Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Denis Strandell: Hanko kuuluu korona-ajan voittajiin, mutta menestys ei ole tullut annettuna

Hanko lukeutuu koronavuoden voittajiin: terveyskriisi ei ole kaupunkiimme toden teolla rantautunut, mutta etätyöläiset ovat. Kun pääkaupunkiseutu oli säpissä ja lapset siirtyivät kotikouluun, alkoi Hangon katukuvassa kuhista. Paljon on kiittäminen kaupunkimme suotuisaa sijaintia, mutta myös menneiden vuosien fiksuja valintoja.

Hanko oli pitkään Etelä-Suomen teollistunein kaupunki ennen kuin globalisaatio ulkoisti työt maailmalle. Ensin lähti tekstiiliteollisuus Portugaliin ja Viroon, sitten Kaukoitään. Sen jälkeen taantui terästeollisuus, kun suomalainen työvoima koitui maailmanmarkkinoille liian kalliiksi. Työpaikkojen myötä kaupungin väkiluku kääntyi laskuun, ja Hanko on ollut muuttotappiokunta viimeiset kolme vuosikymmentä.

Kymmenen vuotta sitten kaupungissa alettiin puhua etätyöstä. Voisiko Hankoon tulla tekemään työtä, joka ei katso aikaa eikä paikkaa? Ehkä rantakaupunki voisi toimia kakkoskotina luoville aloille, taiteilijoille ja muusikoille. Ja ehkä sen seurauksena joku tänne muuttaisikin.

Kaupungin strategiaan kirjattiin tavoite houkutella luovan työn tekijöitä Hankoon. Kaupunki järjesti etätyöpajoja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, ja taiteilijat veivät sanomaa omille verkostoilleen. Sovittiin yhteisiä etätyöpäiviä ja -viikonloppuja. Toiminta oli aluksi hajanaista, mutta se kirvoitti isoja ajatuksia. Näitä ajatuksia tulin itse kaupunginjohtajana jatkamaan kuusi vuotta sitten.

Tietoliikenneyhteydet kehittyivät ja työnantajat alkoivat suhtautua etätyöhön suopeammin. Taiteilijoiden lisäksi Hankoon alkoi hakeutua tietotyöläisiä, ensin muutama päivä kerrallaan, pitkä viikonloppu siellä täällä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä kasvoi. Väki väheni, mutta asuntojen hinnat eivät enää laskeneet.

Sitten tuli korona, ja laittoi muutoksen turbovaihteelle. Pääkaupunkiseudun tietotyöläiset siirsivät kotikonttorinsa kertaheitolla silloin koronavapaaseen Hankoon. Yhtäkkiä kaupunki oli täynnä ihmisiä. Vaikka rajoituksia on nyt höllennetty, ei työpaikoilla palata takaisin vanhaan. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja niin myös Hangon etätyöläiset. Olemme alkaneet puhua heistä ”kakkoshankolaisina”.

”Kakkoshankolaiset” ovat tuoneet kaupunkiin paljon. Hangossa eletään nyt kiivainta rakennusbuumia sitten 80-luvun: kaupunkiin kohoaa noin 300 asuntoa, joista 80–90 prosenttia on suunniteltu käytettäväksi vapaa-ajan asuntoina. Mitä useammin kakkoskoti toimii kotikonttorina, sitä enemmän kaupunkiin jää ostovoimaa. Tämä tarkoittaa lisää palveluja, ravintoloita ja kauppoja, niin ”kakkoshankolaisille” kuin kaupungin vakituisille asukkaille.

Tänä vuonna Hangon väkimäärä on kääntynyt kasvuun. Moni on ehkä tajunnut, että arki rullaa hyvin myös kakkoskodista käsin. Eikä pääkaupunkiseudulle pendelöinti ole paha rasti, jos sen tekee kerran viikossa. Oli muutos pysyvä tai ei, on selvää, että kasvun varaan emme kaupungin tulevaisuutta rakenna. Hangossa on paraikaa käynnissä strategiatyö, joka lähtee siitä oletuksesta, että hyvän elämän edellytyksiä voidaan ylläpitää, vaikka väki vähenisi.

Ajatus kuntien ja kaupunkien elinvoimasta typistyy liian usein väkimäärään. Ajatellaan, että jos veronmaksajien määrä kasvaa, kunnalla menee hyvin. Jos ei, asiat ovat huonosti. Mielestäni aika on ajanut tämän yksinkertaistuksen ohi. Olisiko ikääntyvässä Suomessa syytä katsoa jo muita mittareita, kuten ostovoimaa?

Denis Strandell
Kirjoittaja on Hangon kaupunginjohtaja ja Kuntarahoituksen hallituksen jäsen sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -keskustelutilaisuuden panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Kestävä kuntaNäkökulmat

Digitaalisuus muuttaa myös finanssialan – tekoäly täydentää, vaan ei korvaa ihmistä

Tietotyötä ovat aikojen saatossa muokanneet nousevat ja kehittyvät teknologiat. Tietokoneiden, sähköpostin ja internetin saapuminen toimistoihin muutti maailmaa 90-luvulla; 2020- ja 2030-luvuilla suuria mullistuksia odotetaan roboteilta, tekoälyltä ja lohkoketjuilta.

Huomispäivän teknologiat

Kun joku mainitsee robotit, ajattelemme usein teollisia valmistuslinjoja. Robotiikka muuttaa kuitenkin myös talousalan ammattilaisten työtä. Ohjelmistorobotit (Robotic Process Automation) tulevat korvaamaan ihmisten työpanoksen monissa toisteisissa tehtävissä. Finanssialalla tämä tarkoittaa esimerkiksi numeroiden käsittelyä ja syöttöä, joka ei vaadi luovaa ajatustyötä. Asiantuntijalle jää aikaa vierailla kunnissa, tutustua suunniteltuihin hankkeisiin ja keskustella paikallispäättäjien kanssa rahoitustarpeista; robotti naputtaa sillä aikaa markkinalukuja Exceleistä tietokantaan ja kokoaa niistä dataesityksen.

