Esa Kallio: Kuntien talous kääntyy negatiiviseksi – edessä vaikeita päätöksiä

Debattien kiivaudesta voi päätellä, että aihe ei ole helppo. Yksimielisyyttä lienee vain siitä, että jotain on pakko tehdä. Keskustelu virisi valtiovarainministeriön joulukuussa julkistamista synkistä luvuista, joiden mukaan julkista taloutta tulisi seuraavien kahden vaalikauden aikana vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla. Maaliskuun alun meno- ja rakennekartoituksessa VM listasi säästömahdollisuuksia ja keinoja karsia julkisen talouden menoja. Listoilla vilahtaa myös kuntien valtionrahoitus.

Suomella on velkaa jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Inflaatio ja korkokustannusten nousu synkistävät julkisen talouden tilannetta entisestään. Puolustusmenot ovat kasvussa ja vihreä siirtymä tarvitsee investointeja toteutuakseen. Yhtälö on hankala. Valtionvarainministeriön mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin tason 15 vuoden kuluttua, jos suunta ei muutu.

Kuntarahoitus antaa oman ennusteensa talouden tilasta neljännesvuosittain julkaistavassa suhdanne-ennusteessa, joka sisältää myös kuntaosion. Maaliskuun ennusteessamme oli ensimmäistä kertaa mukana oma painelaskelmamme kuntatalouden kehityksestä.

Vuoden 2023 taloussuunnittelussa kunnat eivät ehtineet täysimääräisesti huomioida voimakkaasti nousutta inflaatiota, palkkaratkaisuja ja korkotasoa, jotka nostavat kuluja. Kunnat kyllä ennustavat talouksiinsa voimakasta negatiivista käännettä vuonna 2024 ja lähes puolet kunnista ennustaa taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Oman painelaskelmamme mukaan kuntien talouden tilanne on niiden omia arvioita merkittävästi synkempi. Laskelmassamme kuntien vuosikate putoaa noin miljardilla eurolla ja lainamäärä kasvaa ylimääräisellä kahdella ja puolella miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä. Lainojen laskennallinen takaisinmaksuaika kasvaa viidestä 17 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kuntien investointikyky heikkenee.

Kuntien investointitarpeet ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan, vaikka sote-palveluista vastaavat nyt hyvinvointialueet. Nykytilanteessa investointeja on harkittava aiempaakin huolellisemmin. Niitä tulisi tehdä vain toimintaa kehittäviin sekä taloutta ja kestävää kehitystä vahvistaviin hankkeisiin. Investoinnin tarvetta ja tärkeyttä arvioitaessa investoidun euron tehokkuuden tulevaisuudessa pitäisi olla keskeisin kriteeri.

Myös hyvinvointialueet ovat ennustaneet niiden ensimmäisen vuoden talouden alijäämän olevan yhteensä miljardiluokkaa. Kun valtion on tuettava myös hyvinvointialueita, mitkä ovat sen mahdollisuudet auttaa kuntasektoria?

Jotta talouden alamäki saadaan hallintaan, kuntienkin on pakko sopeuttaa. Toimintojen luonteesta johtuen tulopuolen sopeuttaminen on hankalaa, kun kustannusten nousua ei voida täysimääräisesti siirtää asiakashintoihin. Kulujen leikkaamismahdollisuudet ovat aikaisempaa kapeammat, käytännössä leikkauksia on mahdollista tehdä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista tai elinvoimaa vahvistavista palveluista. Koulutuksen ei pitäisi olla leikkauslistan kärkipäässä, kunnissa tuskin on myöskään haluja karsia kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Tuloja voisi kasvattaa veronkorotuksilla, mutta inflaation myötä elinkustannukset ovat nousseet. Veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa entisestään.

Koko julkinen sektori on nyt epämiellyttävien valintojen edessä. Synkältä näyttävä tulevaisuus tarjoaa kuitenkin tilaisuuden tarkastella nykyisiä toimintamalleja – kenen on järkevä tehdä, mitä ja miten? Kuntien välisellä yhteistoiminnalla on mahdollisuus nopeastikin löytää järkeviä ratkaisuja ja saada toimintaan lisää tehokkuutta. Katse kannattaa kenties kääntää naapurin suuntaan. Yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja


Kuntien taloutta käsittelemme myös Huomisen talous -podcastin 28.3. julkaistussa Kuntatalous ristitulessa -jaksossa sekä 5.4. pidettävässä Talous & kunnat -tapahtumasarjassamme.

