Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus palasi Englannin puntamarkkinoille vuoden ensimmäisellä puntamääräisellä liikkeeseenlaskulla

Kuntarahoituksen 250 miljoonan Englannin punnan liikkeeseenlasku 29.2.2024 sai hyvän vastaanoton markkinoilla. Kysyntä oli vahvaa erityisesti keskuspankkien ja virallisten instituutioiden taholta. Tämän liikkeeseenlaskun jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut jo kolmanneksen vuoden 2024 9–10 miljardin euron varainhankintaohjelmastaan.

Transaktion kysyntä jakaantui jälleen laaja-alaisesti sekä sijoittajatyyppien osalta että maantieteellisesti. Tämä kertoo Kuntarahoituksen vahvasta asemasta globaaleilla pääomamarkkinoilla.

Keskuspankit ja viralliset instituutiot olivat viitelainan suurin sijoittajaryhmä: ne edustivat peräti 59 prosenttia transaktion lopullisesta merkintäkirjasta. Myös pankkien ja niiden treasury-osastojen kysyntä oli vahvaa, 39 prosenttia, ja kaksi prosenttia oli rahastonhoitajia, eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä. Maantieteellisesti Ison-Britannian osuus merkintäkirjasta oli 41 prosenttia, Aasian 34 prosenttia ja Ison-Britannian ulkopuolisen EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 25 prosenttia.

– Tämä oli ensimmäinen Englannin punnissa tekemämme liikkeeseenlasku tänä vuonna. Olemme kiitollisia vakiintuneesta sijoittajakannastamme puntamarkkinoilla, sanoo Senior Manager Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinta- ja vastuullisuustiimistä.

Yhteistyöpankkien lehdistötiedote: MuniFin GBP 250 million Oct 28 Benchmark

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance Plc (“Munifin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Format:Senior, Unsecured, Reg S, Registered
Coupon:4.375% Fixed, Annual, ACT/ACT ICMA, short first
Size:GBP250 million
Pricing Date:29th February 2024
Payment Date:7th March 2024 (T+5)
Maturity Date:2nd October 2028
Reoffer Spread:SONIA MS + 30 bps | UKT Oct-28 + 29.6bps
Joint Bookrunners:J.P. Morgan, RBC Capital Markets, TD Securities

Kommentit yhteistyöpankeilta

– Congratulations to the MuniFin team for a strong return to the GBP market, taking advantage of a clear issuance window to extend their GBP curve with a new benchmark. The strong support from a diverse group of investors and the competitive price point is a testament to MuniFin’s standing in the international market. We’re delighted to be involved!

Tina Nguyen, Vice President, SSA DCM, J.P. Morgan

– Congratulations to the MuniFin team on the new GBP Oct-28 Benchmark. Taking advantage of a clear issuance window, MuniFin were able to extend their GBP Benchmark curve and maintain their regular presence in the Sterling SSA market. RBC were delighted to be a part of the transaction.

James Taunton, Director, SSA DCM, RBC Capital Markets

– We are delighted to be involved in MuniFin’s successful return to the Sterling market with their first GBP Benchmark of the year. This syndication is a clear demonstration of their global support from a diversified investor base. Congratulations to the MuniFin team on an excellent trade.

Paul Eustace, Managing Director, Global Co-Head of SSA and Head of Europe and Asia Syndicate, TD Securities

Lisätietoja

Joakim Holmström
Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
+358 50 4443 638

Antti Kontio
Head of Funding and Sustainability
+358 50 3700 285

Karoliina Kajova
Senior Manager, Funding
+358 50 5767 707

Lari Toppinen
Senior Analyst, Funding
+358 50 4079 300

Aaro Koski
Analyst, Funding
+358 45 1387 465

Lue myös

Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina sai vahvan vastaanoton

Kuntarahoituksen 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelaina keräsi ennätyksellisen 4,4 miljardin kysynnän

Kuntarahoituksen 10-vuotinen miljardin euron viitelaina menestyi ennätysvilkkailla markkinoilla

KuntarahoitusVarainhankinta

Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina sai vahvan vastaanoton

Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.

– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.

Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.

– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:Aa1/AA+
Status:Senior unsecured
Reoffer Price:99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:3mN+25bps
Issue Size:NOK 2bn
Settlement:20 February 2024
Maturity:20 February 2029
Coupon:4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:Nasdaq Helsinki
ISIN:XS2769883955
Lead Manager:DNB Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638  
Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 
Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 
Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 
Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746

KuntarahoitusVarainhankintaYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoitukselle palkintoja japanilaisten Uridashi-markkinoiden sekä strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista

Kuntarahoitus on ollut aktiivinen ja arvostettu liikkeeseenlaskija Uridashi-markkinoilla 1990-luvulta lähtien. Vahva asema markkinoilla pohjautuu yhtiön korkeaan luottoluokitukseen ja vahvaan brändiin. Kuntarahoituksen tiimi pitää aktiivisesti yhteyttä markkinoiden japanilaisiin välittäjiin.

– Aktiivisen yhteydenpidon ansiosta pystymme paremmin ennakoimaan markkinoiden trendejä. Lisäksi olemme panostaneet järjestelmiin, jotta pystymme laskemaan näitä tuotteita liikkeelle. Tavoitteenamme on pysyä aktiivisena liikkeeseenlaskijana Uridashi-markkinoilla, rahoituspäällikkö Karoliina Kajova kertoo.

Vuonna 2020 Kuntarahoitus laski liikkeelle joukkovelkakirjoja Uridashi-markkinalla yhteensä 1,2 miljardin euron edestä. CMD Portal perustelee palkintoja Kuntarahoituksen onnistuneilla liikkeeseenlaskuilla. Yhtiö oli Uridashi-markkinoiden ja strukturoidun markkinan paras liikkeeseenlaskija niin liikkeeseenlaskujen määrän kuin monipuolisuuden perusteella. Kuntarahoitus onnistui myös kasvattamaan strukturoitujen joukkovelkakirjojen määrää koronapandemian aiheuttamasta haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta. Yhtiö on pystynyt säilyttämään asemansa strukturoitujen joukkovelkakirjojen markkinoilla, vaikka markkina on kutistunut vuosittain.

CMD Portal yhdistää maailmanlaajuisesti joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijat sekä välittäjät ja sijoittajat. Lisäksi se tuottaa tietoa pääomamarkkinoista ja lisää näin niiden läpinäkyvyyttä.

KuntarahoitusVarainhankinta

Suomen ensimmäinen social bond oli jättimenestys: Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla vauhditetaan laaja-alaisesti vaikuttavia investointeja

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tuodaan esiin investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja joissa on huomioitu esimerkillisesti palvelujen käyttäjien tarpeet.

Kuntarahoitus lanseerasi yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen keväällä 2020. Nämä hankkeet rahoitetaan nyt liikkeeseen lasketulla, kansainvälisille sijoittajille suunnatulla yhteiskunnallisella joukkovelkakirjalainalla. Kuntarahoitus on Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisötaustainen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.

– Kuntarahoitus on rakentanut itselleen vahvan maineen vastuullisuuden alueella, ja se näkyy vastuullisten sijoittajien kiinnostuksena sitä kohtaan ja yhtiön erinomaisena osaamisena liikkeeseenlaskun järjestelyssä. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys ja ensimmäinen liikkeeseenlasku asettaa esimerkkitason muille pohjoismaisille liikkeeseenlaskijoille, kommentoi liikkeeseenlaskua BNP Paribas -pankin Robert Matthews. BNP Paribas oli yksi lainan järjestäjäpankeista yhdessä Credit Agricole CIBin, DZ Bankin ja SEBin kanssa.

