Rohkea tekemisen meininki luo Tampereelle vetovoimaa

Tampere kasvaa kasvamistaan: ennusteiden mukaan 300 000 asukkaan raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Talousjohtaja Mikko Koskela on aloittanut syyskuun alussa kaupungin palveluksessa.

Mitä Tampereen kaupungille kuuluu?

“Tampereelle kuuluu hyvää! Rohkea tekeminen luo selvää vetovoimaa, sillä Tampere on edelleen yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Viime vuonna muuttovoitto oli 6000 asukasta, ja kuluvana vuonna asukaskasvun arvioidaan olevan noin 5000:n tuntumassa.

Kaupungissa on tehty isoja, onnistuneita hankkeita. Tampereen raitioliikenne täytti elokuussa kolme vuotta. Käyttäjämäärät ovat olleet hurjia; matkoja on tehty koko aikana yli 39 miljoonaa. Viime elokuussa mitattu korkein päivittäinen matkustajamäärä oli noin 65 000. Tammikuusta 2025 ratikka alkaa kulkea Lentävänniemeen, ja valmisteilla on tulevina vuosina laajentaa rata Pirkkalaan ja kohti Linnainmaata. Toinen esimerkki suuresta toteutuneesta hankkeesta on Nokia Arena, jonka tamperelaiset ovat ottaneet omakseen. Nokia Arena vetää puoleensa vierailijoita kaikkialta Suomesta, ja vuosittain tiloissa järjestetään jo lähemmäs 140 tapahtumaa.”

Mitä uutta Tampereella tapahtuu?

“Vuoden 2024 alusta Tampereen Vesi yhtiöitettiin osaksi kaupunkikonsernia, ja nyt Tampereen Vesi Oy on kokonaisuudessaan kaupungin omistama. Olemme myös yhtiöittämässä kaupunkiliikennettä alkuvuodesta 2025. Uusi osakeyhtiö tulee kokonaan Tampereen kaupungin omistukseen, ja varsinaiseen toimintaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia tässä yhteydessä.

Ratikan laajennuksien lisäksi keskustan autoparkkeeraamiseen ollaan investoimassa merkittävästi. Keskustan vanhaa virastotaloa remontoidaan, ja kiinteistö on vihdoin nimetty kaupungintaloksi. Syksyllä 2026 valmistuvat tilat avautuvat paitsi työntekijöille myös kuntalaisten käyttöön.”

Miltä on tuntunut lähteä luotsaamaan kehittyvän ja kasvavan kaupungin taloutta?

“Tuntuu hienolta, että saan antaa osani Tampereen tarinaan ja rakentaa kaupungin tulevaisuutta tamperelaisten hyväksi. Varsinaisiin hommiin olen lähtenyt nöyrin mielin.

Kaikki kunnat ja kaupungit ovat ison äärellä, kun rahoitustilanne on pysyvästi ja merkittävästi alhaisemmalla tasolla tänä ja tulevina vuosina. Alijäämää näyttää syntyvän selkeästi myös Tampereella tämän vuoden tilinpäätösennusteen mukaan. Kuntatalouden tasapainottaminen on yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi on löydettävä tehokkaita toimintatapoja.”

Mitä haluaisit kaupungissa kehittää?

“Ensitöikseni perehdyn kaikkeen hyvään kehitystyöhön, mitä Tampereella on tehty ja on työn alla. Olen aloittanut tehtävät talousjohtajana syyskuun alusta, ja pyrin heti vaikuttamaan siihen, että käymme talouden näkökulmasta eri sidosryhmien ja yksiköiden kanssa avointa ja aktiivista vuoropuhelua.”

Miltä Tampereen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

“Tulevaisuus näyttää kuntatalouden kurimuksesta huolimatta hyvältä. Kaupunki kasvaa ja pysyy elinvoimaisena. On ennustettu, että 300 000 asukkaan väkiluvun raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Tampereen muutosmyönteinen asenne ja vahva tekeminen mahdollistaa asukkaille tulevinakin vuosina työpaikkoja ja hyvää elämää.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

“Pormestarin talousarvioesityksen valmistelu oli heti ensimmäisenä työpöydällä. Talousarvio julkaistiin 21. lokakuuta medialle. Lisäksi meillä on käynnissä esiselvitys taloushallintojärjestelmän uudistamisesta. Vielä alkumetreillä oleva hanke on aikanaan käynnistyessään laajuudeltaan hyvin merkittävä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Opiskelin Tampereen yliopistossa laskentatoimen ekonomiksi. Ennen kuntapuolelle siirtymistä työskentelin eri yrityksissä ja yrittäjänä. Lapsen synnyttyä totesin, että sen aikainen kansainvälisessä yhtiössä tekemäni projektipäällikön työ sisälsi liiaksi matkustamista perhearkeen.

Kangasalla avautui alun perin määräaikainen laskenta-asiantuntijan pesti, josta etenin vakituiseksi laskentapäälliköksi. Siirtymä pois yritysmaailmasta kuntakuvioiden pariin ihmetytti alkuun. Työn merkityksellisyys ja palo auttaa kuntalaisia heräsi kuitenkin nopeasti, ja kiinnostuin valtavasti siitä, miten kehittää kuntalaisten palveluita ja verorahoituksen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltyäni Kangasalla viisi vuotta siirryin Nokian kaupungille konsernipalveluiden ja talouden johtajaksi. Vastuullani oli konsernipalveluiden tuottamat kaikki kaupungin tukipalvelut, kuten yleishallinnon tukipalvelut, henkilöstöhallinto, taloushallinto, ICT-palvelut, kaupungin tilapalvelut sisältäen kiinteistöjen rakennuttamisen, ylläpidon ja varikkotoiminnot sekä ateria- ja puhtauspalvelut.  Reilun seitsemän vuoden jälkeen ura johti nykyiseen virkaan Tampereen kaupungilla.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen kuuntelemaan äänikirjana klassikon, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen. Äänikirjan kesto on lähemmäs 20 tuntia ja äkkiseltään sitä tuumaa, että ainakin uni tulee paremmin. Kirja kuitenkin todella vie mukanaan mielenkiintoiselle matkalle ihmisyyden eri puoliin ja menneeseen aikaan.  

Jos äänikirjaan tarttuminen arveluttaa, ota tämä suositus vastaan haasteena.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin heittää pallon valtiovarainministeriön suuntaan ja kysyä Ville-Veikko Ahosen näkemyksiä hyvinvointialueiden taloudesta.”

Pirkanmaan hyvinvointialue kasvaa vakaaksi ja ketteräksi toimijaksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola johtaa operatiivisesti reilun sadan hengen talousorganisaatiota. Hannola kertoo Pirkanmaan ajankohtaisia kuulumisia, ja mitä tällä hetkellä hänellä on työpöydällään.