Robotit suoriutuvat kuitenkin vain kapeasti määritellyistä tehtävistä. Ne eivät opi tai ideoi uutta. Tekoäly (AI eli artificial intelligence) sen sijaan pystyy tähän. AI-teknologia ei yllä ihmismäiseen luovuuteen, mutta se kykenee käsittelemään suuria määriä dataa ja arvioimaan niitä useiden markkinatrendien rinnalla yhtä aikaa. Vastaavaan ei ahkerinkaan ihmisanalyytikko pysty, ainakaan samalla teholla ja nopeudella. Tekoäly myös oppii ihmisiltä: se seuraa käyttäjiensä toimintahistoriaa ja alkaa ennakoida, mitä nämä tarvitsevat seuraavaksi.

Jo yli puolet pankeista on ilmoittanut, että merkittävät tekoälysatsaukset kuuluvat niiden tuleviin suunnitelmiin. Finanssitoimijoille AI voi tarjota edistyneempiä tapoja tunnistaa luottoriskejä, ennustaa markkinoiden kehityskulkuja ja kohdentaa palveluitaan paremmin.

Tulevaisuudessa tekoäly saattaa kartoittaa kunnan edellisen vuosikymmenen tilinpäätökset, infran korjaus- ja laajennushistorian, uudet globaalit teknologiatrendit, ja ehdottaa panostusta uusiutuvaan energiaan seuraavalla tilikaudella. Kunnan etelärajalla sijaitseva sähkölaitos kaipaakin jo uusimista ja vaalitulokset eri maissa enteilevät, että tuulivoima tulee saamaan lähivuosina EU-tukea, AI-raportti kenties vinkkaa.

Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat myös nostattaneet aaltoja talousosaajien parissa viime vuosina. Olipa kryptoista mitä mieltä vain, on kiistatonta, että eri toimijat joutuvat jo pitämään niitä vähintäänkin silmällä. Monet digiosaajat ovat innostuneet vielä bitcoinia enemmän sen mahdollistavasta teknologiasta: lohkoketjuista. Lohkoketju voi tehdä jo lähivuosina mm. digitaalisesta tunnistautumisesta ja maksuprosesseista nopeampia ja turvallisempia. Liiketoiminnassa ja rahoituksessa tämä alkaa näkyä entistä nopeammin tehtävinä päätöksinä esimerkiksi asiakkaan luottoluokituksesta.

Ilmoitus Amazonilta: lainapäätöksesi on saapunut

Monet digitalisaation suuryritykset ovat kääntäneet katseensa kohti finanssialaa ja sen mahdollisuuksia. GAFA-yritykset (Google, Amazon, Facebook ja Apple) ovat jo rakentaneet omia maksupalveluitaan.

GAFA:n voima on niiden valtavassa dataosaamisessa ja asiakasymmärryksessä. Yhtiöiden liiketoiminta rakentuu sen varaan, että ne tietävät mikä saa asiakkaat pysymään niiden rakentamilla alustoilla. Jos maksaminen Apple Pay:lla on helpompaa kuin Mastercardin käyttö ja lainapäätöksen saa nopeammin Amazonilta kuin omasta pankista, moni kuluttaja voi siirtyä sujuvamman käyttökokemuksen pariin.

GAFA-jättien fokus on vielä kuluttaja-asiakkaissa, mutta niiden vaikutus myös muihin finanssialan sektoreihin voi lähivuosina kasvaa. Digitaalista maailmaa ymmärtävien osaajien arvo talousalan organisaatioissa nousee kiihtyvällä tahdilla. Perinteisten pankkien on myös panostettava tähän, jotteivat uudet kilpailijat pääse kirimään vauhdilla rinnalle ja ohi.

Ihmisyys korostuu myös algoritmien maailmassa

Digitalisaatio on jo kovassa vauhdissa. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja alan toimijat löytävät niille uusia käyttökohteita. Uuteen sopeutuminen ja joiltain osin myös uuden opettelu tulee olemaan edellytys myös rahoitusta hakeville organisaatioille.

Silti on hyvä muistaa, että digitalisaatiota toteuttavat ja sen suuret päätökset tekevät lopulta kuitenkin ihmiset. Siksi myös talouden ja rahoituksen parissa ihmistaidot tulevat korostumaan digikykyjen rinnalla. Nopeassa muutoksessa tarvitaan ammattilaisia, jotka kykenevät ajattelemaan joustavasti, työskentelemään monialaisissa tiimeissä, ja oppimaan toisiltaan.

Finanssipalveluja käyttävät asiakkaat ovat jatkossakin lihaa ja verta, vaikka tekoäly voikin seurata ja antaa vinkkejä taustalla. Siksi ala tarvitsee algoritmien ja konelogiikan rinnalle myös ihmisistä kiinnostunutta näkökulmaa ja heihin keskittyvää pohdintaa.

Samuel Sainio
Kirjoittaja on vastavalmistunut tradenomi, pääaineena projektijohtaminen. Opinnoissaan Sainio on ollut mukana useissa digitalisaation vaikutusta eri toimialoille tutkivissa projekteissa. Hänellä on työkokemusta rahoitusalalta ja taloushallinnosta, konsultoinnista sekä tapahtumakoordinoinnista, markkinoinnista ja viestinnästä. Kuntarahoituksella Sainio työskentelee asiakasneuvojana digitaalisissa palveluissa.

Näkökulmat

Digivoimaa palveluverkon suunnittelemiseen

Kunta X:n kunnantalolla pidetään tärkeää palaveria. Kunnanjohtaja, tilapalvelun päällikkö ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja pohtivat, säilyttääkö monelle kunnan asukkaalle tärkeä kyläkouluverkosta vai pitäisikö rakentaa kokonaan uusi ajanmukainen koulu? Suunnitelmia ja laskelmia tehtäessä kahvia kuluu, muutama lohileipäkin. ”Tämä olisi niin paljon helpompaa, jos kaiken tarvittavan tiedon saisi kerralla eteensä päätteelle”, huokaa lopulta urakasta uupunut kunnanjohtaja.