Yli 91 prosenttia merkinnöistä allokoitiin eurooppalaisille sijoittajille: tästä lähes kolmasosa Euroopan saksankieliselle alueelle ja lähes viidennes Pohjoismaihin. Varainhoitajien osuus kasvoi lähes puoleen kaikista sijoituksista ja myös vastuullisiin kohteisiin erikoistuneiden SRI-sijoittajien osuus oli huomattava.

– Hurja sijoittajakiinnostus ei tullut yllätyksenä. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia. Kuntarahoitus on suurin kuntasektorin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja Suomessa: jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta haluamme nostaa esiin hankkeita, jotka erityisesti edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Olimme Suomen ensimmäinen vihreän rahoituksen tarjoaja, ja asiakaskuntamme huomioon ottaen yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoaminen oli meille luonteva seuraava askel, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Investointien vaikuttavuus näkyväksi

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallisen rahoituksen kohteet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Tähän mennessä rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuussa ja viimeisimmät neljä elokuussa.

Elokuussa portfolioon hyväksyttiin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Majakkasairaala, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, Virkkulankylä Oy:n ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula sekä Äänekosken Asumispalvelusäätiön Eerolankadun asumispalveluyksikkö muistisairaille vanhuksille.

– Hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää kunnianhimoisesti asetetut tavoitteet tuottaa vaikuttavia ja kohderyhmän tarpeet huomioivia palveluita. Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämä on huomioitu rahoitetuissa hankkeissa poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Tähän mennessä rahoitetut yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet:

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS: useita opiskelija-asuntokohteita
  • Karstulan kunta: Karstulan yhtenäiskoulu
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Sairaala Nova
  • Setlementtiasunnot: Jousenpuistonkadun vuokra-asuntokohde, jossa osa asunnoista erityisryhmäasuntoja lievästi kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille
  • Sodankylän kunta: Hyvinvointikeskus Sopukka
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö: opiskelija-asuntokohde Tyyssija
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Tyks Majakkasairaala
  • Versonsilmu Oy: kehitysvammaisten lasten ja nuorten ryhmäasuntokohde Versokoti
  • Virkkulankylä Oy: ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula
  • Äänekosken Asumispalvelusäätiö: muistisairaiden asumispalveluyksikkö Eerolankatu

Lisätietoja

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö
puh. 040 761 7665

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoituksen uusi USD-viitelaina keräsi yhtiön historian suurimman merkintäkirjan

2.9. oli Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä, ja Kuntarahoitus julkisti viitelainan markkinoille varhaisimpana mahdollisena ajankohtana sen jälkeen. Viitelainamarkkina on viimeisten kuukausien aikana ollut volatiili, mutta Kuntarahoituksen ajoitusta pidettiin onnistuneena, sillä yhtiö onnistui hyvin transaktion ajoituksessa – syyskuu on perinteisesti kiireinen kuukausi viitelainamarkkinoilla.

Kuntarahoitus pystyi tiukentamaan lainan alustavaa hintaindikaatiota peräti kolmella korkopisteellä 15 korkopisteeseen yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Tätä pidettiin markkinoilla erinomaisena tuloksena. Vastaavia hintatiukennuksia markkinoilla on nähty viimeksi tammikuussa.     

Transaktio oli Kuntarahoitukselle kuluvan vuoden toinen Yhdysvaltain dollarimääräinen viitelaina. Maaliskuussa liikkeeseenlaskettu miljardin USA:n dollarin viitelaina oli yhtiön edellinen ennätys merkintäkirjan koolla mitaten. Merkintäkirjan koko kasvoi 3,25 miljardiin dollariin.

Julkisten instituutioiden ja keskuspankkien osuus lainan merkitsijöinä oli 67 prosenttia, pankkien treasuryjen osuus puolestaan 31 prosenttia. Maantieteellisesti kysyntä jakautui melko tasaisesti EMEA-alueen (40 %), Amerikkojen (38 %) ja Aasian (22 %) välillä.

