Korkotason aiempaa suurempaan vaihteluun on syytä varautua

Jos keväällä 2022 olisi tiedetty, että Euroopan keskuspankki nostaa reilussa vuodessa korkoja 4,5 prosenttiyksiköllä ja amerikkalainen virkaveli yli viidellä, aika moni olisi varmaan lyönyt vetoa syvän taantuman puolesta. Sellaista ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt. Viime vuonna USA:n bkt-kasvu jopa kiihtyi ja työttömyys pysyi poikkeuksellisen matalana. Euroalue painui nollakasvuun, mutta varsinaisesta taantumasta ei voida täälläkään puhua, ja nyt suhdannenäkymä on jo piristymässä.

Inflaatio on nopeasti hidastunut vuoden 2022 huipulta, ja rahapolitiikalla on siinä ollut oma roolinsa. Silti makrotalouden yllättävä resilienssi herättää kysymyksen, onko rahapolitiikan vaikutus talouteen heikentynyt. Ja jos on, onko kyse pysyvästä muutoksesta vai ainoastaan nykyisen suhdannesyklin erityispiirteestä?

”Onko rahapolitiikan välittyminen talouteen heikentynyt?”

Pandemian jälkeinen kehitys on ollut niin poikkeuksellista, ettei pikaisia johtopäätöksiä kannata tehdä. Elvyttävä finanssipolitiikka on osaltaan kompensoinut kireän rahapolitiikan vaikutuksia. Koronataantumasta palautuminen on myös itsessään kannatellut talouskasvua. Varsinkin Yhdysvallat onnistui hyödyntämään koronashokin taloutta uudistavan vaikutuksen. Keväällä 2020 työttömien määrä nousi USA:ssa 20 miljoonalla, mutta jo saman vuoden lopussa suuri osa oli työllistynyt entistä tuottavampiin töihin. Tuottavuusloikka on tukenut USA:n kasvua nousevien korkojenkin keskellä. Euroopassa ei osattu samanlaista ”reset”-nappulaa painaa eikä vastaavaa uudistumista tapahtunut.

Talouden rakenteissa on kuitenkin muutoksia, jotka ovat voineet vähentää korkoherkkyyttä. Amerikkalaisten teknoyhtiöiden dominoiva rooli on entisestään kasvanut. Niiden kassat pursuavat satojen miljardien edestä riihikuivaa. Fedin koronnostot ovat paisuttaneet miljardeilla teknojättien korkotuottoja eli lisänneet pelimerkkejä innovaatiotoimintaan sekä omien osakkeiden takaisinostoon. Kaiken kaikkiaan digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri. Aineettomissa investoinneissa velkarahoituksen rooli on usein rajallinen, koska niissä ei synny reaalivakuuksia. Siksi linkki korkopolitiikan kiristymisestä investointien rahoitukseen ei ole yhtä suoraviivainen kuin ennen.

”Digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri.”

Investoinnit fyysiseen pääomaan ovat kyllä ottaneet koronnostoista siipeensä, mutta samalla geopolitiikan suuret murrokset lisäävät valtiokapitalismin merkitystä teollisissa investoinneissa. Tuorein trendi on kova kamppailu vihreän siirtymän investointien sijoituspaikoista, mihin ollaan valmiita käyttämään suuria summia julkista rahaa. Kaikella tällä ohjailulla voi olla vaikutusta rahapolitiikan tehoon.

Länsimaissa taustalla vaikuttavat myös talouden yleinen palveluvaltaistuminen sekä erityisesti hoivapalvelujen kysynnän kasvu. Ne eivät ole korkoherkkää, suuria pääomia nielevää toimintaa vaan työvoimaintensiivistä bisnestä. Näköpiirissä on kroonistuva työvoimapula, joka ylläpitää korkeaa työllisyyttä ja palkkapaineita, jopa nousevien korkojen oloissa.

Vielä on liian aikaista sanoa, onko rahapolitiikan teho pysyvästi alentunut. Mutta jos näin on, näemme jatkossa todennäköisesti suurempia korkosyklejä kuin mihin olemme 2000-luvulla tottuneet. Aiempaa heikomman vasteen vuoksi talouden jäähdytys voi edellyttää voimakkaampia koronnostoja ja elvytys vastaavasti suurempia koronlaskuja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 21.5.2024.

Tavoitteena tasapaino – keskustelussa kuntatalouden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen

Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat 

Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta. 

– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti. 

Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta. 

– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää. 

Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta. 

– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin. 

Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu. 

– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi. 

Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan  

Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti. 

– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa. 

– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen. 

Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä. 

– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät. 

Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. 

–  Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti. 

Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.

Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.

 – Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.

Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana. 

– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi. 

Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen 

Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko. 

Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia. 

– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti. 

Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava. 

– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja. 

Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista. 

– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa. 

Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. 

– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään. 

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä. 

– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi. 

Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa. 

– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa. 

Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan. 

– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. 

Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon. 

– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.

Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:


Katso myös aiemmat Talous & kunnat -tapahtumat:

Kestävät investoinnit 17.10.2023
Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Investoinneilla elinvoimaa 31.5.2023
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Talous uudistusten keskellä 5.4.2023
Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Aiheesta keskustelemassa olivat A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Anssi Salonen, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho, sekä Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Kolmikon keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Kestävyys vaatii investointivalmiutta, mutta maksaa itsensä takaisin

A-Insinöörien Salonen esitteli havaintoja siitä, mitä kestävä rakentaminen maksaa. Kestävyysvaatimukset korostuvat nykyaikana, mutta samaan aikaan moni painii kysymyksen kanssa: millaisia investointeja rakennushankkeen kestävyyden lisäämiseksi tulisi tehdä?

– Erilaisia malleja on paljon. Meidän arviomme on, että lisäinvestointi liikkuu yleensä 0-17 prosentin välillä verrattuna perinteisiin rakennustapoihin.

Toisaalta kestävät ratkaisut tuovat myös taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa. Investointeja tarvitaan rakennus- ja suunnitteluvaiheessa, mutta kuluja voidaan kattaa käytön aikana. Esimerkiksi vuokra- ja myyntihintapreemiot tuovat etuja, samoin kestävien materiaalien ja energiaratkaisujen myötä pienenevät hoitokulut.

– Ennen kaikkea kiteyttäisin oppimme kolmeen näkemykseen, kun rakennushanketta lähtee tekemään: tee tulevaisuuden kestäviä päätöksiä, hallitse investointiriskit ja varmista että kohde vastaa myös vihreän siirtymän tavoitteisiin, ja varmista hankkeen toteutettavuus myös rahoituksen osalta.

Esittelyssä Kokkolan Piispanmäki

Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho esitteli Piispanmäen koulua ja päiväkotia. Lähtökohtana 2025 valmistuvassa kohteessa on ollut EU-taksonomian vaateiden ylittäminen ja suuntaviivojen luominen tuleville hankkeille. Piispanmäessä onkin satsattu kestäviin ratkaisuihin: tiiveysvaatimuksiin on kiinnitetty huomiota, kiinteistössä tullaan hyödyntämään hybridilämmitystä ja uusiutuvia energianlähteitä, ja paljon muuta.

– Suunnittelun pohjana toimivat Kokkolan strategiset tavoitteet: ”sopivasti lähellä”, ”onnistumme yhdessä”, ja ”resurssiviisaus”. Tarkoitus on parantaa ihmisten hyvinvointia: se on tämänkin hankkeen taustalla, Isoaho tiivisti.

Piispanmäkeä suunnitellaan iteroiden kohti optimaalisinta hinta-laatusuhdetta. Optimointi ei tässä tarkoita halvinta vaihtoehtoa, vaan keskeistä on elinkaarikestävyys. Myös mesta-ajattelu korostuu: toteutustavat ovat ennakoivia ja sovittuja tuloksia mitataan rakennusosan valmistuttua. Tällä pyritään rakentamaan rakennuksen osia, jotka ovat heti kerralla valmiita sovitun mukaisesti.

Menneisyyden löytää lopulta edestään, niin myös rakentamisessa. Tätä Isoaho korosti nostamalla esiin Kokkolan uusimmat talousarviotiedot.

– Kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergia haukkaavat 33,6 prosenttia kuluista. Tämä ei ole pikkuraha. Aiemmilla valinnoilla on valtava merkitys: mitä tiiveysvaatimuksia, lämmitys- ja energianratkaisuja on valittu ja miten niitä on hoidettu ja ylläpidetty.

Vihreät hankkeet näyttävät tärkeää esimerkkiä

Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä puhui esityksessään vihreän rahoituksen roolista kestävien investointien mahdollistajana kunta- ja asuntosektorilla. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa rahoitusmarkkina on valjastettu välittäjävoimaksi, jonka kautta kestäville hankkeille halutaan riskisopeutettu hinta ja rahoituskustannus, Erkkilä kuvaili.

– Kunta on se alusta, joka mahdollistaa asuin- ja toimintaympäristömme kaiken infran ja toiminnan. Siksi kunnilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rahoittajana haluamme olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä hankkeiden ja projektien muodossa.

Vihreä rahoitus on verrokkihankkeita edullisempaa, mutta Erkkilä korosti esityksessään myös muita hyötyjä, kuten hankkeiden referenssiarvoa ja niiden asettamaa esimerkkiä.