Kuopion kaupungin hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkköä kuvittelemani tilanne hieman hymyilyttää, mutta totta toinen puoli: kunnan palveluverkon suunnittelu on kuin monimutkainen palapeli, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi relevantti ja ajanmukainen tieto on valtaa. Rönkkö, jos kuka, sen tietää. Hänen työtehtäviinsä kuuluu miettiä, millaista palveluverkkoa Kuopion kaupunki tarvitsee.

Rönkkö myös valmistelee kaupungin investointihankkeita ja tuottaa taustatietoa päättäjien avuksi.

Hajallaan oleva tieto yhteen

Kunnan palveluverkon suunnittelulla on valtava vaikutus kuntaan, myös sen talouteen. Palveluverkko käsittää lyhyesti sanottuna kaikki kunnan palvelut. Se koostuu joukosta hyvin erilaisia ja kokoisia asioita, kuten päiväkotiverkoston tai tiedon siitä, missä kiireellisyysjärjestyksessä kunnan omistamia kiinteistöjä korjataan.

Palveluverkon tärkeyteen nähden sen suunnitteluun kunnissa resursoidaan Rönkön mielestä yllättävän vähän työvoimaa. Hyvällä palveluverkkosuunnittelulla kunta voi nimittäin välttyä monelta murheelta. Resursointikaan ei itsessään kanna pitkälle, jos käytössä ei ole toimivia työkaluja.

– Siksi aloimme Kuopiossa vuoden 2018 alussa kehittää digitaalisesti toimivaa tietojärjestelmää, johon koostetaan ajantasaista, mutta kunnassa hajallaan olevaa tietoa palveluverkon nykytilasta. Kehitystyön tuloksena syntyi lopulta pilottiversio nimeltä DigiPAVe, joka tarkoittaa dynaamisesti toimivaa digitaalista palveluverkkosuunnittelun sovellusta kertoo Rönkkö.

DigiPAVe-hanketta veti tiimi, johon kuului Rönkön lisäksi Kuopin kaupungin toimitilajohtaja Hannu Väänänen ja kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti. Haasteeseen kannusti Kuopion kaupunkistrategiaan kirjattu slogan ”lupa tehdä toisin”.

– Kuopion palveluverkkoa on perinteisesti suunniteltu viiden vuoden välein ulkopuolisten konsulttien tekemän palveluverkkoselvityksen pohjalta. Vaikka selvitys olisi kuinka pätevä, sen tieto alkaa olla vanhentunutta ilmestyessään. Halusimme kehittää työkalun, joka tarjoaa muutakin kuin nyt lukemattomiin exceleihin kootun tiedon, ja joka sisältää tietoa yli kaupunginhallinnon eri sektoreiden. Toisin sanoen, halusimme yhteisen näkemyksen palveluverkoston nykytilasta ja tiedolla johtamista hyödyntävän yhteistyömallin kuntaorganisaatiolle, Rönkko kertoo.

Valistuneempia vaihtoehtoja

DigiPAVen pilottiversio toteutettiin hankkeesta innostuneen FCG Konsultointi Oy:n kanssa. Pilotoinnin testiympäristönä toimi Kuopion kaupungin koulu- ja päiväkotiverkostotyö. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön koordinoimasta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavasta KIRA-digi-ohjelmasta, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista.

Huomisen tekijät - Digivoimaa palveluverkon suunnitteluun - Puijon torni

Hankkeen haasteena oli saada hajallaan eri järjestelmissä ja yksikkökohtaisissa tietovarannoissa oleva tieto yhteen ja yhteismitalliseen muotoon. Tietoa siis kunnassa on, mutta tietojen keskinäiset riippuvuussuhteet jäävät usein hahmottumattomiksi.

Ratkaisuksi DigiPAVessa kehitettiin sovellutus ja toimintamalli, jossa kunnan palvelu- ja toimitilaverkoston suorituskykyä ja kapasiteettia päästiin jatkuvasti seuraamaan ja analysoimaan tietopohjaiseen paikkatietoon sidotun analytiikan avulla.

– DigiPAVen kautta päästään käsiksi hyvin konkreettisiin asioihin, kuten kunnan investointitarpeisiin. Kun käytössä on reaaliaikaista tietoa faktapohjana, kunta voi tehdä valistuneempia ratkaisuja palveluverkon vaatimien investointien suhteen. Ääriesimerkkinä voisi mainita, ettei aleta huoltomaalata purettavaa taloa tai hankkia viipalekoulua juuri valmistuneen koulun pihalle, Rönkkö selvittää.

DigiPAVesta on erityistä hyötyä, kun mietitään eri skenaarioita päätöksentekoa varten. Jos kunta haluaa panostaa kyläkouluverkostoon, DigiPAVe auttaa simuloimaan, mitä se käytännössä merkitsee: millainen on väestöpohja ja ikäluokkien kehitys, mitä investointeja tilaratkaisuihin tarvitaan, millainen on korjausvelka, mitä verkoston ylläpito maksaa…

– Näin päästään tekemään tietoisempia päätöksiä eri vaihtoehtojen välillä. Tällä ei ole suinkaan tarkoitus korvata poliittista päätöksentekoa vaan tuoda siihen lisää argumentaatiota, Rönkkö muistuttaa.

Hyvä suunnittelu tuo suuret säästöt

DigiPAVe on nyt olemassa pilottiversiona ja jatkokehitystyö on alkamassa. Sitä on tarkoitus testata Kuopion kuntaverkkosuunnittelussa ja kehittää siitä kunnille sopiva tuotantoversio. Jatkokehitykseen on määrä saada muitakin kuntia mukaan. DigiPAVe sopii kaikille vähänkin suuremmille kunnille, sillä se on työkalu kunnan palveluverkoston suunnitteluun ja tehokäyttöön.