Mitä Pirkanmaan hyvinvointialueelle kuuluu?

”Kiitos kysymästä! Hallinnon ja talouden toiminta on vilkasta. Y-tunnus on ollut voimassa vuoden ja neljä kuukautta, ja työntekijöitä on yhteensä noin 20 000. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat ovat uudistuneet täysin, ja suureen kokoomme nähden muutokset ovat teettäneet valtavasti töitä. Samalla olemme saaneet asioita mukavasti eteenpäin ja etenemme kohti vakaata ja ketterää toimijuutta.

Kaikki on silti vielä hyvin uutta. Vaikka oppeja kertyy jatkuvasti, niin kaikki ei edelleenkään voi olla vielä täysin valmista, ja toivon ulkopuolelta ymmärrystä tilannekuvaan. Jos vertaamme nykytilannetta vuoden takaiseen, olemme menneet kovaa vauhtia eteenpäin oikeaan suuntaan.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Ensimmäisen toimintavuoden jälkeinen tilinpäätös ja tilintarkastus ovat poikkeuksellisen suuria prosesseja. Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämää on 136 miljoonaa, mikä synnyttää haasteita talouden ja rahoituksen riittävyydestä. Mitä perusteellisemmin työskentelemme nyt raportoinnin, tilinpäätöksen- ja tarkastuksen eteen, sitä enemmän siitä on apua tulevina vuosina, kun prosessit saadaan kerralla kuntoon.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa lähikuukausina?

”Talouden tasapainottamisen selvityksessä ja toimeenpanossa. Tutkimme nykyhetkeä, mihin suuntaan tulisi mennä ja mitä vaikutuksia eri toimilla on. Julkaisimme juuri ensimmäisen osavuosiraportin, minkä kasaaminen vaati paljon työaikaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa kovasti odotetut vuoden 2025 rahoitustiedot, jotka vaikuttavat tulevien vuosien suunnitelmiin vahvasti. Niissä alijäämäisenä toteutunut hyvinvointialueiden 2023 talous on otettu jälkikäteiskorjauksena huomioon. Se antaa meille pientä positiivista virettä, että talouden tasapainotus voisi kuitenkin olla näillä tiedoilla mahdollista. Toki edelleen se vaatii määrätietoista työtä.

Isoja investointikokonaisuuksia siintää myös horisontissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisen loppuvaihetta varten saimme 900 miljoonaa euroa lainanottovaltuutta, ja valtuus ja investointien eteenpäin vieminen vaativat tasapainoista taloutta.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Toivottavasti nykyhetkeä vakaammalta talouden kannalta. Aiemmin Pirkanmaalla oli yli 20 terveydenhuollon järjestäjää. Vanhaan malliin nähden meillä on nyt yhtenä järjestäjänä aivan uusia valmiuksia ratkaista haasteita, kunhan toiminta saadaan vakiinnutettua.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Yhteenlaskettua alijäämää syntyi yhteensä reilu 1,3 miljardia. Se kertoo, että rahoitusta ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi.
Kaikkea muutetaan ja tehostetaan hurjalla vauhdilla. Toivoisin tähän työhön jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja rauhaa, koska moni nyt päätettävä asia vaikuttaa jokaisen hyvinvointialueen asukkaan elämään, pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka työsarkaa on riittävästi, käsiä ei tässä kohtaa myöskään levitellä. Yhteistyö kuntien ja valtion virkamiesten, edustajien ja kollegojen kanssa on hyvää ja viestintä selkeää. Kokemuksia on jaettu muiden hyvinvointialueiden kesken, ja eri verkostoista saa paljon tukea.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Pirkanmaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien puolella olen toiminut yli 15 vuotta eri rooleissa; taloussuunnittelijana, laskentapäällikkönä ja talousjohtajana. Olin myös mukana hyvinvointialueen valmisteluissa puolitoista vuotta ennen kuin alueet aloittivat toimintansa.

Olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opintojen jälkeen työskentelin Helsingissä muutaman vuoden ajan toisella sektorilla, controllerina tietotekniikan konsultoinnissa. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja mitä moni ei ehkä tiedä on, että nuorempana toimin hetken aikaa ammattivedonlyöjänä. Se oli erilaista aikaa, ja jälkikäteen katsoen se kasvatti uskoa ja luottoa omaan numeraaliseen päättelykykyyn ja laskelmiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Mielestäni Nokian talousjohtaja Mikko Koskelalla on usein hyviä, tarkkoja havaintoja. Haluaisin kuulla hänen näkemyksiään kuntatalouden nykytilasta hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.”

Teksti: Sara Pitzén

Pirkkala on yksi Suomen työkykyisimmistä kunnista

Miten Pirkkalan kunnalla menee? 

”Pirkkalassa asuu noin 21 000 kuntalaista, kuntaan muutti lähes 400 uutta asukasta viime vuonna. Työpaikkaomavaraisuusaste on hieman yli sata prosenttia, eli meillä on tällä hetkellä enemmän työpaikkoja kuin työvoimaa. Pirkkalan kuntakeskuksesta on matkaa Tampereen keskustaan noin kymmenen kilometriä, ja lukuisat työssäkävijät ylittävät kuntarajan päivittäin.  

Talouden osalta Pirkkalassa menee suhteellisen hyvin. Kuntataloudessa on aina haasteensa, sillä emme voi vaikuttaa valtion päätöksiin ja lainsäädäntöön. Kiinnostavaa nähdä, miten tulevat vuodet vaikuttavat kuntiin, kun valtion talous on rakenteellisesti alijäämäinen ja hallitus vihjaa lisäsopeutusta. Vaikka muutokset eivät ole aina mieluisia, ne ovat osa työn mielenkiintoa.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?  

”Erityisesti lasten ja nuorten palveluverkkoon panostetaan. Rakenteilla oleva Pirkkala-kampus (linkki) on kunnan historian suurin rakennushanke. Se kokoaa yhden katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat sekä nuoriso- ja liikuntatilat. Kampukseen tulee myös tapahtumatiloja kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön.

Harkinnassa on myös jatkaa Tampereen raitiotieyhteyttä kuntarajan yli Pirkkalaan. Toteutuessaan raitiotielinja 1 saisi yksitoista uutta pysäkkiparia. Raitiotieallianssi suunnittelee parhaillaan ehdotelmia, päätöksiä tehdään tämän vuoden lokakuussa.”

Mikä on mielestäsi Pirkkalan suurin vahvuus? 

”Konsulttien kehittämän Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin* mukaan Pirkkala on edustanut kokoluokkansa ykkös- ja kakkossijaa viime vuodet. EVP-indeksin lisäksi teemme vuosittaisen asukastutkimuksen, jossa kuntalaiset arvioivat kunnan palveluita, ja palaute on ollut suurelta osin positiivista. 

