Rohkea tekemisen meininki luo Tampereelle vetovoimaa
Tampere kasvaa kasvamistaan: ennusteiden mukaan 300 000 asukkaan raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Talousjohtaja Mikko Koskela on aloittanut syyskuun alussa kaupungin palveluksessa.
Mitä Tampereen kaupungille kuuluu?
“Tampereelle kuuluu hyvää! Rohkea tekeminen luo selvää vetovoimaa, sillä Tampere on edelleen yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Viime vuonna muuttovoitto oli 6000 asukasta, ja kuluvana vuonna asukaskasvun arvioidaan olevan noin 5000:n tuntumassa.
Kaupungissa on tehty isoja, onnistuneita hankkeita. Tampereen raitioliikenne täytti elokuussa kolme vuotta. Käyttäjämäärät ovat olleet hurjia; matkoja on tehty koko aikana yli 39 miljoonaa. Viime elokuussa mitattu korkein päivittäinen matkustajamäärä oli noin 65 000. Tammikuusta 2025 ratikka alkaa kulkea Lentävänniemeen, ja valmisteilla on tulevina vuosina laajentaa rata Pirkkalaan ja kohti Linnainmaata. Toinen esimerkki suuresta toteutuneesta hankkeesta on Nokia Arena, jonka tamperelaiset ovat ottaneet omakseen. Nokia Arena vetää puoleensa vierailijoita kaikkialta Suomesta, ja vuosittain tiloissa järjestetään jo lähemmäs 140 tapahtumaa.”
Mitä uutta Tampereella tapahtuu?
“Vuoden 2024 alusta Tampereen Vesi yhtiöitettiin osaksi kaupunkikonsernia, ja nyt Tampereen Vesi Oy on kokonaisuudessaan kaupungin omistama. Olemme myös yhtiöittämässä kaupunkiliikennettä alkuvuodesta 2025. Uusi osakeyhtiö tulee kokonaan Tampereen kaupungin omistukseen, ja varsinaiseen toimintaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia tässä yhteydessä.
Ratikan laajennuksien lisäksi keskustan autoparkkeeraamiseen ollaan investoimassa merkittävästi. Keskustan vanhaa virastotaloa remontoidaan, ja kiinteistö on vihdoin nimetty kaupungintaloksi. Syksyllä 2026 valmistuvat tilat avautuvat paitsi työntekijöille myös kuntalaisten käyttöön.”
Miltä on tuntunut lähteä luotsaamaan kehittyvän ja kasvavan kaupungin taloutta?
“Tuntuu hienolta, että saan antaa osani Tampereen tarinaan ja rakentaa kaupungin tulevaisuutta tamperelaisten hyväksi. Varsinaisiin hommiin olen lähtenyt nöyrin mielin.
Kaikki kunnat ja kaupungit ovat ison äärellä, kun rahoitustilanne on pysyvästi ja merkittävästi alhaisemmalla tasolla tänä ja tulevina vuosina. Alijäämää näyttää syntyvän selkeästi myös Tampereella tämän vuoden tilinpäätösennusteen mukaan. Kuntatalouden tasapainottaminen on yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi on löydettävä tehokkaita toimintatapoja.”
Mitä haluaisit kaupungissa kehittää?
“Ensitöikseni perehdyn kaikkeen hyvään kehitystyöhön, mitä Tampereella on tehty ja on työn alla. Olen aloittanut tehtävät talousjohtajana syyskuun alusta, ja pyrin heti vaikuttamaan siihen, että käymme talouden näkökulmasta eri sidosryhmien ja yksiköiden kanssa avointa ja aktiivista vuoropuhelua.”
Miltä Tampereen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
“Tulevaisuus näyttää kuntatalouden kurimuksesta huolimatta hyvältä. Kaupunki kasvaa ja pysyy elinvoimaisena. On ennustettu, että 300 000 asukkaan väkiluvun raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Tampereen muutosmyönteinen asenne ja vahva tekeminen mahdollistaa asukkaille tulevinakin vuosina työpaikkoja ja hyvää elämää.”
Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?
“Pormestarin talousarvioesityksen valmistelu oli heti ensimmäisenä työpöydällä. Talousarvio julkaistiin 21. lokakuuta medialle. Lisäksi meillä on käynnissä esiselvitys taloushallintojärjestelmän uudistamisesta. Vielä alkumetreillä oleva hanke on aikanaan käynnistyessään laajuudeltaan hyvin merkittävä.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Opiskelin Tampereen yliopistossa laskentatoimen ekonomiksi. Ennen kuntapuolelle siirtymistä työskentelin eri yrityksissä ja yrittäjänä. Lapsen synnyttyä totesin, että sen aikainen kansainvälisessä yhtiössä tekemäni projektipäällikön työ sisälsi liiaksi matkustamista perhearkeen.
Kangasalla avautui alun perin määräaikainen laskenta-asiantuntijan pesti, josta etenin vakituiseksi laskentapäälliköksi. Siirtymä pois yritysmaailmasta kuntakuvioiden pariin ihmetytti alkuun. Työn merkityksellisyys ja palo auttaa kuntalaisia heräsi kuitenkin nopeasti, ja kiinnostuin valtavasti siitä, miten kehittää kuntalaisten palveluita ja verorahoituksen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltyäni Kangasalla viisi vuotta siirryin Nokian kaupungille konsernipalveluiden ja talouden johtajaksi. Vastuullani oli konsernipalveluiden tuottamat kaikki kaupungin tukipalvelut, kuten yleishallinnon tukipalvelut, henkilöstöhallinto, taloushallinto, ICT-palvelut, kaupungin tilapalvelut sisältäen kiinteistöjen rakennuttamisen, ylläpidon ja varikkotoiminnot sekä ateria- ja puhtauspalvelut. Reilun seitsemän vuoden jälkeen ura johti nykyiseen virkaan Tampereen kaupungilla.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Suosittelen kuuntelemaan äänikirjana klassikon, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen. Äänikirjan kesto on lähemmäs 20 tuntia ja äkkiseltään sitä tuumaa, että ainakin uni tulee paremmin. Kirja kuitenkin todella vie mukanaan mielenkiintoiselle matkalle ihmisyyden eri puoliin ja menneeseen aikaan.
Jos äänikirjaan tarttuminen arveluttaa, ota tämä suositus vastaan haasteena.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?
”Seuraavaksi haluaisin heittää pallon valtiovarainministeriön suuntaan ja kysyä Ville-Veikko Ahosen näkemyksiä hyvinvointialueiden taloudesta.”