– Meillä ei vielä ole konkreettisia lukuja sen säästövaikutuksista, mutta oletettavasti niitä pitäisi hyvin koitua, kun kunnassa voidaan mallintaa eri palveluverkkoskenaarioita keskenään suhteessa nykyiseen verkostoon, Rönkkö sanoo.

Skenaarioita tarkastelemalla on Rönkön mieleistä huomattavasti helpompi arvioida, millaisista tiloista kannattaa luopua, millaisia säästöjä vuosittain saadaan toiminta- ja tilaratkaisuissa ja millainen hintalappu koituu uudisrakentamisesta.

– Kunnille on koosta riippumatta entistä tärkeämpää pyrkiä näkemään valtuustokausien yli, mihin suuntaan palveluverkkoa kehitetään. Todelliset säästöt ja hyödyt tulevat onnistuneesta pitkän aikavälin suunnittelusta, ei poliittisista pikavoitoista. Siinä DigiPAVe on suureksi avuksi, muistuttaa Rönkkö.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria

Kuntarahoituksessa olemme jo saaneet viitteitä sen tarjoamista uudenlaisista mahdollisuuksista Apollon ja sen Talousennuste-sovelluksen kautta. On ollut ilo seurata yhtiön kehitystä, yhdessä tekemistä ja intohimoa, jolla nämä palvelut ovat syntyneet. Uskonkin, että tämä on vasta pintaraapaisu siitä, mitä on vielä tulossa.

Kaikki tämä edellyttää myös uudistumista. Muutos voi olla suuri myös asiakkaillemme, jotka saavat uudenlaisia tapoja asioida kanssamme. Yhtä lailla olemme Kuntarahoituksessa matkalla, joka vaatii meitä muuttumaan pintaa syvemmältä. Kuljettava polku on meille yhtä aikaa mutkainen ja innostava, eikä eksymiseltä ja harha-askeliltakaan pystytä välttymään.

Asiakaskeskeisyys on arvo, joka ohjaa kaikkea tekemistämme ja päätöksentekoamme. Kun kehitämme digitaalisia palveluitamme, meille on tärkeää varmistaa, että asiakkaidemme todelliset tarpeet ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Yhteisessä kehittämisessä ja asiakasymmärryksen kasvattamisessa meillä on vielä paljon opittavaa, mutta olemme ottaneet askeleita oikeaan suuntaan.

Yksi esimerkki asiakaskeskeisestä kehittämisestä on syksyllä 2018 järjestämämme innovaatiokiihdyttämö, jossa lähes 30 kuntarahoituslaista ideoi ratkaisuja asiakkaiden tunnistettuihin ongelmiin asiakaskeskeisiä palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Keskeinen osa innovointia oli validoida tunnistettuja ongelmia ja ratkaisuja todellisilla asiakkailla. Innovaatiokiihdyttämö tuotti uusia toteutuskelpoisia palvelukonsepteja, joita tullaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Myös innovaatiotoimintaa tullaan varmasti jatkamaan.

Innovaatiokiihdyttämössä hyödynnetyt uudenlaiset työskentelytavat herättivät suurta innostusta Kuntarahoituksen henkilöstön joukossa. Työskentely moniosaavissa tiimeissä avasi uusia näkökulmia ja tarjosi luontevan tavan jakaa ajatuksia ja osaamista. Avoin ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri mahdollisti uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Näitä asioita ja tällaista toimintatapaa meidän tulisi pystyä edistämään ja vahvistamaan kaikessa tekemisessämme, jotta pystymme toteuttamaan missiotamme rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Toimimme alalla, jolla on pitkät perinteet, ja jossa luottamus ja riskienhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme tekemisissä suurten ja kriittisten asioiden kanssa. Huolellinen analysointi ja suunnittelu ovat meillä kaiken keskiössä. Tällaiseen toimintaympäristöön ei digitalisaation edellyttämä rohkean kokeilemisen ja suunnanmuutokset mahdollistava kulttuuri synny yhdessä yössä. On löydettävä oma tapaa johtaa kulttuuria, jossa kollegaa kannustetaan testaamaan ja kokeilemaan rohkeasti epätavallisia ideoita.

Pienet nopeat kokeilut vievät asioita nopeammin eteenpäin, ja auttavat ihmisiä sitoutumaan muutoksiin pala palalta. Toisaalta vaatii rohkeutta näyttää keskeneräistä ja pyytää siihen palautetta. Kun asioita katsoo hieman pidemmässä aikaperspektiivissä, huomaan että olemme ottaneet kokeilemisen kulttuurin suhteen huomattaviakin askeleita. Uskallamme jo rohkeasti kysyä palautetta vielä keskeneräisiin asioihin ja toisaalta antaa kannustavaa ja kehittävää palautetta.

Digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita hienoine käyttöliittymineen. Se tarkoittaa muutosta asiakkaiden toiminnassa ja sisäisissä toimintatavoissa. Tuekseen se vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja kehittää asioita. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, sekä asiakkaiden kanssa että yrityksen sisällä. Ennen kaikkea digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria. Kulttuuria, jossa innostetaan ihmiset mukaan kokeilemaan ja tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia. Etenemme pienin, mutta vaikuttavin askelin.

Hanna Rantonen
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa liiketoiminnan kehitystehtävissä.

Näkökulmat

"Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee 'ei voi'"

1. Luovuus käyttöön

Kun Raikko Törönen aloitti Imatran kaupungin kehittämiskoordinaattorina vuonna 2013, hän löysi uuden työhuoneensa pöydältä kaupungin talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen. Hän selaili opuksia ja yritti löytää osavuosikatsauksesta yhtymäkohtia talousarvioon. Se oli vaikeaa.

Törönen mietti, miksei tietoa voisi koota digitaalisesti yhteen paikkaan siten, että samalla kerrottaisiin, miten toteuma vastaa tavoitetta.

Törönen ei tiennyt ohjelmoinnista mitään, mutta se ei häntä haitannut.