Esa Kallio: Uusia ulottuvuuksia etsimässä

Olemme kuluneella vuosikymmenellä kohdanneet sekä inhimillistä että taloudellista resilienssiä ravistelleita kriisejä yksi toisensa perään. Ensin korona moninaisine vaikutuksineen, tuoreimpana Venäjän hyökkäyssota ja energiapulan uhka. Kriisien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi hintojen, etenkin energian hinnan nousu, aiheuttaa huolta niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Samaan aikaan kunnat ja hyvinvointialueet tekevät hartiavoimin töitä julkisen sektorin historian suurimman uudistuksen parissa.

Kuntien talous näyttää todennäköisesti kolmatta vuotta peräkkäin kohtuullisen hyvältä johtuen muun muassa valtion koronatuista ja verokorttiuudistuksesta. Pelkästään viime vuosien numeroiden tarkastelu ei näytä todellista kuvaa. Rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Investointitarve on etenkin kasvukeskuksissa edelleen suuri, ja sote-uudistus mullistaa rahoitusrakenteen. Osa kunnista tulee aiempaa riippuvaisemmiksi valtiosta. Samaan aikaan monella paikkakunnalla jo entisestään heikko huoltosuhde huononee entisestään. Yli viidennes kuntien menoista tullaan ensi vuoden alusta alkaen kattamaan markkinatyyppisillä tuotoilla, kuten myynti-, maksu- ja osinkotuloilla. Kunnat ovat taloudenpidossa aivan uudenlaisessa tilanteessa. Laki säätelee menot, mutta tulopuolella kuntien vaikutusvalta vähenee.

Kuntien tiet ovat jo muun muassa väestörakenteen muutoksen vuoksi eriytyneet, viimeaikaiset kriisit ja sote-uudistus erilaistavat niitä entisestään. Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat alueisiin eri tavoin. Itä-Suomessa näkyy ja tuntuu yhteyksien katkeaminen Venäjään, vaikka rajat ovatkin osittain olleet auki. Turisteja, investointeja ja vapaa-ajan asukkaita täytyy nyt tavoitella muualta.

Muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi joutuu luomaan itsensä uudestaan. Maa kaipaa kipeästi uusia investointeja, sekä kotimaasta että maailmalta. Mikä on vetovoimatekijämme nyt, kun tänne ei enää hakeuduta vieressä sijaitsevan suuren Venäjän-markkinan vuoksi? Mistä vetovoima löytyykin, se tehdään todeksi kunnissa. Kuntien asema hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkönä – elämisen, asumisen ja yritysten toimimisen alustana ei ole muuttumassa. Niillä on edelleen keskeinen rooli investointeja houkuttelevien olosuhteiden luojana. Tähän kuntien pitäisi myös entistä enemmän suunnata resursseja.

Uusi tilanne vaatii kuntien johdolta uudenlaista osaamista. Myös kuntajohtajan tehtäväkenttä on viime vuosina kehittynyt. Usein kunnanjohtaja toimii paikkakuntansa kasvoina ja keulakuvana, markkinoijana ja äänitorvena, on kyse sitten elinvoimasta tai koulutuksesta. Uudenlaisessa maailmantilanteessa meillä onkin monella tasolla uusien ulottuvuuksien etsimisen paikka.

Me Kuntarahoituksessa pyrimme tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoa ja tukea kunnille ja hyvinvointialueille myllerryksen keskellä. Haluamme myös auttaa kuntaomistajia ratkaisemaan energiayhtiöiden ongelmat itsenäisesti. Olemme varautuneet talouden kriiseihin ja pystymme rahoittamaan kuntia myös, mikäli ne tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkumisen varmistamiseen.

Toivotan kaikille voimia ja avoimuutta monin tavoin historialliseen syksyyn!

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden vaikeudet kasautuvat kuluvalla vuosineljänneksellä, energiakriisi synkentää sekä Euroopan että suomalaiskuntien näkymää

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näyttävät iskeneen Suomen talouteen pelättyä hitaammin, mutta sodan pitkittyessä konfliktin laajemmat vaikutukset ihmisten arkeen ovat vääjäämättä voimistumassa.