Logistiikan näkökulmasta kunnan sijainti on mainio. Pirkkalassa on lentokenttä, moottoritie kulkee kohti Etelä-Suomea, ja kaupunkiseudun kehätie kulkee kunnan läpi. Pirkkala on lähiseudun liikenteen tärkeä solmukohta.  

Työllisyysasteen ja muuttovoiton lisäksi haluan nostaa vielä lopuksi esiin sen, miten ketterä Pirkkalan kuntaorganisaatio on. Olemme asettaneet tehokkaasti käytäntöön elinkeinoelämään ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä: kunnan hallinnollinen kokonaisuus ja pormestarimalli toimivat erinomaisesti.”

Miltä Pirkkalan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua? 

”Jos raitiotiehanke toteutuu, päätöksellä on näkyvä vaikutus Pirkkalan tulevaisuudenkuvaan. Puoltava päätös kiihdyttäisi kunnan kasvua ja lisäisi alueen houkuttelevuutta, ja lisäksi liikenneyhteydet Pirkkalan ja Tampereen välillä paranisivat entisestään. 

Panostamme kestävään liikkumiseen ja rakennamme vähäpäästöisesti, sillä tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on myös pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lisätä merkittävästi luonnonsuojelualueiden määrää. Olemme kartoittaneet alueen tärkeimmät viheralueet ja laatineet suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle. Kehitämme myös virkistysalueita ja parannamme niiden saavutettavuutta.” 

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Minulla tulee pian 12 vuotta täyteen kunta-alan töiden parissa Pirkkalassa. Opiskelin Tampereen yliopistolla historian sekä hallintotieteiden tutkinnot. Muutaman vuoden ajan toimin noin 1200 asukkaan kunnansihteerinä Kiikoisissa, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. Nykyisin kunta on osa Sastamalan kaupunkia.  

Kunnansihteerin tehtävistä hakeuduin kotikuntaani Pirkkalaan, ja pääsin talous- ja hallintopäälliköksi sivistystoimialalle. Tein pitkään toimialan talouteen ja hallintoon sekä palveluverkon suunnitteluun liittyviä tehtäviä, kunnes siirryin konsernipalveluihin, ja tiedolla johtaminen kasvoi tärkeäksi osaksi työtäni. Vähitellen toimenkuvaani tulivat myös ICT-palvelut ja vuoden 2022 maaliskuussa aloin toimia kunnan talousjohtajan tehtävässä.”  

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit? 

”Onpa hauska kysymys! Kyselin aamupalapöydässä tarkan raadin mielipiteitä, ja vastausten pohjalta suosittelemme Onni-poika kirjasarjaa. Kun on kaksi pientä lasta, 2-vuotias ja 4-vuotias, viime aikoina on tullut luettua paljon perheen kesken.  

Kirjoissa Onni seikkailee mummolassa, leipoo isän kanssa pitsaa, menee päiväkotiin ja oppii pikkuveljen syntymästä. Vartin mittaiset tarinat herättävät kotona paljon keskustelua! Suuressa suosiossa ovat myös televisiosarjat Isot koneet, sekä Fantti ja työkoneet.” 

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi? 

”Haluaisin kuulla Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannolan ajatuksia. Yhteistyö hyvinvointialueen aloitukseen liittyneissä asioissa on ollut hänen kanssaan aina mutkatonta, täältä kunnasta käsin katsoen.”


*FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI ovat yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. 

EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista. Indeksin muodostuksessa aluerajauksena käytettiin kuntatasoa ja kohteena olivat kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa 1.1.2022 alueluokituksen mukaan.  

EVP-indeksi MDI:n sivuilla


Teksti: Sara Pitzén

Sotkamo pysyy liikkeessä

Miten Sotkamon kunnalla menee?

”Kunnalla menee hyvin monilla mittareilla. Asukasmäärämme on noussut edellisinä vuosina, kun taas ympäröivissä kunnissa trendi on toisenlainen. Muuttovoitto on ollut sadan hengen paikkeilla vuodessa. Joukossa on sekä kotimaisia että yhä enemmän ulkomailta tulevia muuttajia. Työttömyysaste on 4–5 prosenttia, eli käytännössä täällä on täystyöllisyys. Tietenkin meillä on myös samoja haasteita kuin muualla kuntakentässä näin hyvinvointiuudistuksen jälkijunassa. Tämä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja asioiden järjestykseen laittamista.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?

”Olemme viemässä tällä hetkellä isoja investointeja eteenpäin. Meille on rakentumassa uusi yläkoulu, joka on 15–20 miljoonan euron kokonaisuus. Lisäksi rakennamme uutta lukiorakennusta, jonka yhteyteen tulee myös uudet kirjaston tilat. Tämä ja viime vuosi ovat suuria investointivuosia.

On pakko mennä eteenpäin ja kehittää asioita, jos haluaa pysyä mukana kuntien keskeisessä kilpailussa. Tänä päivänä koko Suomi kilpailee osaajista ja tekijöistä.”

Mikä on mielestäsi Sotkamon suurin vahvuus?

”Vahvuutemme ovat matkailu ja urheilu. Edellisinä vuosina olemme olleet eniten matkailijoita keränneiden paikkakuntien viiden kärjessä. Vuokatin matkailu on ympärivuotista: hiihto- ja joululomien lisäksi tänne suuntautuu kesämatkailua. Heinäkuu on paras matkailukuukautemme.

Liikuntaolosuhteita on paranneltu 20 miljoonan euron edestä kymmenen viime vuoden aikana. Vuokatti Areenan lisäksi olemme rakentaneet muun muassa liikuntahallin ja skeittiparkin. Liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa – onhan Vuokatissa myös olympiavalmennuskeskus talvilajeille.

Kunnan suuren pinta-alan ansiosta tänne mahtuu urheilu- ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi paikallisia työllistäviä kaivoksia. Kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä, mikä vaikuttaa huomioitavasti kunnan työllisyysasteeseen ”

Miltä Sotkamon tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Sotkamo on vireä ja virkeä. Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Se on nojannut pitkälti suomalaisiin, mutta kansainvälisen puolen avautumisen eteen on tehty paljon töitä. Uskon, että siihen mennessä majoituskapasiteetti on myös kasvanut.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Olen ollut Sotkamon kunnalla töissä yli 20 vuotta. Aloitin luokanopettajana, ja etenin rehtorin töiden kautta perusopetuksen johtajaksi, sivistysjohtajaksi ja lopulta kunnanjohtajaksi. Olen nähnyt sivistyspuolen ihan ruohonjuuritasolta lähtien, mikä auttaa paljon kunnan johtamisessa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suoratoistopalveluissa minua kiinnostavat eniten historiaan liittyvät sarjat. Kirjoista luen taas eniten elämäkertoja. Viimeksi yöpöydällä on ollut Pohjolan Leijona, joka on Mirkka Lappalaisen Ruotsin kuninkaasta kertova historiakirja.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?

