollut aika paljon pelimerkkejä käytössä, eli kun jotain on leikattu valtion toimesta, niin kunta on voinut kompensoida sitä jollakin muulla, hän sanoo.

– Soten suurin ongelma on juuri se, että kuntien liikkumavara puolittuu ja se vaikuttaa hyvin paljon toiminnan suunnitteluun kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistusten tuomien tulo- ja menosiirtojen merkitys tulee olemaan erilainen eri kunnille. Punakallion mukaan kuntien tilannetta hankaloittaa se, että uudistusten vaikutusten arvioiminen yksittäisen kunnan tasolla on yhä vaikeaa, koska varmuutta uudistusten lopullisesta muodosta ei edelleenkään ole.

– Valtionosuudet pienenevät 

Valtionosuuksien muutokset vaikuttavat suoraan kuntien talouteen. Valtiolta saatavien tulojen vähentyminen on ollut selvä trendi, joka jatkuu myös ensi vuonna, kun kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan.

– Keskimäärin tilanne näyttää kunnissa vielä hyvältä. Joillekin kunnille osuuksien jatkuva leikkaaminen on kuitenkin kova paukku, jos kunnassa ei ole tapahtunut säästöä peruspalveluiden kohdalla, Punakallio sanoo.

– Silloin valtionosuuden leikkaus otetaan kunnan selkänahasta, hän jatkaa.

Toisaalta valtionosuuksien pienentymisellä saattaa Punakallion mukaan olla myönteistäkin vaikutusta kuntaan. Tulojen vähentyessä kunta joutuu arvioimaan, tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa, mistä on hyötyä pitkällä aikavälillä.

+/- Kunnat erilaistuvat

Minna Punakallion mielestä selvää on, että kunnat tulevat erilaistumaan jatkossa.

Erilaistuminen ei automaattisesti tarkoita eriarvoistumista. Suomessa kuntien erilaistumista on perinteisesti pidetty huonona suuntauksena, ja sitä vastaan on taisteltu ankarasti.

Punakallion mukaan erilaistumisen suhteen on menossa iso murros, jota sote-uudistus ja siihen liittyvä kuntien tehtävien väheneminen vauhdittavat. Kehitys avaa myös taantuville kunnille uusia mahdollisuuksia.

– Muuttotappiokunnat voivat muuttua luonteeltaan erilaisiksi nykytilanteeseen verrattuna, ja sitä kautta löytää uuden tien pärjätä. Erilaistuminen voi parantaa joidenkin kuntien houkuttelevuutta, jos kunta reagoi tilanteeseen sopivalla tavalla, Punakallio sanoo.

Kaupungistumisen jatkuminen osaltaan jakaa kuntia, mutta Punakallion mielestä kunnan koko ei suoraan kerro kunnan taloustilanteesta. Suurissa kasvavissa kunnissa kuten Tampereella ja Vantaalla voi olla taloudellisesti tiukkaa, koska kunnan kasvu vaatii paljon investointeja esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja tieinfraan. Toisaalta investoinnit luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten verotuloille.

– Laajojen kuntaliitosten kautta syntyneissä suurkunnissa uuden valtuuston valtuutetut saattavat ainakin aluksi pitää tiukasti kiinni omien alueidensa intresseistä, mikä saattaa hidastaa kunnan toiminnan tehostamista. Sen vuoksi kunnan kustannusrakenne voi pysyä raskaana, Punakallio sanoo.

Talous

Hämeenlinna panostaa asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?

Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongelma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muuttotrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin. Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omaleimainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?

Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palveluksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja. Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaali ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuositasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat. Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittävästi. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuongelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja. Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?

Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin. Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemassa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?

Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejäävästä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätöksenteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaamiseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysymykset korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä. Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättömien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin. Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veronmaksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laajuudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kustannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?

Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tiennyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut. Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palveluksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa. Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilaisia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma. Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöresurssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvitaan periaatteessa lisää. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valaisevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla. Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaaran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molempien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

Kunta-/aluevaikuttaja

Innovatiivinen ideanikkari viihtyy jatkuvien muutosten keskellä

Laisi itse ei työtehtäviensä määrästä juurikaan hengästy. Hän ei ole antanut kiireen tunteen sotkea elämäänsä, sillä hänestä kiireen selättämisessä on lopulta kyse asenteesta. Siitä, että tuntee omat rajansa ja toimintatapansa. Laisi muuntautuu saman päivän aikana teknisestä tukihenkilöstä ideanikkariksi ja tulipalojen sammuttajasta tuoreen idean käytännön testaajaksi. Tuosta noin vain, sukkelan sulavasti. Ajanhallinnan salaisuus on Laisilla yksinkertainen: kahvikupin ja aamupalan ääressä tehty realistinen ja motivoiva päiväsuunnitelma. Se toimii – ainakin osittain ja lähes aina.