Kolmevuotisen viitelainan järjestäjäpankit olivat Barclays, BNP Paribas, J.P. Morgan ja TD Securities. Pankit kommentoivat liikkeeseenlaskua seuraavasti:

– Jälleen uusi onnistunut USA:n dollarimääräinen transaktio on osoitus Kuntarahoituksen globaalilta sijoittajakunnaltaan saamasta tuesta. Kuntarahoitus on yksi harvoista liikkeeseenlaskijoista, jotka ovat tänä vuonna onnistuneet kiristämään hinnoitteluaan kolmella korkopisteellä alustavaan hintaindikaatioon nähden, Robert Matthews arvioi BNP Paribas -pankista.

– Kyseessä on Kuntarahoituksen kaikkien aikojen onnistunein liikkeeseenlasku: isoin merkintäkirja, tiukin luottoriskipreemio suhteessa Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjoihin ja kolmella korkopisteellä tiukentunut hinnoittelu volatiilissa markkinatilanteessa. Tämä on uskomaton suoritus Kuntarahoituksen varainhankintatiimiltä, ja voimme vain onnitella täydellisestä onnistumisesta, hehkutti puolestaan TD Securitiesin Ally Goddard.

– Nyt järjestetyn liikkeeseenlaskun jälkeen 80 prosenttia Kuntarahoituksen kuluvan vuoden varainhankintaohjelmasta on täytetty, sanoo yhtiön varainhankinnasta vastaava osastonjohtaja Antti Kontio.

Transaktion tiedot

IssuerMunicipality Finance Plc 
RatingAa1/AA+ (all stable)
Issue sizeUSD 1.25 billion
Settlement date12 September 2019 (T+6)
Maturity date12 September 2022
Coupon1.375% payable semi-annually
Re-offer price99.728%
Re-offer yield1.468%
Re-offer vs benchmarkT 1.500% 08/12/22 + 10.05bps
Re-offer vs mid-swaps+15bps
Lead managersBarclays, BNP Paribas, J.P. Morgan, TD Securities
Co-lead managersMitsubishi UUFJ, Morgan Stanley, SMBC Nikko, Tokai Tokyo Securities

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

Varainhankinta

Markkinakatsaus 8/2019

Maailmantalouden odotukset alkaneet uudelleen heiketä –keskuspankit lisäävät elvytystä

  • USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on jo selvästi vaikuttanut maailmantalouden kehitykseen. Maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa negatiiviseksi. Kauppajännitteiden leviämisen uhka sekä riski sopimuksettomasta brexitistä ovat lisäksi heikentäneet investointien kasvua.
  • Euroalueella talouskasvu on hidastunut 1 %:n tuntumaan, mikä on hitainta vauhtia sitten vuoden 2013 lopun. USA:ssakin kasvu on hidastunut, mutta vuosikasvu (n. 2,3 %) on yhä 2010-luvun keskiarvon tuntumassa.
  • Talousodotukset ovat kesän aikana kääntyneet uudelleen heikkenevään suuntaan. Myös markkinahinnoittelu viestii riskien kasvusta: Euroopassa osakkeiden vuosituotto on painunut negatiiviseksi ja korkotaso laskenut nopeasti.
  • EKP on linjannut pitävänsä ohjauskorot nykytasoillaan vähintään vuoden 2020 alkupuolen ajan mutta viestittänyt samalla valmiudestaan uusiin elvytystoimiin. EKP:n odotetaan laskevan talletuskorkoa -0,40 %:sta -0,60 %:iin sekä käynnistävän arvopaperien netto-ostot uudelleen. Markkinat odottavat lyhyiden euribor-korkojen pysyvän negatiivisina aina vuoden 2025 kesään saakka. Myös odotus lähivuosien pitkien korkojen tasosta on alentunut, mutta korkokäyrän odotetaan kuitenkin hieman jyrkentyvän.
  • USA:n keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa 0,25 %-yksiköllä 2,00–2,25 %:n vaihteluväliin ja ilmoitti lopettavansa taseensa supistamisen. Koronlaskut ovat mahdollisia myös jatkossa. Toisaalta Fed luonnehti koronlaskua vakuutusluonteiseksi toimeksi, joka ei vielä välttämättä merkitse korkopolitiikan pysyvää käännettä.
  • Poikkeuksellisen suurista makroriskeistä huolimatta uusi taloustaantuma ei ole väistämätön. Kotimainen kulutuskysyntä on pysynyt sekä Euroopassa että USA:ssa suhteellisen vahvana. Ulkoisten riskitekijöiden purkautuminen voisi merkittävästi parantaa talouden näkymiä ja pysäyttää korkojen laskun.