”Kempele ja Pirkkala ovat Sotkamoa vastaavia maakuntakeskuksen vieressä olevia kuntia. Seuraavaksi voisin haastaa mukaan Pirkkalan talousjohtajan Tommi Ruokosen.”

MIKA KILPELÄINEN
Työ: Kunnanjohtaja, Sotkamon kunta
Syntynyt: 1974
Kotoisin: Sotkamosta
Asuu: Sotkamossa

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Taru Inkinen

Kuntajohtajan pestistä yritysjohtoon – ja takaisin

Lauri Inna ja Jere Penttilä ovat pitkän linjan kuntajohtajia. Innan ura on vienyt vienyt Punkalaitumen, Hattulan ja Salon kautta Poriin. Penttilä on pysynyt idemmässä: Varkaudessa, Pyhäselällä, Kontiolahdella ja Joensuussa, välissä myös Riihimäellä. Molemmat ovat edenneet pienten kuntien puikoista maakuntakeskusten johtoon – askel askeleelta, kuten kunnanjohtajilla on tapana. Heitä yhdistää myös harppaus yksityiselle puolelle: sekä Inna että Penttilä ovat työskennelleet Keskon aluejohtajina, Inna Lounais-Suomessa ja Penttilä Itä- ja Keski-Suomessa.

”Kokeneet kuntajohtajat ovat johtamisen ammattilaisia, joille löytyy kysyntää myös yksityisellä sektorilla”, kirjoitti Kuntalehti maaliskuussa 2022. Vuoden 2017 kuntajohtajakysely kielii molemminpuolisesta kiinnostuksesta: vastaajat pitivät yksityistä sektoria varteenotettavimpana vaihtoehtona virassa jatkamiselle.

Miksi yritysmaailma kiinnostaa kuntajohtajia?

– Mahdollisuus nähdä ison pörssiyhtiön toimintaa ja päästä siihen mukaan veti puoleensa. Uraa on vielä jonkin verran edessä ja jos tilaisuuksiin ei tartu, ne lipuvat ohi, sanoo Penttilä.

– Välillä saattaa olla ihan hyväksi olla pois tästä kuntajohtajan kuplasta. Aluetalouden kehityksen, yritysten yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodot ja merkitys, sekä elinkeinoelämän ratkaisuiden perusteet ja logiikka on ihan hyvä osata ihan käytännön tasolla. Se antaa taas paljon syvyyttä tähän kuntajohtajan tehtävään, kommentoi Inna siirtymistään Keskolle.

Penttilä vietti Keskolla noin puolitoista vuotta, Inna kaksin verroin pidempään. Mikä sai kaksikon palaamaan kuntakentälle?

– Porissa tapahtuu koko maan kannalta erittäin tärkeitä asioita: mereltä saadaan pian pienen ydinvoimalan verran tuulisähköä, ja satama-alueen merkitys kasvaa länsi-integraation ja Nato-jäsenyyden myötä. Ainekset Porin ja koko Satakunnan kasvulle ovat olemassa. On ainutkertainen mahdollisuus päästä tällaiseen muutokseen mukaan, Inna pohtii.

Myös Penttilälle kaupunginjohtajan työ on ainutkertainen uramahdollisuus.

– Hieman harmittaa, että ura Keskolla jäi niin lyhyeksi. Mutta mahdollisuus päästä kotikaupungin puikkoihin tulee vastaan vain kerran elämässä. Kuntajohtajan tehtävää kiinnostavampaa työtä ei ole.

Yritykset edellä tiedon hyödyntämisessä

Johtaminen on lopulta hyvin samankaltaista, tapahtui se sitten julkisella sektorilla tai yrityksessä, sanovat kaupunginjohtajat. Avoin ja ihmisläheinen johtaja menestyy molemmissa ympäristöissä.

– Yksityinen ja julkinen laitetaan helposti vastakkain. Ihmiset ehkä odottavat, että niiden välillä olisi suuri ero. Samat johtamisen periaatteet ja hyvät käytännöt pätevät kuitenkin molemmissa. Arki näyttää lopulta melko samanlaiselta, Inna pohtii.

– Aluejohtaja on myös tekemisissä samojen sidosryhmien kanssa kuin kunnanjohtaja: media, oppilaitokset, yritykset, Penttilä listaa.

Eroavaisuuksiakin on. Molemmat kaupunginjohtajat sanovat, että kunnilla ja kaupungeilla olisi opittavaa siitä, miten yritykset hyödyntävät tietoa.

– Kaikki päätökset perustuvat dataan, kuvaa Penttilä Keskon toimintaa. – Myös kunnille kertyy valtavasti tietoa asukkaista. Sitä pitäisi käyttää päätöksenteossa paremmin.

Mittareissa on kuitenkin eroja.

– Yrityksen toimintaa sanelee ensi sijassa talous, kunnissa ja kaupungeissa myös muut arvot. Tämän takia myös tavoitteita voi olla vaikeampi määrittää, Inna lisää.

Kuntajohtamiseen liittyy aina moninaisia ulottuvuuksia. Tämä on jotain, mitä yrityksissä ei aina samalla tavalla hahmoteta.

– Näköala on niin valtava varsinkin isossa kaupungissa. Kaupunginjohtaja luotsaa tuhatpäistä organisaatiota, kuntakonsernia, sidosryhmäsuhteita ja erilaisia verkostoja. Yritysjohtaja saattaa olla tietyn alan huippuammattilainen, mutta kuntajohtaja on aina generalisti, Inna pohtii.

Yritysmyönteinen kunta erottuu edukseen

Työ yritysmaailmassa on auttanut molempia kaupunginjohtajia ymmärtämään yritysten päätöksiä paremmin.

– Esimerkiksi uutta kauppaa ei perusteta ilman todella tarkkoja laskelmia. Siinä ei jätetä mitään sattuman varaan. Yhtiö tietää tasan tarkkaan, kuinka paljon asukkaita ja ostovoimaa uusi toimipiste vaatii menestyäkseen. Ennen ajattelin, että päätöksissä on enemmän harkinnanvaraa, Penttilä sanoo.

– Kuntajohtaja saattaa ajatella olevansa kaiken keskellä, mutta se on harhaluulo. Kunnat ovat todellisuudessa hyvin riippuvaisia yritysten päätöksistä. On erittäin arvokasta, että kuntajohtaja ymmärtää, miten ne tehdään, Inna lisää.

Inna kannustaa kuntaorganisaatioita pysymään avoimina kehitykselle. Usein se kannattaa ja voi luoda kasvun edellytyksiä.