– Jokainen päivä tuo tullessaan yllätyksiä. Muutos on kuitenkin minulle luonteva olotila, se on kuulunut elämääni aina. Sitä paitsi muutos on hyvästä, sitä ei sovi jarrutella, hän sanoo.

Siirtymävaiheen kautta kohti uusia tehtäviä

Nyt tehtäväkenttä saa lisämuutoksia, sillä Laisi on vasta aloittanut uudessa työroolissaan Business Solution Managerina. Lokakuun alussa voimaan tulleen Kuntarahoituksen organisaatiomuutoksen myötä työ sijaitsee nyt uusien rakenteiden alla, Business Information Solutions -toiminnoissa. Uusi tehtävä on mieluinen, vaikka sen raamit ovatkin vielä utuiset.

– Organisaatiomuutoksessa elämme vielä siirtymävaihetta. Hetki kestää, ennen kuin roolit itse kullakin asettuvat kohdalleen ja toimintamallit löytävät reittinsä.

Uuteen pestiinsä Laisi siirtyi Business Development Specialistin tehtävistä. Kuntarahoituksen back office -tiimiin mies tuli töihin viisi ja puoli vuotta sitten suoraan koulun penkiltä. Hän nappasi saman tien kiinni back office -järjestelmän uusimisprojektista STP:stä, jonka parissa seuraavat vuodet kuluivat kuin siivillä. Projektin myötä hän siirtyi liiketoiminnan kehitysyksikköön ja vuosien mittaan STP:n rinnalle ovat asettuneet myös esimerkiksi tehtävät antolainajärjestelmän uudistamisprojektissa sekä Kuntarahoituksen kokonaisarkkitehtuurin tilaa kuvaavassa projektissa. Laisi on mukana myös vasta-alkaneessa yhteiskuntavastuun raportointiprojektissa. Nyt Laisi iloitsee siitä, että hän pääsee keskittymään entistä tiiviimmin yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa. Työrooliin kuuluu uusien palvelujen luominen sekä jo olemassa olevien järjestelmien ja prosessien jatkokehittäminen.

– Tulevaisuudessa työni haaste on saada uudet toimintamallit myös jalkautettua arjen työhön. Uuden oppiminen vie aina aikansa ja saattaa jopa hetkeksi hidastaa tuttuja työtehtäviä. Minulle tärkeitä ovat ne työpöytien ääressä vilahtavat onnistumisen hymyt, jotka kertovat käyttöönotetun toimintatavan sujuvuudesta ja toimivuudesta. Silloin tunnen onnistumista työssäni.

Opiskelua ja perheaikaa

Monipuolinen työkenttä on hionut Laisin kyvyt huippuunsa niin organisointi- kuin priorisointitaidoissakin. Näille taidoille on käyttöä paitsi työelämässä, myös vapaa-ajalla, sillä tällä hetkellä hän suorittaa työnsä ohessa MBA-tutkintoa. Hurja opiskelutahti on vaatinut veronsa, ja vaikka edelleenkään suusta ei lipsahda sanaa kiire, myöntää hän sentään, että mennyt vuosi on ollut rankka.

– Kaikelle ei vain löydy aikaa, onnistuneesta priorisoinnista huolimatta.

Silti on asioita, joista Laisi pitää kiinni kynsin hampain.

– Perheaika ja urheilu, ne ovat asiat, joista en luovu. Kaiken vauhdin keskellä on hyvä välillä muistuttaa itseään, mikä omassa elämässä lopulta on kaikkein tärkeintä.

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

Apollo laajeni sijoitusten hallintaan

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Palveluiden kehittäminen lähtee aina asiakkaista, mistä nyt julkaistu sijoitustenhallinnan laajennus on yksi konkreettinen esimerkki.

– Järjestämme vuosittain Apollo-asiakkaiden käyttäjäpäivän, joka on hyvä kanava päästä ideoimaan ja keskustelemaan tulevista kehityssuunnista, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

– Tarve sijoitustenhallinnan työkalulle tuli voimakkaasti esiin käyttäjäpäivässä useiden asiakkaiden toiveesta. Olemme iloisia nyt kun voimme tarjota tätä laajennusta asiakkaidemme käyttöön, Leppänen täydentää. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu on ollut kolmen pilottiasiakkaan käytössä. Alkuvuodesta palvelua voidaan tarjota hallitusti myös muun asiakaskunnan käyttöön.

Yksi palvelu varoille ja veloille

Apollo-palvelussa on pitkään jo voinut hallita ja analysoida kuntakonsernien lainasalkkua. Palvelu täydentyy, kun jatkossa asiakas saa paremman kokonaiskuvan taloudestaan taseen molempien puolien ollessa sähköisesti mallinnettuna.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palveluihin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystymme tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, kertoo uuden palvelun pilottiasiakkaan Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.