–Viikonloppuna harjoittelin ohjelmointikielen, ja maanantaina oli kolmen sivun ohjelmademo valmiina. Siitä se sitten lähti.

Alusta on Törösen mukaan tärkein. Imatran tapauksessa sen olla avoin ja responsiivinen eli skaalautua kaikkiin näyttöpäätteisiin. Ja sitten sen piti tietysti olla halpa. Sopiva alusta löytyi Googlesta hakemalla ja kokeilemalla.

Alustan päälle rakentui lopulta neljä ohjelmaa, jotka mahdollistavat tarvittavat toiminnallisuudet. Rakentamisessa auttoi tietojohtaja Kari Perälä, joka kehotti myös myymään idean ensin sisäiselle tarkastukselle ja tarkastuslautakunnalle ja vasta sitten päättäjille. Se tepsi.

Nyt Imatran päättäjät voivat seurata kaupungin talouden kehittymistä mobiilisti kuukausittain päivittyvistä luvuista. Tavoitteiden toteutuminen päivitetään kolmesti vuodessa. Manuaalisesti tuotetun osavuosikatsausten julkistamista edeltänyt ”kahden viikon ryntäily” on Törösen mukaan jäänyt historiaan. Havaittuihin poikkeamiin ehditään reagoimaan nopeammin kuin ennen.

Imatran taloushallinnon digitalisoiminen onnistui pitkälti yhden innostuneen ideanikkarin voimin, mutta nykyisin talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkönä työskentelevä Törönen tietää, että pienissä kunnissa resurssit ovat vähissä. Pelle Pelottomien palkkaaminen on investointi, mutta ilman ”luovaa hulluutta” kunta ei kehity, hän sanoo.

Toisaalta työntekijöistä jo löytyvän luovuuden esteiden raivaaminen ei maksa mitään. Esimerkiksi kun aletaan ideoida jotain ihan uutta, kriitikoille pitää näyttää ovea, Törönen sanoo.

–Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee ”ei voi”.

2. Kanavat auki tietoturva-avulle

Muutama vuosi sitten Solitan Cloud and Security Specialist Iiro Uusitalo valmisteli luentoa siitä, miten esimerkiksi Googlella voi etsiä digijärjestelmistä haavoittuvuuksia. Hän löysi vahingossa eräältä kunnalta haavoittuvuuden ja sitä kautta ”vähän isompiakin” tietoturvaongelmia.

Uusitalo ilmoitti löydöstä Kyberturvallisuuskeskukselle, mutta ajatus jäi kytemään. Uusitalo on mukana Team ROTissa, valkohattuhakkereiden ryhmässä, joka auttaa organisaatioita kehittämään tietoturvaansa. Mitä jos Team ROT auttaisi kuntia? Yhdenkin haavoittuvuuden löytämisellä voisi olla iso vaikutus, koska kunnat käyttävät usein samoja sovelluksia.

Syntyi #kuntahaaste-kampanja: kunnat saivat hakea avoimesti mukaan, ja muutama valittiin hakkerien tietoturvasyyniin. Hakkerit löysivät kaikkiaan yhdeksän haavoittuvuutta, kolme niistä kriittisiä.

Uusitalon mukaan kuntien tietoturva on huonolla tolalla. Rahaa on vähän, järjestelmiä ei välttämättä ole testattu riittävän hyvin eikä kuntien palkkalistoilta yleensä löydy haavoittuvuuksien etsimiseen erikoistuneita henkilöitä.

Yksi isoimmista haasteista on Uusitalon mielestä kuitenkin jo se, ettei kunnissa usein ole edes kanavaa, johon löytyneestä tietoturvaongelmasta voisi ilmoittaa, ja ihmisiä on vaikea saada kiinni. Uusitalon mukaan kuntien kannattaisikin aloittaa ilmoituskanavan luomisesta ja miettiä prosessit valmiiksi. Vinkkejä löytyy Tietoturvailmoitus.fi-sivulta.

Etsimiseen voi myös kannustaa – esimerkiksi Espoon kaupunki on valjastanut tähän lukiolaisiaan. Edistyneempi versio olisi niin kutsuttu bug bounty -järjestely, jossa kunta maksaisi hakkereille aukkojen löytämisestä. Kunnilla on valtava määrä kriittistä dataa, joka ei saisi päätyä vääriin käsiin, Uusitalo sanoo.

–Veikkaan, että bug bounty palvelisi koko yhteiskuntaa aika hyvin.
Sitä odotellessa Team ROTin hyväntekeväisyys saa jatko-osan nimeltään kouluhaaste, jossa kohderyhmänä ovat lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

3. Ikä ei ole ongelma, jos niin päätetään

Digihype on herättänyt myös huolta siitä, pysyvätkö kaikki kyydissä. Miten käy esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten, kun sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisoidaan?

Hyvin, jos heidän osallistaminen vain pidetään mielessä palveluja kehitettäessä, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun sote-muutokseen erikoistunut lehtori ja asiantuntija Taru Lehtimäki.

–Hyvinkin iäkkäät ihmiset pystyvät ottamaan kantaa, jos menetelmä on suunniteltu sellaiseksi, että sillä on tarkoitus pystyä itse ottamaan kantaa asioihinsa.

Lehtimäki on ollut mukana hankkeissa, joissa on tarkasteltu sote-palvelujen digitalisaatiota erityisryhmien näkökulmista. Hänen mukaansa digipalvelujen kehittäminen esimerkiksi ikääntyneille tyssää usein jo ennakkoluuloihin siitä, ettei ”meidän äiti” osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta.

–Vähitellen alkaa olla aika hyvää näyttöä siitä, että ikäihmiset voivat olla joissain digitaalisissa palveluissa jopa suurin käyttäjäryhmä. Eli meillä ei voi ikäkategorisoida.

Ikää huolestuttavampana tekijänä Lehtimäki pitää sitä, onko kaikilla varaa nettiyhteyteen tai älypuhelimeen.