– Tein Keskolla töitä useiden kuntien ja kaupunkien kanssa, ja suhtautuminen yrityksiin vaihtelee paljon. Kaupunkikehitys saattaa tyssätä kaavojen tai rakennuslupien käsittelyyn, usein ihan pelkkään ratkaisuhaluttomuuteen. Joskus voi olla alueen omissa käsissä, onko se kasvuympäristö vai näivettymisympäristö.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Porin kaupunki ja Joensuun kaupunki / Tommi Rautio

”Talous painaa, mutta tulevaisuuteen pitää uskaltaa katsoa” – Hankasalmen kunnanjohtaja kantaa huolta sote-uudistuksen talousvaikutuksista

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kunnan ja hyvinvointialueen välillä?

”Siitä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta aloitetaan hyvistä. Olimme luoneet Hankasalmessa perhekeskukselle toimintamallin, jossa kaikki lasten ja perheiden palvelut olivat saman katon alla. Kunta ja kolmas sektori, esimerkiksi seurakunta, toimivat keskuksessa yhdessä mainioin tuloksin. Sama malli on jatkunut myös sote-uudistuksen jälkeen, ja hyvinvointialue on tullut toimintaan mukaan.

Vanhuspalveluissa tätä ’Hankasalmen mallia’ ei sen sijaan ostettu. Olimme kehittäneet kunnan vanhuspalveluita samaan suuntaan kuin perhekeskusta eli laajentaneet palvelua ja satsanneet ennaltaehkäisevään toimintaan. Uudistuksen jälkeen seniorikeskuksen palvelu on kuitenkin taantunut lain asettamaan vähimmäistasoon. Siitä olen huolissani.”

Millä mielin katsot hyvinvointialueen tilaa ja tulevaisuutta alueen kuntien näkökulmasta?

”Hyvinvointialue ennakoi keväällä kuluvalle vuodelle noin 50 miljoonan euron alijäämää. Kesän jälkeen arvio tarkentui sataan miljoonaan, mutta riittääkö sekään? Samaan aikaan alueen kunnilta leikataan valtionosuuksia, ja moni on käynnistänyt toimia talouden tasapainottamiseksi. Hankasalmenkin pitää säästää noin 1,5 miljoonaa 13 miljoonan euron nettomenoista – tai vastaavasti korottaa veroja tai muita maksuja.

Keski-Suomen hyvinvointialuetta tästä ei voi syyttää vaan vika on rahoitusjärjestelmässä, joka ajaa sekä kuntia että hyvinvointialuetta ahtaalle. Sama toistuu ympäri Suomea; pahin tilanne taitaa olla Kymenlaaksossa. Kasvuseutujenkaan ei kannata suhtautua alueiden eriytymiseen välinpitämättömästi. Jos iso osa Suomea alkaa voida huonosti, jää vauraille alueille aikamoinen taakka.”

Mitä uutta Hankasalmella tapahtuu?

”Viime vuosina olemme satsanneet kunnan palveluihin: rakensimme uuden koulukeskuksen ja teimme perusparannuksen terveyskeskukseen. Nyt keskitymme liikuntapalveluihin, jotka ovat jääneet muiden investointien jalkoihin. Kirkonkylän hiekkakenttä uusitaan tekonurmikentäksi, ja teemme kunnan kolmeen taajamaan ulkokuntosalit.

Elinkeinoelämässäkin tapahtuu: työlaitteita valmistava TMK Machinery laajentaa tehdastaan, ja lomakeskus Revontuli viettää 30-vuotisjuhlaansa. Hankasalmella on siis oikein hyvä vire päällä. Talous painaa, mutta ei kunta voi säästää itseään hengiltä. Tulevaisuuteen pitää uskaltaa katsoa.”

Mikä on mielestäsi kunnan suurin vahvuus?

”Hankasalmi on aito maaseutukunta, jossa lehmät, hevoset ja lampaat ovat osa maisemaa. Muita vastaavia ei Jyväskylän seudulla ole, ja se on meidän vahvuutemme. Maaseudun rauha, hyvät palvelut ja sopiva matka kaupunkiin, jonka voi taittaa junallakin.”

Miltä Hankasalmi näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Toivon, että Hankasalmi jatkaa maaseutukuntana. Täällä on yhä parisen sataa asukasta, joille maatalous on pääasiallinen elinkeino. Se on paljon neljän ja puolen tuhannen asukkaan kunnassa. Olisi tärkeää, että alueet, joilla maaseutuelinkeinoilla vielä on vahva jalansija, pitäisivät niistä kiinni.

Toki Hankasalmikin uudistuu, ja tulevina vuosina kehitymme osana Jyväskylän kaupunkiseutua. Toivon myös, että kunnan ikärakenne tasaantuisi ja Hankasalmi säilyisi elinvoimaisena alueena – tapahtui hallinnollisesti mitä tahansa. Isossa kuvassa kuntien tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Paljon on hämärän peitossa jo sote-uudistuksenkin takia. Ei meillä haaveilla kuntaliitoksista, mutta ei niiden mahdollisuutta voi poiskaan sulkea.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on monia tylsempi työhistoria. Tulin Hankasalmeen hallintojohtajaksi vuonna 2004 ja siirryin siitä kunnanjohtajaksi muutama vuosi myöhemmin. Hankasalmen asiat ovat siis aika hyvin takaraivossa. Mutta tehtävien tasalla pysyttely vaatii sitä, että on valmis muuttamaan omia näkemyksiään. Sanoisin, että pitkään tehtävässä viihtyneen kunnanjohtajan kannattaa aina kuunnella nuorempiaan. Onneksi minullakin on ympärilläni paljon nuoria, osaavia kollegoja. Keskustelut heidän kanssaan antavat aina uutta ajateltavaa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Keskustelu sosiaalisessa mediassa on tätä nykyä niin mustavalkoista ja ikävää, että moni somen suurkuluttaja saisi lukea Astrid Lindgrénin Ronja ryövärintyttären. Sehän on lastenkirja, mutta on siinä näemmä aikuisillekin opittavaa. Sarjoista suosittelen upeaa viime vuonna julkaistua Munkkivuorta. Se on ehkä kaikkien aikojen paras kotimainen sarja. En tiennyt, että Suomessa on niin monta loistavaa lapsinäyttelijää – he sitä kantavat. Ja sen vielä sanon, että julkisen sektorin työntekijöiden kannattaa lukea Lauri Viidan runoja. Niistä voi oppia paljon.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Voisin haastaa mukaan Sotkamon kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen. Tutustuin häneen kesällä pesäpallon merkeissä ja vaihdoimme kuntiemme kuulumisia. Sotkamohan ui vastavirtaan alueella, jossa moni mittari osoittaa huonoon suuntaan – osin tietysti kaivoksen takia, mutta myös sotessa on tehty oikeita asioita pitkään. Olisi kiva kuulla lisää Sotkamon esimerkistä ja siitä, miten menestystä voi luoda muuallakin kuin Helsinki-Tampere-Turku-akselilla.”