Maailmankaupan hidastuminen painaa globaalia talouskasvua

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä muut kauppa- ja geopolitiikan jännitteet ovat alentaneet maailmankaupan kasvun nollan tuntumaan.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Maailmantaloudessa kasvuhuippu ajoittui vuoden 2017 keskivaiheille. Sittemmin kasvu on trendinomaisesti hidastunut. Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset BKT-kasvuun ovat selvästi voimistuneet.

Euroalueen teollisuuden näkymien heikkeneminen jatkui heinäkuussa – palvelualat jatkavat kasvussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti Euroalueen teollisuuden kasvunäkymiin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroopan komission luottamusindikaattori jatkoi kesäkuukausina trendinomaisessa laskussa. Vähittäiskaupan ja palvelualojen vedon ansiosta indikaattori on kuitenkin yhä pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Investointihyödykkeiden kysyntä on selvästi heikentynyt.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Fed laski ohjauskorkoa heinäkuussa –myös EKP viestittänyt valmiudesta lisätä elvytystä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Fed laski ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen. USA:ssa korkosyklin huippu näyttäisi siis jääneen 2,5 prosenttiin, mikä on selvästi aiempia huippuja matalampi taso. FED kuitenkin viestitti, että toistaiseksi on kyse vakuutusluonteisesta koronlaskusta maailmantalouden riskejä vastaan eikä korkopolitiikan suunta ole välttämättä pysyvästi muuttunut.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Markkinat kuitenkin odottavat Fedin jatkavan keventävää rahapolitiikkaa. Loppuvuodelle odotetaan vähintään kahta lisäkoronlaskua, jolloin ohjauskorko olisi vuoden lopussa 1,50–1,75 %:n vaihteluvälissä.

Euroalueen Inflaatio-odotukset huolestuttavan matalalla tasolla

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen kuluttajahintainflaatio on viimeisen vuoden aikana selvästi hidastunut. Heiluvaisimmista hintaeristä (ruoka ja energia) puhdistettu ns. pohjainflaatio on pysynyt jo pidempään hyvin hitaana, noin 1 %:n tasolla.

Euroopan keskuspankkia huolestuttaa erityisesti tulevaisuuden inflaatio-odotukset, jotka ovat viime kuukausina jälleen alentuneet. EKP:n keskeisin mandaatti on ylläpitää hintavakautta, jossa inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hieman alle 2 %. Tavoitetasoa matalammat inflaatio-odotukset puoltavat rahapoliittisen elvytyksen lisäämistä.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen pitkät korot (swap) ovat jatkaneet lähes yhtämittaista laskuaan vuoden 2018 lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on laskenut -0,38 % prosenttiin. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 10v asti.

Euroalueen valtioiden korkokäyrät ovat laskeneet lähes tyystin negatiiviselle alueelle. Jopa Saksan 30-vuotinen korko on käynyt hetkellisesti nollan alapuolella. Myös Italian lainakorot ovat laskeneet selvästi.

Markkinat odottavat korkotason pysyvän lähivuosina hyvin matalana

Markkinat odottavat yleisen korkotason pysyvän lähivuodet historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen matalana. Korkokäyrän odotetaan tulevina vuosina kuitenkin hieman jyrkentyvän eli pitkien korkojen nousevan lyhyitä nopeammin.