Yhteistyökumppaniksi hankkeelle valikoitui sijoitustenhallintaan erikoistunut suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions. Kunnilla on omistuksessaan listattujen arvopapereiden lisäksi paljon reaaliomaisuutta kuten maata ja kiinteistöjä, joiden hallintaan Apollon laajennus tuo helpotusta ja suunnitelmallisuutta.

– Esimerkiksi investointien suunnittelun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kustannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Sijoitustenhallinta on liitettävissä Apolloon asiakkaan pyynnöstä.

– Ajatuksenamme on jatkossa tarjota kunnille eri palveluita yhdessä ympäristössä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Näin asiakas saa aina markkinan parhaan osaamisen käyttöönsä yhdessä kokonaisvaltaisessa palvelussa, sanoo Kuntarahoituksen Leppänen.

Etuja yhteistyöstä

Fa Solutions oli luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi sijoitustenhallintaan, sillä ruotsalainen kuntarahoittaja Kommuninvest on tarjonnut samaista palvelua asiakkailleen jo 2016 lähtien. Apollo on käytössä ruotsalaisten kuntien lisäksi myös Norjan Kommunalbankenin asiakkailla, tosin sijoitustenhallinta ei vielä ole Norjassa mukana paletissa. Pohjoismainen yhteistyö on merkittävä ajan ja resurssien säästäjä sekä kehitystyön tehostaja.

– Vaikka asiakaskentissä on myös eroavaisuuksia, ovat yhteistyön edut helposti todennettavissa, kun kertaalleen naapurissa mietittyä asiaa ei tarvitse lähteä pohtimaan alusta, kertoo Leppänen.

Sijoitustenhallinnan käyttöönottoprosessi olikin synergiaeduista johtuen verrattain nopea. Konkreettista hyötyä on saavutettu sijoitustenhallinnan lisäksi myös aiempien uudistusten osalta. Pohjoismaiset Apollo-asiantuntijat tapaavat jatkossakin säännöllisin väliajoin keskustellakseen meneillä olevista kehityksistä sekä jakaakseen parhaiksi kokemiaan käytäntöjä.

Kuntarahoituksen kolmas Apollo-käyttäjäpäivä järjestettiin 27.10.2017 Helsingissä. Kaiken kaikkiaan 40 Apollo-asiakasta eri puolilta Suomea osallistui tilaisuuteen. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista piti päivän sisältöä erittäin hyvänä: arvokkaina pidettiin erityisesti muiden Apollon käyttäjien tapaamista, kokemusten vaihtamista ja tulevien uudistusten esittelyä.
 

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoitus auttaa kuntia digitalisaatiossa

Kuntarahoitus tarjoaa kunnille digitaalisia palveluita, joilla voidaan nopeuttaa ja automatisoida julkisen rahoituksen prosesseja. Viimeisimpänä avauksena Kuntarahoituksen tarjoama rahoitussopimusten hallintapalvelu laajennetaan tukemaan myös sijoitustoimintaa.

Kunnallinen omaisuus harvoin rajoittuu vain listattuihin arvopapereihin, vaan sisältää myös reaaliomaisuutta, kuten maata ja kiinteistöjä. Palvelun laajentumisen myötä kunnat voivat hallita monenlaista omaisuutta yhdessä järjestelmässä.

– Esimerkiksi investointien suunnittelun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kustannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Kuntarahoitus kehittää palveluitaan asiakaslähtöisesti.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palveluihin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystymme tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, hanketta pilotoiva Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti lisää.

Laajennuksessa kumppanina toimii suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions.

– Ajatuksenamme on tarjota kunnille palveluita ekosysteemissä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun jokainen verkoston jäsen keskittyy omaan ydinosaamiseensa, kommentoi Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava toimija Kommuninvest on tarjonnut ruotsalaisille kunnille ja maakunnille samanlaista palvelua vuodesta 2016 lähtien.

Lisätiedot:

Jukka Leppänen, Kuntarahoitus
rahoituspäällikkö
jukka.leppanen@kuntarahoitus.fi
050 5910 934

Hannes Helenius, FA Solutions
partneri, hallituksen puheenjohtaja
hannes.helenius@fasolutions.com
020 7118 514

Digitaaliset palvelut

Rantaroustin vihreä koulu on edelläkävijä monella saralla

Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitettu Rantaroustin koulu Tyrnävällä on uuden ajan oppimisympäristö termin kaikissa merkityksissä.

Syksyllä 2017 käyttöön otetussa koulurakennuksessa uuden opetussuunnitelman toiminnalliset vaatimukset yhdistyvät rakennuksen elinkaariedullisuuteen, uusiutuvan energian käyttöön, ilmastoystävällisiin rakennusmateriaalivalintoihin sekä tehokkaaseen ja joustavaan tilojen käyttöön.

Vastuullisuus