MATTI MÄKINEN
Työ: kunnanjohtaja, Hankasalmi
Koulutus: filosofian maisteri, pääaineena suomen kieli
Syntynyt: 1970
Kotoisin: Pertunmaalta
Asuu: Jyväskylässä

Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Hankasalmen kunta

”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Keski-Suomessa?

”Vuodenvaihteessa tavoitteena oli toteuttaa turvallinen siirtymä. Siinä sanoisin, että tavoitteet saavutettiin onnistuneesti: kouluarvosanaksi antaisin 8 ½.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut siirtyivät ilman isoja muutoksia: näkyvin ero oli varmaan, että terveyskeskusten ikkunoihin tulivat uudet hyvinvointialueen logot. Henkilöstön kannalta palkanmaksu oli iso koeponnistus. Tammikuun 13. oli noin 9 500 hyvinvointialueen työntekijän palkkapäivä: vajaa 70 ei saanut palkkaa, mutta tämä päästiin korjaamaan viimeistään seuraavana päivänä, ja noin kolmellasadalla oli haasteita palkanlisien kanssa. Kokonaisuutena se sujui kuitenkin melko hyvin.

Haasteista on mainittava IT-järjestelmät. Henkilöstöä tuli 26 organisaatiosta ja erityisesti uudet kirjautumistavat vaativat aikaa, ennen kuin ne alkoivat muodostua rutiiniksi. Tältä osin voi nöyrästi myöntää, että olisimme organisaationa voineet onnistua paljon paremminkin.”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii 22 kuntaa. Miten yhteistyö kuntien kanssa on lähtenyt käyntiin?

”Yhteistyötä tehtiin ahkerasti etenkin vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueella ei ollut vielä valmista organisaatiota loppuvuodesta 2022, joten kunnat auttoivat meitä paljon esimerkiksi taloushallinnon asioissa. Vastaavasti tammikuun 1. päivä meille siirtyneet henkilöt tukivat kuntia tilinpäätöksissä ja auttoivat saamaan viimeiset asiat kirjoihin ja kansiin.

Yhteistyö on edelleen äärimmäisen tärkeää, vaikka hyvinvointialueen toiminta onkin käynnistynyt ja eletään uutta aikaa. Kuntien kanssa on löydyttävä paljon yhteistä pintaa, jotta saadaan turvattua jatkumo asiakkaiden palveluissa.

Olemme pitäneet viikoittaisia keskustelutilaisuuksia hyvinvointialueen johdon ja kuntajohtajien välillä etäyhteyksin, ja kerran kuussa on pyritty kokoontumaan kasvokkain. Aluepoliitikot ovat myös jalkautuneet kuntakierroksille kuulemaan ajatuksia ja palautetta henkilökunnalta, kuntajohdolta ja tietysti ihan tavallisilta keskisuomalaisilta. Kesällä hyvinvointialueen ylin johto vieraili viiden työpäivän ajan kunnissa ja eri toimipisteissä ympäri Keski-Suomea. Vierailuista halutaan vakituinen käytäntö ja osa arkea.”

Mitä on työpöydälläsi juuri nyt?

”Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia hyväksyttiin ensimmäisten joukossa kesällä 2022. Nyt viemme sitä käytäntöön. Strategiaan kuuluu esimerkiksi tuottavuusohjelma, jossa kurotaan umpeen hyvinvointialueen 51 miljoonan euron alijäämää. Siinä riittää tehtävää tuleville kuukausille ja vuosille.

Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki. Tänä vuonna budjettimme oli pitkälti suuntaa antava, koska vertailuluvut saatiin kunnilta. Seuraavassa budjetissa takana on vuosi itsenäistä elämää, joten rivejä voidaan verrata hyvinvointialueen omiin lukuihin. Silloin nähdään, miten organisaatio toimii ja mihin talous asettuu.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon ihmislähtöisyydestä. Sitä aion itsekin tuoda esiin joka käänteessä. Tässä työssä ihminen on kaikki kaikessa, oli sitten kyse asiakkaista, työkavereista tai sidosryhmistä.

Johtajana pyrin noudattamaan ’servant leadership’ -ajattelua eli palvelevan johtamisen mallia. Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että muu organisaatio onnistuu työssään. Se vaatii psykologista turvallisuutta: sellaista ilmapiiriä, jossa virheitä ei tarvitse pelätä eikä epäkohdista vaieta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on pitkä tausta teollisuudessa, mikä on aika poikkeuksellista tällä alalla. Nuorena diplomi-insinöörinä vedin Lindströmin pesulaa Konalassa. Sittemmin olin kännykkäbisneksen ja energiateollisuuden palveluksessa Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Vuonna 2016 palasin Suomeen, ensin toimitusjohtajaksi hammashoitoalan yritykseen ja sitten Islab-laboratoriokeskukseen. Keski-Suomeen siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdosta.

Olen siis ammattijohtaja ja taustani on aika kirjava. Muutos on yhdistävä tekijä. Olen käynnistänyt toimintaa kuudessa eri yrityksessä ja tehnyt viisi isoa suunnanmuutosta eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Kun iso muutos on käynnissä, ihmiset haluavat lopulta aika samanlaisia asioita: perusturvaa, työtä, sitä että itse voi hyvin ja firma voi hyvin.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen lämpimästi Paula Kilpisen kirjaa ’Inhimillinen strategia’ kaikille, jotka pohtivat strategian toiminnallistamista. Se on ensimmäinen suomalainen johtamiskirja, jossa ihminen on kaiken keskellä. Tutustuin Paulaan pari vuotta sitten, ja hän toimi hetken mentorinani. Olen saanut todella paljon irti keskusteluistani Paulan kanssa, ja samat oivallukset näkyvät kirjassakin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Kuntayhteistyö on hyvinvointialueille toiminnan kulmakivi ja erittäin tärkeää myös alueen asukkaille. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen johtaa kunnanjohtajien verkostoa Keski-Suomessa. Olisi mukava kuulla Matin ajatuksia yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.”

JAN TOLLET
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Koulutus: DI, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Helsingistä
Asuu: viikot Jyväskylässä ja viikonloput Helsingissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Tero Takalo-Eskola

Mikkeli hakee elinvoimaa elinkeinoelämästä, mutta kaupungintalouden vaje hidastaa vauhtia

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kaupungin ja hyvinvointialueen välillä?

“Isossa kuvassa hyvin. Toki moni asia on vielä avoinna; hyvinvointialue on järjestäytynyt alkuvuodesta, ja heillä riittää tehtävää oman toimintansa organisoinnissa. Yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaista yhdyspintatyötä on monella toimialalla, muun muassa työllisyyspalveluissa, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Jatkossa hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, ja kaupunki vastaa muista työllisyyspalveluista. Toimintojen pitää siis pelata yhteen.”

Miten Mikkelin kaupungilla menee?