EKP:n perusskenaario on yhä, että korot pidetään nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti. EKP on kuitenkin viestittänyt valmiudesta lisätä talouden elvytystä. Markkinat hinnoittelevat EKP:n laskevan talletuskorkoa melko ripeällä aikataululla -0,40 prosentista 0,60 prosenttiin. 3 kk euriborin odotetaan lähestyvän nollatasoa vasta kesällä 2025.

Suomen talouden näkymä

  • Suomen talouden nousukausi on jäämässä taakse – voimakkaimman BKT-kasvun vuodet olivat 2016–17; alkuvuonna 2019 Suomen talous kasvoi noin 1 %:n vauhtia.
  • Varsinkin yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu on huolestuttavasti taittunut. Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin kasvu on jatkunut kohtuullisena, mutta uhka kauppasodan laajenemisesta ja sopimuksettoman brexitin riski varjostavat vientiteollisuudenkin näkymiä.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen –rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri.
  • Työllisyyden kehitys on jatkunut varsin hyvänä. Viimeisen vuoden aikana työllisyyskasvu on kuitenkin painottunut osa-aikaisiin työsuhteisiin. Työvoiman kasvu on jo pysähtynyt, mikä ennakoi myös työllisyysasteen nousun olevan hidastumassa.
  • Syntyvyyden lasku jatkuu odotettuakin jyrkempänä – vuonna 2019 syntyvä ikäluokka jäämässä 45 000 tasolle.
  • Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on kääntynyt uudelleen kasvuun – koko julkisen talouden tasapaino on entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen talouskasvu hidastui alkuvuonna suunnilleen euroalueen keskimääräiselle tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin ja teollisuustuotannon kasvu on pysynyt kohtuullisena –kulutuksen ja investointien kehitys pettymys

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Työllisyys on viime vuosina merkittävästi parantunut –työvoiman kasvun tyrehtyminen viittaa kuitenkin hidastuvaan nousuun työllisyysasteessa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Syntyvyyden lasku jatkunut selvästi odotettua voimakkaampana, 2019 syntyvä ikäluokka voi jäädä n. 45 000 tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Valtion-ja kuntien alijäämä kasvoi 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä kuitenkin pieneni 2018

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä. Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Markkinakatsaus 6/2019

Maailmantalouden kasvukuva jatkuu heikkona – keskuspankit jatkavat varovaista linjaa