Digitaalisuus voi tuoda myös vammaisille uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jos esimerkiksi palveluja visualisoidaan kuvin. Puhumattakaan siitä, jos robotti oppii tulkitsemaan vammaista ja auttaa häntä ilmaisemaan itseään.

Lehtimäen mielestä on selvää, että erityisryhmät eivät ole kaupallisten toimijoiden näkökulmasta kiinnostavia.

–Meidän pitäisi nähdä kasvava volyymi ja varmaan osittain julkisin rahoin pystyä tukemaan palveluiden kehittämistä ja nimenomaan kantaa ottamisen mahdollisuutta.

Lehtimäki korostaa, että digitaaliset sote-palvelut eivät koskaan täysin korvaa perinteisiä, eikä se ole tarkoituskaan. Pitkällä tähtäimellä digitalisoiminen voi mahdollistaa perinteisten sote-palvelujen tuottamisen entistä paremmin, mutta ensin täytyy varmistaa, että resurssit riittävät jatkossakin edes nykyiseen tasoon, hän sanoo.

–Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että pidetään meidän hyvinvointipalvelumme sellaisina kuin ne ovat nyt. Siihen ei raha riitä eivätkä ihmiset.

Tästä huolimatta kuntien pitäisi Lehtimäen mukaan olla nyt kriittisiä digipalvelujen ostajia: arvioida niiden vaikuttavuutta ja käytettävyyttä tarkasti ja välttää tekemästä liian pitkiä sopimuksia, jotta kunnat pääsevät liittymään esimerkiksi tulevaisuuden maakuntien yhteisiin palveluihin.

–Kyllä kuntien näkökulmasta yhteistyössä on nyt voimaa.

4. Digi murtaa maantieteellisiä rajoja

Uudenlaisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia kuntien rakentamisen lupapalveluissa, joista suurin osa kulkee nykyään Lupapisteen läpi.

Lupapiste on digipalvelu, jonka kautta voi hakea rakennetun ympäristön lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. Palvelu sai alkunsa valtakunnallisesta sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta. Nykyään kunnat ostavat palvelun Evoltalta, ja mukana on lähes 200 kuntaa.

Evoltan liiketoimintajohtaja Ilkka Mattilan mukaan vielä paperimaailmassa elävät ovat enimmäkseen pienimpiä kuntia, joissa lupahakemuksia tulee hyvin vähän. Vähänkään isommissa kunnissa keskitetyn palvelun hyöty tulee Mattilan mukaan siitä, että kaikki rakennuslupiin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä paikassa ja asiakaspalvelu siten helpompi organisoida. Kustannushyötyjä saadaan esimerkiksi siitä, piirustusten käsittely ja arkistointi tehdään sähköisesti.

–Kaikki näkevät asiat, mitä siellä on keskusteltu, mitä materiaalia on toimitettu, mitä on luvattu ja pyydetty. Kaikki on siellä sen sijaan, että ne olisivat tarkastajien omissa sähköposteissa.

Lupapisteen kaltaisella digitaalisella yhteistyöllä on myös syvällisempiä, kuntien resurssien tehostamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Mattila ottaa esimerkiksi Keski-Uusimaan, jonka kunnat ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään rakennusvalvonnassa. Hyvinkää ja Järvenpää käytännössä jakavat jo työvoimaansa kummankin kiireen ja hankkeiden vaativuuden mukaan.
Evolta on kannustanut yhteistyöhön järjestämällä tapaamisia ja verkostofoorumeja. Mattilan visiossa siintää jo aika, jolloin rakennuslupien käsittely ei seisahtuisikaan heinäkuun lomasesongin takia.

–Ehkä jonain päivänä pystyttäisiin järjestämään se niin, että kunnat olisivatkin vähän eri aikaan lomilla ja pystyisivät hoitelemaan toistensa lupia.

NäkökulmatVastuullisuus

Apollo sopii myös asuntorakennuttajille

Kuntarahoituksen Apollo-palvelua on kehitetty ja pidetty kunnille suunnattuna palveluna. Nyt ratkaisu tarjoaa kehittyneet työkalut myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoille oman lainaposition analysointiin ja raportointiin sekä rahoitussalkun elinkaaren mallintamiseen.

– Palvelun asuntorakennuttajille tarjoamat hyödyt ovat samat kuin kunnille ja kuntakonserneille. Apolloon saa kaikki rahoitussopimukset, ja analyyseja ja raportteja salkun kehityksestä voi tehdä tuoreeseen markkinadataan perustuen. Apollo pystyy auttamaan esimerkiksi sen arvioimisessa, miten Valtiokonttorin osuus vaikuttaa korkotukilainojen kokonaiskorkoriskiin, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt kuvailee.

Ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi

Setlementtiasunnot otti Apollon käyttöönsä joulukuussa 2018. Ratkaisua lainojen hallintaan oli etsitty jo vuoden ajan. Tiedon näkyväksi tekemisen lisäksi Apollon odotetaan tuovan tehokkuutta toimintaan.

– Apollo on meille todella tärkeä ja odotettu työkalu suunnittelun ja budjetoinnin tueksi. Nyt saamme ajantasaista tietoa nopeasti, Setlementtiasuntojen palvelutoiminnasta ja taloudesta vastaava johtaja Tuija Kemppainen kertoo.

Aiemmin Setlementtiasuntojen lainasalkkuja hallinnoitiin Excelissä. Apollosta saatavat raportit ovat Kemppaisen mukaan ”kuin toisesta maailmasta”.

–  Saamme nyt muutamalla klikkauksella hyvät raportit ja näkymät sekä johdolle että hallitukselle päätöksenteon tueksi. Aiemmin raporttien tekeminen oli käytännössä mahdotonta, lisäksi Excel oli hyvin riskialtis työkalu.

Kemppaisen kokemuksen mukaan Apollo sopii Setlementtiasuntojen tarpeisiin hyvin.

– Talomme ja samalla korkotukilainamme ovat melko uusia, Apollo mallintaa lainatietojamme hyvin.