– Usein vihreät kohteet ovat myös asiakkaidemme kärkihankkeita, joita mekin nostamme esiin kanavissamme. Tätä hyvää tekemistä haluamme rummuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Selviävätkö kestävät ratkaisut rakennusalan haasteissa?

Esitysten ohella studiossa käytiin aktiivista keskustelua. Rakennussektori on viime aikoina ollut kovassa vastatuulessa ja Kuntarahoituksen Mika Korhonen esittikin odotetun kysymyksen: joutuvatko myös kestävät ratkaisut säästökuurille?

Tämä kuulostaisi helpolta leikkauskohteelta, mutta yksioikoinen asia ei ole, Anssi Salonen pohti.

– Nykyään kestävyys pystytään perustelemaan: se on parempi ratkaisu käyttäjille ja myös taloudellisesti kestävää. Olen huolissani kestävyyden puolesta, mutta myös toiveikas siitä, että sen hyödyt ymmärretään.

Veli-Matti Isoaho arvioi, että kestävyydestä ei ainakaan Kokkolassa lähdetä karsimaan. Hän uskoo, että hyödyt tunnistetaan myös yritysten puolella.

– Suunnittelutoimistot, joiden kanssa teemme yhteistyötä, ovat virittäytyneet samaan toimintaympäristöön kuin mekin ja näkevät tässä oman kilpailuetunsa. Tuntuisi oudolta, että tätä ajattelua lähtisi kukaan purkamaan: kilpailuetu tulee juuri siitä, että pystyy osoittamaan kestävän kehityksen järjestelmänsä ja laatujärjestelmänsä olevan kunnossa.

Suuret trendit vaikuttavat siihen, miten kestävyys nähdään, mutta niin myös ruohonjuuritason yksilöt. Parhaiden hankkeiden takaa löytyy usein asialle omistautuneita ammattilaisia, jotka kirittävät tiimiä ympärillään, Rami Erkkilä huomioi.

– Niissä hankkeissa, joita omalle pöydällenikin päätyy, on usein yhteisenä nimittäjänä henkilö organisaation sisällä, joka on valmis laittamaan kroppaansa likoon kestävyyden puolesta. Heillä on erinomaisen iso merkitys. Harmi, että vaikkapa Veli-Matin kaltaisia toimijoita ei pystytä vielä nykyteknologialla monistamaan!

Voit kuunnella vieraiden esitykset sekä vilkkaan keskustelun kestävistä investoinneista kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Talous & kunnat: kuntatalouden uusi suunta

Vuoden viimeinen Talous ja kunnat -tapahtuma järjestetään 8.11. Tuolloin pohditaan, millainen on kuntatalouden uusi suunta. Millä keinoin talous saadaan käännettyä tasapainoon?

Vieraina ovat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. Lue lisää ja ilmoittaudu!


Aika: keskiviikko 8.11. klo 14–15.30

Paikka:verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä.

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.

Korkojen nousu on hidastanut maailmantaloutta yllättävän vähän, mutta Suomessa tahti hiipuu – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2023 on julkaistu

Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla. Näin toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa.

– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.

Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.

– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.

Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan

Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.

– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.

Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.

– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.

Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.

– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.

Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian käsillä

Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.

– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.

Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.

– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu – kuntatalouden näkymät heikentyneet

Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.

– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista, kuten bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, vuosille 2022–2025.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste kuntien talouden kehityksestä vuosina 2022–2027.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia SpotifyssaSoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste Q3/2023 julkaistaan 12.9. klo 13 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Kuntarahoituksen vuoden 2023 kolmannen suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan Suomen lähivuosien kasvunäkymiin sekä kuntatalouden kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan, toimitusjohtaja Esa Kallion ja kuntatalouden senior-asiantuntijan Lauri Pekkilän johdolla.

Aika: tiistaina 12.9.2023 klo 13–14
Paikka: verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tapahtuman jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

Talouden mallinnus tarjoaa tietoa hyvinvointialueen johtamiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.

– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.

Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.

– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.

Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.

– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.

Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa

Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.

Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.

– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.

Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.

Tietoon perustuvaa johtamista

Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?

– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.

Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.

– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.


Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 on julkaistu: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.

Uuden pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä pieneni ja oli tammi–kesäkuussa noin 1,9 miljardia euroa. Pitkäaikainen asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 2,8 % ja oli kesäkuun lopussa noin 31,5 miljardia euroa.

Alkuvuoden pitkäaikaisen varainhankinnan määrä kasvoi yli 7 miljardiin euroon. Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat, joiden yhteismäärä oli 2 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Venäjän hyökkäyssodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.

Konsernin vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 %. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 %.

– Markkinaturbulenssi ei ole suoraan vaikuttanut Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Konserni julkaisee tiistaina 8.8.2023 Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.