– Hyvä työllisyyskehitys on pysähtymässä ja reaalipalkat laskevat enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun lopun jälkeen. Kuluttajien ostovoima kokee nyt kolhuja useista suunnista: kotitalouksien sähkölaskut sekä ruokamenot paisuvat huomattavasti ja monilla asuntovelallisilla kuukausittaiset korkokustannukset ovat pahimmillaan moninkertaistumassa. Nouseva korkotaso heikentääkin erityisesti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymiä. Erittäin vilkkaan jakson jälkeen rakennusinvestointien volyymi supistunee ensi vuonna selvästi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala listaa suhdannekäänteen syitä.

Samanaikaisesti epävarmuus koko maailmantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt.

– Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit viestivät, että korkoja nostetaan toistaiseksi riippumatta siitä, miten voimakkaasti talouden kasvuodotukset alenevat. EKP:n viestien perusteella vaikuttaa siltä, että EKP:n talletuskorko nousee noin 1,25–1,50 %:n tasolle vuoden loppuun mennessä. Ripeiden kiristysten jälkeen koronnostotahti kuitenkin hidastuu ja voi ensi vuoden kuluessa pysähtyä kokonaan, jos talous ajautuu syvään taantumaan. Koronlaskut ovat kuitenkin epätodennäköisiä ennen kuin inflaatio on uskottavasti palannut 2 %:n tavoitetasolle, Vesala selittää.

Suomen talous on jo lievässä taantumassa

Ainakin lievä talouden taantumajakso on todennäköisesti jo alkanut. Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste perustuu skenaarioon, jossa Suomen bkt-supistuu vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla ja kysyntätekijöiden heikentyminen jatkuu vielä pitkälle ensi vuoteen.

Yhtiö pitää kuitenkin kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan 1,5 %:ssa. Kokonaistuotannon vahva lähtötaso ja alkuvuoden yllättävän hyvä kehitys pitävät vuositason bkt-kasvun selvästi positiivisena, vaikka vuoden 2022 sisäinen kasvu voikin jäädä negatiiviseksi.

Sen sijaan vuodelle 2023 siirtyy negatiivista kasvuperintöä, mikä heikentää merkittävästi ensi vuoden kasvuodotusta. Tämän vuoksi vuoden 2023 bkt-ennustetta on alennettu -0,5 %:iin. Kuntarahoitus uskoo talouden toipumisen käynnistyvän ensi vuoden jälkipuoliskolla, mikä antaa paremmat lähtökohdat vuoteen 2024. Ennuste vuoden 2024 bkt-kasvuksi on 1,5 %.

Odotus kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 6,8 %. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 7,4 %:iin ja olevan vuonna 2024 keskimäärin 7,3 %.

Energiakriisin vaikutuksia on mahdotonta ennustaa

Kuntarahoituksen ennuste Suomen keskimääräiseksi inflaatioksi vuonna 2022 on 6,7 %. Inflaation voimakkain vaihe alkaa vaimenevan kysynnän myötä ennen pitkää hellittää, mutta selvempää laskukäännettä hintojen vuositason nousuvauhdissa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.

Euroopassa sekä energian merkittävä kallistuminen että euron heikkeneminen luovat laaja-alaista nousupainetta hintoihin, ja odotettu inflaation laskukäänne on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen. Myös Suomessa energiakriisin uhka on todellinen.

– Sähkön hintaan liittyy tulevina kuukausina poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, minkä vuoksi inflaation ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pahimmissa skenaarioissa sähkön kallistumisella voi olla dramaattinen vaikutus kuluttajahintojen kehitykseen, sanoo pääekonomisti Timo Vesala.

Myös Kuntarahoitus on varautunut energiakriisin nopeaan eskaloitumiseen. Kunnalliset energiayhtiöt vastaavat merkittävästä osasta Suomen energiantuotannosta ja niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset ovat riski toiminnan jatkuvuudelle.

– Olemme valmiita tarjoamaan rahoitusta energiayhtiöitä omistaville kunnille yhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Pystymme vastaamaan rahoituksen kysyntään, vaikka siihen tulisi hyvinkin merkittävä piikki: meillä on entuudestaan vahva likviditeettipuskuri, ja Venäjän hyökkäyssodan takia olemme yhtenä varotoimenpiteenä kasvattaneet sitä entisestään juuri tällaisten yllättävien tilanteiden varalta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala@kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702

Esa Kallio, toimitusjohtaja
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Kuntarahoituksen lainarahoituksen saatavuudessa ei häiriöitä Ukrainan sodan vuoksi

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet, että Kuntarahoituksen varainhankinta on pystynyt jatkumaan keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. 

Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät vaikuta suoraan Kuntarahoituksen toimintaan. 

– Seuraamme pääomamarkkinoita aktiivisesti ja olemme jatkuvassa yhteydessä kansainvälisiin välittäjäpankkeihimme, mitä kautta saamme myös olennaista tietoa pääomamarkkinoiden toiminnasta kriisitilanteessa, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo. 

Kuntarahoitus tukee kriisin uhreja hyväntekeväisyyslahjoituksen kautta.  

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

Kemi selvitti sote-uudistuksen vaikutuksia talouteen Inspiran avulla

Kemissä, kuten monessa muussakin pienemmässä kunnassa, talousasiat ovat muutaman asiantuntijan harteilla. Sote-uudistus ja siihen liittyvät selvitykset ovat työllistäneet sote-toimen lisäksi runsaasti talous- ja henkilöstöpalveluita.

– Epäselvyys ja epävarmuus ovat aiheuttaneet paljon työtä ja päänvaivaa. Koko ajan mietityttää, olemmeko osanneet arvioida oikein ja antaa oikeaa tietoa, Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg tuskailee.

Sote-palveluiden siirtymisen hyvinvointialueille arvioitiin vaikuttavan kaupungin talouteen positiivisesti, mutta varmuutta tai omia resursseja tilanteen analysoitiin ei ollut. Insipiran tarjoama apu vaikutusten arvioinnissa tuli sopivaan aikaan.

– Tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan ja tuntui, että valtionkaan päässä ei oikein ollut selvää, mitä on tapahtumassa. Meillä ennustamisen vaikeutta lisäsi myös Stora Enson viimekeväinen päätös lakkauttaa Kemin tehdas. Ennustaminen ei koskaan ole ollut näin epävarmaa! Tuli sellainen olo, että kaikki mahdollinen tieto, mitä on saatavilla, täytyy hyödyntää, Heberg kertoo.

Mustaa valkoisella päätöksenteon tueksi

Lähikuva Katri Hebergistä
Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg

Kemin talous on ollut usean vuoden peräkkäin alijäämäinen. Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.

– Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.

Konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty miettimään saman tien. Tavoitteena on saada talous tasapainoon meneillään olevan, vuonna 2025 päättyvän suunnittelukauden aikana. Kaupunginvaltuusto käsittelee sopeuttamisehdotukset maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on myös annettu oikeus hankkia ulkopuolinen selvittäjä tekemään kaupungin sopeuttamisohjelmaa.

– Sopeuttamistoimenpiteet voivat olla mitä tahansa. Käymme läpi kaikki kaupungin palvelut vapaa-ajasta ja kouluverkosta tekniseen puoleen, kaikki on pöydällä arvioitavana. Meillä on hyvät vapaa-ajan palvelut, mutta nyt meidän on valitettavasti mietittävä, mihin meillä realistisesti on tulevaisuudessa varaa, Heberg harmittelee.

Heberg kokee, että ulkopuolinen selvitys antaa viranhaltijoille selkänojaa.

– Päättäjät on helpompi vakuuttaa, kun on esittää myös ulkopuolisen laatima arvio.

Lue myös:



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Kemin kaupunki

Näkökulma: Käytämme lähes Bidenin infrapaketin verran rahaa hävittäjiin

Yhdysvalloissa syksyn kuuma poliittinen vääntö on ollut, menevätkö presidentti Bidenin suurisuuntaiset investointi- ja uudistusohjelmat kongressista läpi. Liikenneväyliä ja tietoliikenneyhteyksiä parantava 1200 miljardin dollarin infrapaketti sai sinettinsä jo marraskuun alussa. Käsittelyssä on vielä Build Back Better -uudistuspaketti, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaaliturvaa ja koulutusta sekä edistää vihreää siirtymää. Ohjelman hintalappu on kymmenen vuoden aikana noin 1750 miljardia dollaria.