”Mikkeli on vilkas ja eläväinen savolaiskaupunki. Paljon tapahtuu niin kulttuurissa ja matkailussa kuin elinkeinoelämässäkin, ja toiminnallisesti meillä menee hyvin. Taloudessa Mikkelillä on ollut haasteita.

Viimeisen viiden vuoden aikana sote-kustannukset ovat nousseet noin 75 miljoonalla eurolla, mikä on tehnyt mittavan loven kaupungin kirstuun. Se pitäisi kuroa umpeen vuoden loppuun mennessä, jotta vältämme kriisikuntamenettelyn. Alijäämää lyhennetään esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus kaupungin energiayhtiöstä.

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin kustannukset eivät enää kasva holtittomasti, ja taloudenpitoa on helpompi ennakoida. Meillä on lupaava suunnitelma siitä, miten Mikkelin talous käännetään kestävälle uralle.”

Mitä uutta Mikkelissä tapahtuu?

”Käynnistelemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulevaisuustyötä, jolla haemme yhteistä suuntaa Mikkelin elinvoiman kehittämiselle. Tulevina kuukausina visioimme alueen tulevaisuutta esimerkiksi yritysten, kauppakamarin, kehittämisyhtiöiden ja koulutuslaitosten kanssa.

Paljon onkin jo tekeillä: Veturitallit ja Satamalahden ympäristö kaupungin keskustassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, kuten myös Kenkäveronniemi Saimaan rannalla. Pursialan voimalaitosalueelle kaavaillaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointeja, joita edistävät Etelä-Savon Energia ja projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas.”

Mikä on mielestäsi Mikkelin suurin vahvuus?

”Muutaman kuukauden kokemuksella kehuisin erityisesti Mikkelin keskustaa ja sen elinvoimaa. Maalaispojalle Mikkeli on juuri sopiva: varsin kaupunkimainen ja vilkas, mutta silti lähellä luontoa, Saimaan rannalla. Täällä on esimerkiksi todella hyvä ravintolatarjonta, ja yli 6 000 opiskelijaa tuo kaupunkikuvaan eloa ja kansainvälisyyttä.”

Miltä Mikkeli näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Uskon, että Mikkeli on omiin vahvuuksiinsa nojaava elinvoimainen kaupunki ja Etelä-Savon eläväinen maakuntakeskus myös tulevaisuudessa. Toivon, että koko maakunta vahvistaa paikkaansa matkailun ja vientiteollisuuden keskittymänä Suomessa. Samaa tietysti toivon koko Itä-Suomelle, jonka suuntaan liittyy nyt paljon epävarmuutta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Aloitin kuntajohtajan työt Taivalkoskelta, Kuusamon kupeesta Koillismaalta, vuonna 2005. Sieltä siirryin Keski-Suomeen Saarijärven kaupunginjohtajaksi, sittemmin Viitasaarelle ja vuodenvaihteessa tänne Mikkeliin. Ennen kuntajohtajan uraani olen toiminut sivistysjohtajana, rehtorina ja myös muissa opetustehtävissä. Olenpa ollut Lahdessakin urheiluseuran toiminnanjohtajana ja suurtapahtumien pääsihteerinä.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen Citizen Kanea, Orson Wellsin klassikkoelokuvaa. Opiskelin aikanaan pari vuotta Yhdysvalloissa, jossa elokuva-ala ja draamaopetus ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Draamakurssit opettivat katsomaan elokuvia erilaisesta näkökulmasta, ja Citizen Kane jäi elävästi mieleeni.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Mieleen tulee Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän suuntaan, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteispeli on lähtenyt siellä käyntiin.”

JANNE KINNUNEN
Työ: Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri KM, oikeustieteen maisteri OTM
Syntymävuosi: 1970
Kotoisin: Viitasaarelta
Asuu: Mikkelissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Mikko Tuovinen

”Tästä se uudistus vasta alkaa” – Etelä-Savossa toivotaan hyvinvointialueelle riittävää rahoitusta ja työrauhaa

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Etelä-Savossa?

”Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme keskittyneet siihen, että välttämättömät toiminnot rullaavat: että asiakkaiden turvallisuus on taattu ja palveluihin pääsee. Yhtään vakavaa vaaratilannetta ei ole tullut. Mutta tästä se uudistus vasta alkaa. Vuodenvaihteen starttia korostettiin julkisuudessa ehkä turhankin paljon.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Etelä-Savossa liitettiin yhteen kolme isoa organisaatiota ja muutama pienempi. Isoissa organisaatioissa kulttuurit ja toimintatavat ovat vakiintuneita, ja niiden yhdistäminen vie aikaa. Hyvinvointialueella on esimerkiksi 850 erilaista tietojärjestelmää, joiden määrää lähdemme nyt karsimaan. Tehtävää ei ole helpottanut niukka valmistelurahoitus, jota valtio myönsi sillä oletuksella, että Etelä-Savossa olisi ollut yksi yhdistetty sote-kuntayhtymä.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Kevään aikana laadimme palveluille tuotantosuunnitelman, jossa otamme kantaa siihen, mitä palveluita Etelä-Savossa tuotetaan ja missä. Tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että palvelutasoa on pakko sopeuttaa ja supistaa, jotta toiminta pysyy rahoitusraameissa. Toki tilanne vielä elää, mutta nykymenolla hyvinvointialue tekee noin 75 miljoonan euron alijäämää.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, eli väki vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Samalla palveluita tarvitaan enemmän ja työvoimakustannukset paisuvat, kun työikäisiä on vähemmän. Edessä on isoja haasteita, joita ryhdymme nyt ratkomaan. Kaikki paukut pistetään palveluntuotantoon: rakennamme Etelä-Savoon mahdollisimman ketterää ja matalaa organisaatiota, jossa henkilöstö saa vaikuttaa työnteon tapoihin. Kehitämme johtamista ja organisaatiokulttuuria sekä satsaamme työhyvinvointiin ja työsuhde-etuihin. Toivottavasti näillä keinoilla saadaan alueelle tekijöitä.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Tärkeintä on, että hyvinvointialueiden rahoitus riittää. Alueilta pitää vaatia tuottavuutta ja niiden taloutta tulee seurata, mutta rahahanoja ei voi kiristää niin tiukalle, että toiminnasta tulee mahdotonta. Kun riittävä rahoitus on turvattu, pitäisi olla malttia katsoa, mihin kokonaisuus asettuu. Moni uudistus, mistä nyt päätetään, astuu voimaan vasta muutaman vuoden päästä. Sitä ennen tarvitaan työrauhaa.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minusta piti tulla akuuttilääkäri ja teinkin pitkään töitä päivystyksessä. Olin perusterveydenhuollon ylilääkärinä Pieksämäellä, josta siirryin johtamaan Essoten päivystystä, kun kuntayhtymä perustettiin vuonna 2017. Vuonna 2019 sain vastuulleni Essoten terveyspalveluiden kokonaisuuden, ja siitä päädyin tähän nykyiseen tehtävään. En osaa tarkkaan ottaen sanoa, missä vaiheessa kliininen työ vaihtui hallintohommiin, mutta on siitä jo useampi vuosi. Tein terveydenhuollon erikoislääkäritutkinnon ja päivitin osaamista sote-johdon MBA-tutkinnolla. Mutta kyllä se päivystyskin toi hyvää johtamisoppia: siellä tehdään jatkuvasti töitä äärimmäisen kovassa paineessa, ja jokainen päätös vaikuttaa ihmishenkiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

Janne Kinnunen aloitti vuodenvaihteessa työt Mikkelin kaupunginjohtajana. Emme ole vielä ehtineet tutustua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, miten Kinnunen näkee yhteistyön kaupungin ja hyvinvointialueen välillä.”