Inspiran neuvonantopalveluiden selvitys tukee talouden suunnittelua Kuopiossa – tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut

Kuopion kaupunki halusi saada talousarviovalmistelun tueksi paremman kuvan talouden tilasta. Erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa työ pohdittiin, ja palvelu päädyttiin hankkimaan Inspiralta.

– Halusimme pystyä päivittämään talouden tilannekuvaa ja pidemmän aikavälin ennusteita rullaavasti. Inspiran tekemiä ennusteita voimme jatkossa päivittää itse Kuntarahoituksen talousennustesovelluksessa, Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen kertoo.

Kuopion, kuten muidenkin kuntien, kehitysnäkymät ovat haastavat. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Takana on koronapandemia ja energiakriisi sekä korkojen nopea nousu. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet kutistuivat kuudesosaan.

– Talouden kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut hankalaa. Meillä oli aavistus rakenteellisesta alijäämästä, ja Inspiran tekemä työ vahvisti sen, Martikainen sanoo.

Käynnissä olevia hallitusneuvotteluja seurataan tarkasti.

– Vähän jännittää, millä keinoin kasvua ja työllisyyttä haetaan, miten finanssipolitiikka kiristyy ja miten tasapainottamistoimet kohdistetaan.

Tuottavuusohjelmassa tarkastellaan sopeuttamistoimia laajasti

Kuopio on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Verotulokehitys on ollut hyvää. Kasvu vaatii investointeja, jotka rahoitetaan suurelta osin velkarahalla. Mikäli nykyinen menojen kasvuvauhti ja raskas investointitaso pidetään ennallaan, kaupungin velkamäärän arvioidaan tuplaantuvan ja nousevan 1,1 miljardiin euroon vuonna 2032.

Vuosi 2023 tulee vielä olemaan kuntataloudelle hyvä, mutta valtionosuudet pienenevät vuodesta 2024 alkaen. Inspiran selvitys paljasti, että Kuopion investointitaso ja menojen kasvu ovat liian korkeita verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaiseen kehitykseen verrattuna.

– Rahalla on jälleen hinta ja lainanhoitomenot kasvavat. Nykyinen noin 100 miljoonan euron vuosittainen investointitaso on liian suuri, investointeja on pakko vähentää. Meidän on katsottava tarkkaan, minkälaisen lainasalkun pystymme kantamaan, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Tulemme arvioimaan investointien välttämättömyyttä, kiireellisyyttä sekä ajoittamista, Martikainen kertoo.

Inspiran tekemässä työssä Martikainen pitää erityisen hyvänä sitä, että se sisälsi myös toimenpidesuositukset. Kaupunki onkin jo alkanut suunnitella talouden tasapainottamistoimia suositusten perusteella. Tuottavuusohjelmaa on ryhdytty rakentamaan eri toimenpidekorien kautta.

– Investointien lisäksi tarkastelemme mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, kasvattaa tuloja, myydä omaisuutta ja korottaa veroprosentteja. Tuloja on pystyttävä löytämään lisää. Myymällä omaisuutta voimme päästä eroon kuluista sekä vähentää käyttökustannuksia ja rahoittaa muita investointeja, Martikainen listaa vaihtoehtoja.

Tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut kuntalaisille

Talouden tilannekuvaa ja skenaarioita on esitelty niin luottamushenkilöille, talousarvion valmistelijoille, konsernille kuin konserniyhtiöille.

– Joka taholta on tullut kiitosta siitä, että pystymme nyt esittämään talouden pitkän aikavälin tilannekuvan. Se on iso apu talouden tarkemmassa suunnittelussa.

Vaikka talous vaatii sopeuttamista, Martikainen haluaa korostaa, että Kuopion tilanne on hyvä.

– Kaupungin tase on vahva. Haluamme pitää talouden tasapainossa ja tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja jatkossakin. On tärkeää, että meillä on päivittyvä kuva tulevasta ja näin mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Erityisesti muutostilanteessa tällainen näkymä on välttämätön.

Työ Inspiran kanssa sujui Martikaisen mukaan ketterästi ja joustavasti lyhyessä ajassa.

– Työpajatyöskentely edellytti tietysti myös meiltä panostusta. Inspira tuntee kuntakentän ja kuntien talouden hyvin ja siitä oli yhteistyössä hyötyä. Ulkopuolisen tekemänä näkymä saa enemmän painoarvoa organisaation sisällä.

Inspira on kuntien talouden ja rahoituksen neuvontantopalveluihin erikoistunut Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Inspiran keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit ja palvelutuotannon uudelleen järjestelyt.

Lue lisää: kuntarahoitus.fi/inspiran-neuvonantopalvelut/


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

Tekstiä muokattu 15.6.2023. Lisätty infolaatikko Inspirasta.