  • Maailmanpankki ennustaa tuoreessa raportissaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,6 prosenttiin (aikaisemmin 2,9 %). OECD ennustaa vastaavasti kuluvan vuoden kasvun olevan 3,2 prosenttia.
  • USA:n ja Kiinan kauppakiistat ovat suurin uhka kasvulle. Euroalue, joka on riippuvainen maailmanlaajuisesta kysynnästä, ja joka kärsii edelleen rakenteellisista ongelmista, on tilanteessa yksi suurimmista kärsijöistä. Euroalueen kuluvan vuoden kasvun odotetaan olevan 1–1,2 prosenttia.
  • Odotukset rahapolitiikan keventämisestä USA:ssa sekä euroalueella ovat kiihtyneet viime päivinä heikon kasvukuvan ja alhaisten inflaatio-odotusten seurauksena. Markkinat hinnoittelevat seuraavalle vuodelle jo kahta täysimääräistä koronlaskua Yhdysvaltojen keskuspankki FEDiltä, mikä on painanut lyhyiden maturiteettien markkinakorkoja.
  • EKP piti ohjauskorkonsa muuttumattomana 0 prosentissa, mutta viitoitti korkojen pysyvän nykytasoillaan ainakin 2020 puoleenväliin. Keskuspankki huomioi talouskuvaan liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden pitkittymisen (mm. kauppasota ja brexit) ja arvioi riskien olevan yhä kallellaan ennakoituakin heikomman kehityksen suuntaan.
  • Maltillisen viestinnän seurauksena euriborkoroissa on nähty viimeaikoina totuttua voimaakkampia liikkeitä alaspäin. Myös odotukset tulevaisuuden euriborkoroista ovat jatkaneet laskuaan. Esimerkiksi 12kk euribor on laskenut kuukauden aikana 7 bp.
  • Pitkät korot ovat jatkaneet voimakasta laskuaan edellä mainituista syistä sekä myös turvasatama kysynnästä johtuen, kun riskilliset sijoituskohteet, kuten osakkeet ovat laskeneet.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa noin 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle. Globaali, koko maailman kattava PMI laski kesäkuussa alle 50, mikä on alin taso sitten vuoden 2012.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvulle:
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroopan komission luottamusindikaattori kertoi euroalueen yllättävästä luottamusilmapiirin vahvistumisesta ja katkaisi yhtämittaisen reilun vuoden pituisen laskuputkensa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 100, joten yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi maalaa yllättävän positiivista kuvaa nykytilanteesta.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pohjainflaatiokehitys jäi ennakoituakin heikommaksi, mikä pitää keskuspankin edelleen varovaisena. Pohjainflaatio painui ennakoitua voimakkaammin 0,8 %:iin (v/v), joten hintapaineet eivät ole edelleenkään osoittaneet vahvistumista työmarkkinoiden kiristymisestä huolimatta – Euroalueen työttömyysaste on laskenut jo 7,6 %:iin, vastaavalla tasolla on liikuttu viimeksi elokuussa 2008.

Riskisentimentin parantuessa pitkissä koroissa voidaan nähdä korjausliikkeitä ylöspäin, mutta pitkällä tähtäimellä heikot inflaatio-odotukset pitänevät markkinakorot matalilla tasoilla.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat jatkaneet yhtämittaista laskuaan viime lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on -0,15 % tasolla, jossa se viimeksi oli vuonna 2016. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 7v asti.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset ovat vaihtuneet koronlaskuodotuksiin. EKP:n vallitseva ohjeistus on ylläpitää korot nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti, mikä poissulkee myös koronlaskut. Markkinat sen sijaan hinnoittelevat 3 kk euriborin laskevan nykyisiltä tasoiltaan ja kääntyvän positiiviseksi vasta 2023 alkuvuonna.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Historiallisesti tarkasteltuna markkinakorot ovat alhaisilla tasoilla ja korkokäyrä on loiva, ts. pitkät korot lähestyvät lyhyiden korkojen tasoja.

Tilannetta selittävät heikentyneet talouskasvuodotukset globaalisti sekä alhainen inflaatio euroalueella. Näiden johdosta Euroopan keskuspankin haasteena on ollut rahapolitiikan asettaminen tasolle, joka ruokkii kasvua sekä inflaatiota pitkällä aikavälillä.

Euroalueen inflaatio on jo pitkään ollut keskuspankin hintavakaustavoitetta (~ 2 %) vaimeampi. Tämä on lisännyt huolta, että euroalue voisi joutua samanlaiseen pitkäaikaiseen deflaatioon kuin Japani. Sijoittajat hinnoittelevat jo osittain pysyvämpiä alhaisten korkojen tasoja tulevaisuuteen.

Markkinakatsaus jää kesätauolle ja palaa uudistuneena elokuussa.

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

 

KuntarahoitusTöihin meille

Merkityksellisyys ja työelämän tasapaino houkuttelivat analyytikon Lontoosta Suomeen

Kun helsinkiläinen Miia Palviainen valmistui muutama vuosi sitten kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, hän halusi töihin ulkomaille. Kohdemaiden listalla ykkössuosikki oli Lontoo, minne Palviaisen tie lopulta vei.

– Halusin kokemusta ja näkemystä koko uraa ajatellen ja niitä todella sainkin. Lontoo oli kaiken hektisyytensä keskellä valtavan hieno kokemus, jota kannan mukanani varmasti koko loppuelämän ajan, hän sanoo.