SANTERI SEPPÄLÄ
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Erikoislääkäri, MBA
Syntynyt: 1987
Kotoisin: Tampereelta
Asuu: Mikkelissä


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Etelä-Savon hyvinvointialue

”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Pohjois-Karjalassa?

”Olemme hyvinvointialueista edelläkävijöiden joukossa, sillä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vastannut koko maakunnan sote- ja pela-palveluista pian kuusi vuotta. Muutos on silti suuri myös täällä. Entisellään ei voida jatkaa, siitä pitää huolen niin valtionrahoitus kuin henkilöstön saatavuus.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Iso osa loppuvuodesta meni laatiessa hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota ja investointisuunnitelmia. Valtion rahoituslaskelmia muutettiin valmistelun aikana useaan otteeseen – meidän kannaltamme onneksi useimmiten parempaan suuntaan. Valtionrahoitus ei silti kata palvelutuotannon todellisia kustannuksia ja poikkeuksellista kustannustason nousua. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on laadittu talouden tavoiteohjelma, jossa haetaan säästöjä 26 miljoonan euron edestä ensi vuoden aikana. Henkilökunnasta ei ole varaa vähentää, mutta muilta osin kaikki menolajit perataan. Palvelurakennettakin pitää keventää, tarkastella vuodeosastopaikkoja ja kalliita ostopalveluja. Se on kaikilla hyvinvointialueilla edessä. Mutta paniikkiratkaisuihin ei pidä ryhtyä, päätösten täytyy perustua tietoon ja kestää aikaa.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Seuraavaksi työstetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka ohjaa hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa. Vuodenvaihteen yli mentiin vuonna 2017 laaditulla kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmalla. Palvelustrategiassa ja siihen kuuluvassa palveluverkkosuunnitelmassa määritellään hyvinvointialueen tavoitteita pitkällä aikavälillä ja otetaan kantaa esimerkiksi siihen, missä ja mitä palveluita tarjotaan tai kuinka nopeasti niiden piiriin pitäisi päästä. Tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei meidän tarvitse niinkään pohtia hyvinvointialueen organisaatiota tai hallinnon järjestämistä. Kaikki paukut voidaan pistää peruspalvelujen ja toimintatapojen uudistamiseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Hyvinvointialueen talous on kovassa puristuksessa, mutta kenties suurempi haaste on pula osaavasta henkilökunnasta. Koetamme kaikin keinoin rekrytoida osaajia maakuntamme ulkopuolelta ja ulkomailtakin. Meneillään on esimerkiksi hanke, jossa hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan Myanmarista, he opiskelevat suomea ennen saapumistaan. Ensimmäinen noin neljänkymmenen hengen työntekijäryhmä saapui ennen vuodenvaihdetta. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten oppilaitosten kanssa, opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi maksutonta asumista harjoittelun ajaksi.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee, sairastavuus on muuta maata suurempaa ja sosiaali- ja terveyspalveluille riittää kysyntää. Yhä niukemmilla voimavaroilla pitäisi tuottaa yhä enemmän ja laadukkaampia palveluita – siinäpä sitä haastetta onkin.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tutkitusti paljon hukkaa. Tutkin väitöskirjassani lean-johtamista terveydenhuollossa. Tavoitteenani on uudistaa hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja johtamista näiden oppien avulla. Palveluiden käyttäjille se voi näkyä esimerkiksi niin, että vastauksen saa heti ensimmäisessä yhteydenotossa: laboratoriolähete, hoitosuunnitelman päivitys tai reseptin uusiminen hoituu yhdellä puhelinsoitolla sen sijaan, että varataan aika vastaanotolle monen viikon päähän. Ihannetilanteessa asiakkaan palvelutarve määrittäisi sen, mitä tehdään ja ammattitaitoinen henkilökunta ratkaisee, miten tehdään. Heillä kun on paras näkemys siitä, miten asiat hoituvat asiakkaan kannalta fiksusti ja tehokkaasti.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”On hyvä, että hyvinvointialueuudistus saatiin vihdoin maaliin, mutta rahoitusmalli vaatii nopeita korjauksia: hyvinvointialueet eivät voi toimia ilman lainanottovaltuutta ja investointikykyä. Investoinnit, opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen riittävä resursointi ovat asiantuntijaorganisaation uudistumisen perusedellytyksiä. On hyvä myös muistaa, ettei rakenteiden ja palvelujen uudistamistyö hyvinvointialueilla käynnisty samalta viivalta. Vapaaehtoisesti perustetut kuntayhtymät tulisi ottaa huomioon ja palkita niissä jo tehty sopeuttamistyö. Leikillisesti voisi sanoa, että valmiiksi alipainoisen on vaikea laihduttaa saman verran kuin reippaasti ylipainoiseen. Siksi hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on takana yli 30-vuotinen työura erilaisissa hoitotyön johtamisen tehtävissä erikoissairaanhoidon moniammatillisessa toimintaympäristössä. Viimeiset kaksi vuotta toimin KYS Uudistuu -hankkeen johtajana ja vastasin yliopistollisen sairaalan mittaviin rakennushankkeisiin liittyvästä toiminnallisesta uudistamisesta yhdessä linjajohdon ja asiantuntijoiden kanssa. Insinöörien kanssa työskenteleminen oli oikein opettavaista. Uskon, että terveydenhuollon substanssin tuntemuksesta sekä kehittämisen ja tutkimuksen osaamisestani on paljon hyötyä hyvinvointialueen johtamisessa ja toimintojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Yksin emme saa mitään aikaan, mutta yhdessä mitä vaan!”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin kuulla Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajan Santeri Seppälän mietteitä kuntien ja hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Ns. kiikkulautamekanismi voi jäädä hiertämään kuntien ja hyvinvointialueiden välejä vuosikausiksi, ellei rahoitusmallin valuvikoja korjata osana uudistusta.”


KIRSI LEIVONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun Sote
Koulutus: Kätilö, TtM, TtT, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Nurmeksesta
Asuu: Leppävirralla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun Sote