Bidenin hankkeiden mittaluokka on historiallisen suuri. Myös suomalaisessa talousuutisoinnissa niitä on kuvattu ”jättimäisiksi” – ikään kuin summat olisivat niin tähtitieteellisiä, ettei sellaiseen rahankäyttöön olisi meillä mitään mahdollisuuksia. Yhdysvallat on kuitenkin valtava maa eikä ole aivan helppoa mieltää, miten jättimäisistä rahamääristä oikeastaan puhutaan.

Suhteutetaanpa siis vähän. Yhdysvallat on noin 80 kertaa Suomea suurempi talous. Kun vielä dollarit muutetaan euroiksi, voidaan sanoa, että Bidenin infrainvestoinnit olisivat Suomen mittakaavassa noin 13 miljardia ja sosiaaliturvaohjelman menolisäykset kymmenessä vuodessa noin 19 miljardia.

Luvut ovat eittämättä suuria, mutteivät kuitenkaan aivan mahdottomia. Julkisiin investointeihin uppoaa tällä vuosikymmenellä Suomessakin huomattavia summia. Käytämme yksistään hävittäjähankintoihin (noin 10 miljardia) miltei Bidenin infrapaketin verran rahaa. Toinen useamman miljardin satsaus on kaavaillut raideinvestoinnit, vaikka ne tuskin täysimääräisesti toteutuvatkaan. Hallitusohjelman ”tulevaisuusinvestoinneissa” puhutaan noin kolmen miljardin euron mittaluokasta. Lähes miljardi voi lähivuosina kulua myös sote-uudistuksen muutoskustannuksiin.

Vihreän siirtymän investoinneissa olemme vasta pääsemässä alkuun. Suomea noin kymmenen kertaa suurempi Ranska aikoo investoida 30 miljardia vetytalouteen. Vastaava ambitiotaso merkitsisi meillä noin kolmen miljardin investointeja. Ylipäänsä tutkimus- ja kehitysinvestointien bkt-osuus haluttaisiin Suomessa nostaa pysyvästi neljään prosenttiin. Vaikka pääosin kyse onkin yksityisen t&k-rahoituksen houkuttelemisesta, tavoitteen toteutuminen edellyttänee myös julkisen tutkimusrahoituksen huomattavaa kasvattamista.

Build Back Better -uudistusohjelmaa on hankalampi suhteuttaa, koska siinä investoinneiksi miellettävät panostukset ja käyttötalouden menolisäykset sekoittuvat. Agendan perusteella kyse on enemmän pysyvistä menolisäyksistä kuin investoinneista. Mikäli uudistushanke menee senaatissa sellaisenaan läpi, vuositasolla ohjelma kasvattaa budjettimenoja noin 175 miljardilla dollarilla. Valkoisen talon mukaan lisämenot rahoitetaan täysin verokiristyksillä ja paremmalla talouskasvulla (kongressin budjettitoimisto CBO ei tosin ole ihan samaa mieltä).

Suomen kontekstissa vastaavat panostukset tarkoittaisivat noin 1,9 miljardin euron vuotuisia menolisäyksiä, mitä voi verrata hallituskauden menoratkaisuihin. Hallitusohjelman mukaan valtionhallinon menoihin ollaan tekemässä 1,4 miljardin edestä pysyviä lisäyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan uudet päätökset ovat lisäksi nostaneet pysyvää menotasoa yli 200 miljoonalla. Kokonaissaldo liikkuu siis 1,6 miljardin tietämillä. Hieman epävarmaa myös on, miten paljon ”tulevaisuusinvestoinneista” jää pysyvää menopainetta. Lisämenojen rahoitus nojaa verotulojen ja työllisyyden kasvuun.

Yllä kuvattu ynnäily osoittaa, ettei Bidenin infrapaketti ole mitenkään käsittämättömän suuri, ja mittaluokaltaan vastaavat julkiset investoinnit ovat meilläkin putkessa. Hyvinvointia edistävissä menolisäyksissä emme ehkä yllä aivan Bidenin suunnitelmien tasolle, mutta melko lähelle niissäkin päästään.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 30.11.2021.

Talous voi ajautua tempoilevaan liikkeeseen, jota on vaikea ohjata

Välillä taloudessa tapahtuu asioita, joita on osattu odottaa, mutta jotka kuitenkin pääsevät yllättämään. Koronataantuman jälkeinen kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen on esimerkki tällaisesta ilmiöstä. Jo koronakriisin alkuvaiheessa pohdittiin, mitä mahtaa tapahtua, kun rajoitusten hellitettyä patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Ymmärrettiin, että kun talouden tuotantokyky laitetaan useaksi kuukaudeksi pakkaseen, sulattaminen kestää hyvän tovin ja hinnat saattavat nousta ainakin väliaikaisesti.