Jatkuvaa kehitystä monipuolisiin tarpeisiin

Setlementtiasunnot otti päätöksen jälkeen Apollon käyttöön nopeasti. Kemppainen kiitteleekin sujuvaa käyttöönottoa ja asiantuntevaa palvelua.

– Meillä on sellainen tunne, että Apolloa kehitetään jatkuvasti ja meitä kuunnellaan. Mikäli meillä olisi jotain muutostoiveita, uskon, että niistä pystyisi keskustelemaan Kuntarahoituksen kanssa, Kemppainen pohtii.

Okko Rostedt vahvistaa, että kehitystyötä tehdään jatkuvasti myös yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoiden tarpeet huomioiden.

– Kehitämme Apolloa jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Tutkimme esimerkiksi mahdollisuutta viedä dataa Apollosta muihin järjestelmiin. Myös Apollon integroitavuutta toisiin järjestelmiin parannetaan jatkuvasti, Rostedt kertoo.

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatDigitaaliset palvelut

Lempäälä sanoi kyllä digitalisaatiolle

Elämyksellinen, yhteisöllinen, edelläkävijä – näin kuvaa henkilöstöjohtaja Auli Nevantie Tampereen kainalossa sijaitsevaa Lempäälän kuntaa. Lempäälä on 23 000 asukkaan elinvoimainen kotiseutu, joka houkuttelee asukkaikseen monipuolisesti erilaisia kuntalaisia ja erityisesti lapsiperheitä. Tasaisesti kasvava väkiluku vaatii Lempäälältä aktiivista otetta digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kuntia ei kuitenkaan perinteisesti ole mielletty digitalisaation edelläkävijöiksi. Silti arjen toimivuudessa juuri kunnallisilla palveluilla on valtava merkitys. Lempäälässä aihe kirjattiin uuteen strategiaan, jonka ytimessä on ajatus kunnasta myönteisenä keskustelukumppanina. ”Kunta, joka sanoo kyllä” on Lempäälän palvelulupaus, jonka mukaisesti kunta haluaa olla laajasti kuntalaisten tavoitettavissa niin sähköisesti kuin kasvokkain.

– Haluamme olla ihmisen näköinen kunta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja järkeviä investointeja. Uhkapuheen sijaan päätimme keskittyä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Periaatteemme on, etteivät sähköiset palvelut riistä kuntalaisilta kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvia palveluita. Päinvastoin: haluamme tarjota lempääläisille tärkeitä palveluita ympärivuorokautisesti sähköisesti ja panostaa niihin kohtaamisiin, joita todella tarvitaan, Nevantie kertoo.

Palvelumuotoilusta pontta uusille toimintatavoille

Lempäälässä strategiaa toteutetaan kokonaiskehittämisen mallilla, jolloin mukana on koko kuntakonsernin palvelut. Käytännön suunnittelutyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun tekniikoita, joiden keskiössä on asiakaslähtöisyys.

– Olennaista ei ole se, miten palvelut on aiemmin järjestetty. Sen sijaan pohdimme aidosti, miten ja millaisista palveluista kuntalaiset eniten hyötyvät ja missä nämä palvelut ovat saatavilla. Tämä on iso näkökulmamuutos perinteiseen lähestymistapaan, Nevantie sanoo.

Kunnan palvelut ovat yhteisiä palveluita, minkä vuoksi lempääläläiset otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun. Keskustelua kuntalaisten kanssa käytiin tilaisuuksissa ja oppimiskahvila-tyyppisissä työpajoissa, joissa selvitettiin kuntalaisille tärkeitä sähköisten palveluiden elementtejä. Tarpeiden ja toiveiden perusteella syntyi muun muassa kohderyhmäkortteja, joiden avulla mallinnetaan kuntalaisten elämää ja mielikuvitellaan tulevaisuuden palveluita.

– Yhdessä tekeminen luo ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä. Iso työ menee mönkään, jos palveluiden käyttäjät eivät ole mukana suunnittelussa. Yksi konkreettinen oppimme oli se, miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat erityisryhmille, joille liikkuminen on vaikeaa, Nevantie kertoo.

Tulevaisuuden visiona kuntalaisten verkkokauppa

Kuten monissa muissakin Suomen kunnissa myös Lempäälässä digitalisaatio etenee pienin askelin. Samaan aikaan on pidettävä mielessä iso kuva ja pienet yksityiskohdat sekä huolehdittava siitä, että jokainen kuntalainen pysyy muutoksessa mukana. Se vaatii läsnäoloa, kohtaamisia ja oikeanlaista viestintää.

– Uusien palveluiden on lähtökohtaisesti tuotava kuntalaisille jotain uutta, esimerkiksi parempi palveluprosessi, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Tästä lisäarvosta on myös viestittävä aktiivisesti, jotta palvelut alkavat herättää kiinnostusta. Pelkkä manuaalisen lomakkeen vieminen sähköiseen ympäristöön ei innosta ketään, sanoo Lempäälän kunnan digipäällikkö Arto Mattila.

– Digitalisoituminen ei ole ylhäältä johdettua, vaan se tapahtuu verkostoissa. Meillä kohtaamiset ja oppiminen tapahtuvat luontaisissa paikoissa, esimerkiksi yhdistysten kautta. Lempäälään on syntymässä kulttuuri, jossa kuntalaiset auttavat ja opastavat toisiaan. On ollut ilo huomata, miten joistain kuntalaisista on kuoriutunut digiaktiiveja, jotka toimivat myytinmurtajina ja omaehtoisesti opastavat muita palveluiden käytössä, Nevantie jatkaa.

Lempäälän digiremontti on aloitettu palveluista, joita kuntalaiset käyttävät eniten. Pienimuotoiseksi menestystarinaksi on noussut verkossa toimiva karttapohjainen palautekanava, jonka välityksellä kuka tahansa lempääläinen voi saada muutoksessa äänensä ja toiveensa kuuluviin. Yksi toivottu uudistus on ollut rakennuslupien sähköistäminen, joka on poikinut kuntalaisilta hyvää palautetta.