Pari vuotta investointipankki Citillä Canary Wharfilla sujui vauhdilla. Canary Wharf on kaupungin merkittävin finanssikeskittymä Lontoon Cityn jälkeen ja kasvaa jatkuvasti.

Viime vuonna Palviainen päätti kuitenkin palata Suomeen. Hän aloitti syyskuussa Kuntarahoituksella varainhankinnan analyytikkona.

– Muutto oli itselleni aika kokonaisvaltainen elämänmuutos monessakin mielessä. Kuulostaa varmaan kliseeltä, mutta koen nyt eläväni englantilaisittain niin sanottua work-life balance -elämää parhaimmillaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorena ammattilaisena minulla on aikaa ja tilaa muillekin asioille kuin pelkälle työlle. Elämä on nyt helpompaa kuin Lontoossa, hän toteaa.

Citillä Palviainen työskenteli globaalien asiakkuuksien tiimissä, jossa tehtiin monipuolisesti varainhankintaa eri segmenteille. Alueina olivat Eurooppa, Afrikka ja Lähi-itä.

– Tein paljon töitä eri lähtökohdista ponnistavien maiden kanssa, mikä oli erittäin mielenkiintoista, mutta ajoittain myös hyvin haasteellista. Esimerkkitilanteessa Kenian kaltainen kehittyvä valtio lähti kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille hakemaan rahoitusta, jolloin meidän tehtävänämme oli rakentaa potentiaalisille sijoittajille tarina kyseisestä valtiosta, eli puhutaan niin sanotusta credit storysta. Siitä työssäni oli noin tiivistettynä kyse.

Arvot edellä

Citillä ollessaan hän kertoo ”löytäneensä” Kuntarahoituksen.

– Kuntarahoitus kuului silloisen tiimini asiakkaisiin yhdessä muiden vastaavien skandipankkien kanssa. Pienen selvittelyn ja tutkiskelun jälkeen kuntasektorin rahoitusinstituuttien mallit alkoivat avautua kunnolla ja ymmärsin, että kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija. Mietin, että tekisin Kuntarahoitukselle mielelläni töitä.

Juuri Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta merkityksestä Palviainen puhuu paljon ja mielellään.

– Taustatyö, tavoitteisiin pääseminen ja niiden ylittäminen näkyvät asiakkaalle edullisempana rahoituskustannuksena, mikä ruokkii yhteiskunnallista vaikuttamista entisestään. Kun tietää rahan menevän suoraan kuntien käyttöön, tajuaa, että nyt ollaan jokaiselle ihmiselle tärkeiden asioiden äärellä.

Kuntarahoituksen varainhankintastrategia perustuu aktiiviseen läsnäoloon kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä varainhankinnan hajauttamiseen eri markkinoille ja erilaisiin varainhankinnan instrumentteihin.

Kuntarahoituksella panostetaan valtavasti myös vastuullisuuteen, mikä on erityisen lähellä Palviaisen sydäntä.

– Kuntarahoitus on vahvasti vihreän rahoituksen edelläkävijä ja tiedän, että tämä suunta vain vahvistuu jatkossa. Tässä työssä vihreät arvot sisältävät myös sosiaaliset aspektit, joten niitä edistetään aina käsi kädessä. Tämä on koko työyhteisölle tärkeää.

Hän kokee, että työnantajan rento ja rakentava ilmapiiri tukee myös ammatillista kasvua.

– Citillä on koko maailmassa yli 200 000 työntekijää, joten byrokratiakin siellä oli aikamoista. Nyt työskentelen noin 150 ihmisen paikassa, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään joka päivä kannustavassa ilmapiirissä.

KuntarahoitusTöihin meilleVarainhankinta

Kuntarahoitus jälleen Suomen paras pankki – ”Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle”

Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.

Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.

– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.

Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

KuntarahoitusTalous