Tuotannon pullonkaulat ja inflaatiopulssi ovat kuitenkin osoittautumassa selvästi ennakoitua pitkäkestoisemmiksi. Toki matkan varrella on ollut odottamattomia ilmiötä vahvistavia tekijöitä. Uudet virusvariantit ja paikalliset epidemia-aallot kansainvälisten arvoketjujen solmukohdissa ovat pahentaneet tuotantokapeikkoja. Myös Ever Given -konttialuksen juuttuminen maaliskuussa poikittain Suezin kanavaan häiritsi pitkään tavaratoimituksia.

Kasvu- ja inflaatioluvuissa edessä normaalia suurempaa aaltoliikettä?

Kysynnän kova alkukiihdytys on joka tapauksessa pistänyt toimitusketjut yllättävän lujille: on pulaa konteista ja komponenteista, raaka-aineista ja energiasta, ja myös työvoimasta. Lisäksi talous tulee pandemiasta hieman erilaisena ulos. Muutostrendit, kuten etätyön yleistyminen, digiloikat sekä liikenteen sähköistyminen, muovaavat kysynnän rakennetta eli mitä halutaan kuluttaa. Rakennemuutoksen vuoksi joissain raaka-aineissa ja komponenteissa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi jatkua vielä pitkään.

Maailmantalous saattaakin olla ajautumassa pumppausliikkeeseen, jollaiseen ei ole vähään aikaan totuttu. Bkt-kasvu on juuri nyt vauhdikasta, kun kysyntä virkoaa ja kova menekki tyhjentää varastoja. Lähitulevaisuudessa yritykset pyrkinevät myös kasvattamaan varastojaan varautuakseen kasvun jatkumiseen. Kun tarjonnan pullonkaulat aikanaan helpottavat, myös varastojen kerryttämisen motiivi pienenee, millä saattaa hetkellisesti olla yllättävän suuri negatiivinen vaikutus bkt-kasvuun. Kasvuvauhdissa tapahtuvat lyhyen aikavälin heilahtelut voivatkin merkittävästi kasvaa.

Samanlaista aaltoliikettä nähtäneen inflaatiossa. Varsinkin Yhdysvalloissa koronaherkimmät hintaerät, kuten hotellihuoneiden, lentolippujen sekä käytettyjen autojen hinnat, ovat terävän nousupiikin jo kokeneet, ja niissä on edessä kenties huomattavaakin laskua. Vaikka hintatason nousu alkaisi lähikuukausina osoittaa tasaantumisen merkkejä, ei inflaatioriskejä kannata silti unohtaa. Energian hintakehitys näyttää juuri nyt aika ikävältä, ja myös monissa jäykästi reagoivissa hintaerissä on yhä sisällä huomattavaa nousupainetta.

Talouden heikentynyt ennustettavuus lisää talouspolitiikan haasteita

Koronakriisi on ollut maailmantaloudelle järistys, jonka akuutti vaihe jäi sittenkin aika lyhytaikaiseksi, mutta jonka jälkimainingeissa talous heiluu normaalia enemmän. Syksyn aikana julkaistuista Suomen talouden ennusteistakin jo näkee, että näkemyserot tulevasta kehityksestä ovat kasvamaan päin. Bkt-kasvun ja inflaation ennustettavuuden heikkeneminen häiritsee talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä. On normaaliakin hankalampaa arvioida, milloin on turvallista lopettaa velkaelvytys.

Rahapolitiikan puolella ei ole yhtään helpompaa. Vaikutusviiveiden vuoksi rahapolitiikkatoimia joudutaan virittämään noin vuoden päässä siintävien odotusten varassa. Makromuuttujien tempoilu vaikeuttaa olennaisesti tehtävän onnistumista.

Kun tie on kuoppainen ja näkyvyys huono, ohjaustoimilta odotetaan malttia ja johdonmukaisuutta, mutta myös reagointikykyä. Jatkossa talouspolitiikan onnistunut viestintä epäilemättä korostuu, sillä äkkinäiset markkinahinnoittelun muutokset ovat jo sinänsä riski talouden vakaalle kehitykselle.


Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.