Lempäälässä digitalisaatio on vasta alussa, mutta Nevantien ja Mattilan haavelistalla siintää jo suurempi kokonaisuus, kuntalaisten verkkokauppa.

– Haluamme haastaa sen, mitä kunta tarkoittaa. Meille kunta ei ole vain sen tuottamat palvelut, vaan kaikki ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Olemme rakentamassa yhteisöä, jonka kotipesä kuntalaisen verkkokauppa olisi. Sieltä löytyisivät kaikki palvelut, tieto ja mahdollisuudet helposti ja ilman, että kuntalaisen tarvitsisi tietää, mistä järjestelmästä tai hallintokokonaisuudesta mikäkin ratkaisu kumpuaa, Nevantie summaa.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Tylsien työvaiheiden poistaja

Kuntarahoituksessa on otettu viime vuosina isoja harppauksia järjestelmien kehittämisessä ja automatisoinnissa. Moni aiemmin manuaalinen työvaihe on siirtynyt historiaan ja leasingsopimuksia käsittelevä robotti Väinökin saanut jo muutaman kollegan. Yksi syy nopeaan edistykseen löytyy kehitysasiantuntija Waltteri Vuorimaan työpöydän äärestä.

– Digitalisaation avulla toimintaa voidaan kehittää entistäkin sujuvammaksi ja keskittää ihmisten voimavarat siihen, missä niitä eniten tarvitaan ja mikä on jokaiselle mielekästä. Käytän aikaani siihen, että automatisoin ihmisiltä tylsiä työvaiheita pois, Waltteri Vuorimaa kiteyttää.

Vuorimaan työsarka Kuntarahoituksessa käynnistyi opintojen ohella reilut kolme vuotta sitten. Isossa projektissa uusittiin tiettyihin tuotteisiin ja back office -palveluihin liittyvät järjestelmät. Nykyisin Vuorimaalla on päävastuu ohjelmistorobotiikan kehittämisessä.

– Rahoitusalaan liittyy paljon sääntelyä, joka pitää huomioida, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin ulkoistaa tehtäviä tekoälylle. Ensimmäiset isommat tekoälykokeilut tehdään lähitulevaisuudessa, ja ohjelmistorobotiikan puolella työn alla on muun muassa viranomaisraportointimme uudistaminen.

Pieni suuri vaikuttaja

Nuorelle osaajalle Kuntarahoitus on tarjonnut kiehtovan näköalapaikan rahoituksen ja yhteiskunnallisen toimijan maailmaan.

– Kuntarahoitus on yhtä aikaa pieni ja suuri. Joukkueena olemme pieni ja tiivis, mutta toiminnallamme on laaja vaikutus yhteiskuntaan. On hienoa olla mukana, kun isoja ja tärkeitä asioita tapahtuu, Vuorimaa sanoo.

Näköala toisenlaiseen yhteiskuntaan avautui viime vuonna, kun Vuorimaa vietti opintoihin liittyvän harjoittelujakson Intiassa. Maan kovimpaan MBA-kouluun on vuosittain yli 200 000 hakijaa, joista alle kolmesataa pääsee sisään.

– Kokemus oli mielenkiintoinen ja avasi itselleni uudenlaisen kuvan Intiasta. Kilpailu siellä on todella kovaa ja töitä tehdään paljon, osaamisessa olemme kuitenkin aivan samalla viivalla. Uskon, että voimme hyötyä toisistamme sen sijaan, että pelkäämme muiden vievän omat työmme.

Töihin meille

Kasvun ja kehityksen vuosi

Kuntarahoituksen vuoteen 2022 ulottuvan strategian mukaan yhtiö haluaa olla asiakkailleen paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessä yhtiön arvot kirkastettiin ja asiakasstrategia täsmennettiin viime vuonna.

Arvoja työstettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja lopputulemana Kuntarahoituksen yhteisiksi arvoiksi hyväksyttiin asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus.

– ­­Vastuullisuus on toiminnassamme läsnä sisäänrakennettuna, ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvää, että se nousee myös yhdeksi arvoistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Asiakkaalle parhaan osaamisen ja sopivimman ratkaisun tuominen ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa rahoitusratkaisuista ja sisäisestä kehittämisestä varainhankintaan.

– Avoimuus tulee näkymään asiakkaalle tarjottavan tiedon ja koko yhtiön osaamisen lisääntyvänä hyödyntämisenä. Lisäksi tavoitteenamme on entistä enemmän jakaa näkemyksiämme ja osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, Kallio jatkaa.

Arvojen näkymistä käytännön työssä on pohdittu henkilöstön kanssa myös alkuvuonna 2019 ja Kallion mukaan työtä arvojen ja strategian parissa jatketaan.

Lisää tietoa ja tehokkuutta

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä roolissa Kuntarahoituksen strategian toteuttamisessa. Erilaisia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän niin asiakkaille kehitettävissä palveluissa, oman toiminnan tehostamiseksi, jatkuvasti lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseksi kuin riskienhallinnan parantamiseksi.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla lisäämme tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, niin asiakkaiden talouden hallintaan kuin omaan toimintaammekin. Jatkamme merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen myös tänä vuonna, Kallio kertoo.

Asiakkaille näkyvin ilmentymä kehitystyöstä on rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalu Apollo, joka laajentui vuonna 2018 yli 160 kunnan käyttöön.

– Olemme sitoutuneet Apollo-palvelun jatkuvaan kehittämiseen, ja aiomme tehdä sitä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Konsernin avainluvut

 31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Taseen loppusumma (milj. euroa) 35 677 34 738
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Henkilöstö 151 134

Kuntarahoitus - Vuosi 2018

Lue Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti: kuntarahoitus.fi/

Talous

Talousennuste-sovellus mahdollistaa pitkän aikavälin ennustamisen

Apollon uudessa Talousennuste-sovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, jonka päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä. Katso videolta lisätietoja Talousennuste-sovelluksesta.

Digitaaliset palvelut