Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kunnallisten energiayhtiöiden rahoitus sai Euroopan komissiolta jatkoajan – myös rahoituksen soveltamisalaa laajennettiin

Komission päätös liittyy Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin energiamarkkinoilla. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla halutaan turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Komissio antoi jo lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille, mutta aiempi päätös oli voimassa vain vuoden 2022 loppuun asti. Lisäksi aiemmin myönnetty lupa kattoi vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.

Komission nyt hyväksymässä ilmoituksessa Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeri hakivat lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.

Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta

– Kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukseen liittyen on tullut Kuntarahoitukselle jonkin verran kyselyitä ja muutama rahoitushakemuskin on käsittelyssä. Suosittelemmekin, että mahdollisiin rahoitustarpeisiin varauduttaisiin hyvissä ajoin sekä kunnissa että niiden energiayhtiöissä, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt. 

Energiayhtiöiden rahoittaminen voi tapahtua myös omistajakunnan tai -kuntien toimesta, jolloin ne voivat edelleen hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta. Kuntarahoituksen suora rahoitus kunnallisille energiayhtiöille edellyttää aina kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.

Kuntien ja niiden energiayhtiöiden kannattaa valmistautua mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.

Rahoituksen täytettävä komission päätöksen minimivaatimukset

Sekä kuntien että Kuntarahoituksen kautta energiayhtiölle tehtävä rahoitus edellyttää komission päätöksen sisältämien reunaehtojen noudattamista. Näihin kuuluu muun muassa energiayhtiön kirjallinen selvitys rahoituksen kohdistumisesta energiakriisistä johtuviin tarpeisiin.

Nyt voimassa olevan komission hyväksymän ohjelman perusteella rahoituspäätökset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Rahoituksen määrä on enintään joko summa, jonka arvioidaan kattavan vakuusvaateista johtuvat rahoitustarpeet lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summa, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Muissa kuin energiamarkkinoiden vakuusvaatimuksiin liittyvissä energiakriisistä johtuvissa rahoitustarpeissa rahoituksen enimmäismäärä on summa, joka arvioidaan tarpeelliseksi seuraavan 6 kuukauden aikana. Lainan maturiteetti on korkeintaan kuusi vuotta, mikä on kolme vuotta enemmän kuin komission aiemman hyväksynnän mukainen maturiteetti. Komission päätös asettaa myös rahoituksen hinnalle minimivaatimukset sekä muita teknisiä vaatimuksia.

Kuntarahoitus suosittaa kuntia ja niiden energiayhtiöitä tutustumaan komission päätökseen huolellisesti valmistelleessaan energiayhtiöiden lainoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja huomioimaan päätösmuotoiluissaan komission päätöksen keskeiset periaatteet sekä viittaukset komission päätökseen. Komission päätös tulee saataville komission julkiseen tietokantaan lähiaikoina.

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
puh.  050 336 3914

Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä
puh. 050 368 6860

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Kuntarahoituksen kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukselle on haettu lisäaikaa ja soveltamisalan laajennusta

Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyössä Euroopan komissiolle jatkoilmoituksen kuntien energiayhtiöiden rahoituksesta. Komission aiemmin antama hyväksyntä energiayhtiöiden rahoitukselle ulottuu vain vuoden 2022 loppuun. Komissio on jo hyväksynyt Ukrainan-sodan jatkumisen vuoksi yleiset puitteet jatkohakemuksille vuoden 2023 loppuun asti.

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla haluttiin turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Vuoden 2022 loppuun voimassa oleva lupa kattaa vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.

Uusintahakemuksessa Kuntarahoitukselle haettiin lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.

Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta

Tässä vaiheessa Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan, ehtiikö Euroopan komissio käsitellä hakemuksen rahoituksen jatkosta ennen vuodenvaihdetta. Tiedotamme asiakkaitamme heti, kun tieto päätöksestä on selvillä.

Suosittelemme, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin mahdollisimman hyvissä ajoin. Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.

Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.

Lue myös:

Kuntarahoitus sai Euroopan komissiolta luvan rahoittaa kunnallisia energiayhtiöitä

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Sekasin Kollektiivi tukee nuoria ja tarjoaa keskusteluapua verkossa

Sekasin Kollektiivin visio on, ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin. Tämän tavoitteen eteen kollektiivi tekee töitä ja tavoittaa nuoria verkossa monin tavoin. Kollektiivin kanavat vastaavat 12–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskusteluntarpeeseen.  

Keskeistä toiminnassa on matala kynnys yhteydenottoon. Diagnooseja tai lähetteitä ei tarvita; nuoren oma tunne, että haluaisi puhua jonkun kanssa voinnistaan ja jaksamisestaan riittää. 

Nuorten keskusteluntarve on suurempi kuin mihin kyetään vastaamaan 

Kollektiivin tuottamassa Sekasin-chatissa nuorten yhteydenottoihin vastaavat sosiaali-, terveys ja nuorisoalan ammattilaiset sekä iso joukko vapaaehtoistoimijoita. Viime syksynä chatin toimintaa laajennettiin myös ruotsinkieliseksi. Vuonna 2021 Sekasin-chat sai noin 170000 yhteydenottoa – vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.  

Chat-keskusteluiden taustalla on usein ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, erityisesti 15–19-vuotiaiden kohdalla. Pandemian aikana myös 25–29-vuotiaiden, opintojen ja työelämän taitekohdassa olevien nuorten aikuisten yhteydenotot olivat hienoisessa nousussa. Päivittäin noin kymmenen chat-keskustelua käsittelee itsetuhoisuutta. 

Sekasin Kollektiivi tavoittaa kohderyhmäänsä myös Discordissa, jossa Sekasin Gaming -verkkoyhteisö tarjoaa suomalaisille nuorille mahdollisuuden anonyymiin keskusteluun lähes 14 000 ikätoverinsa kanssa. Vertaisten lisäksi serverillä nuorten tukena on eri alojen ammattilaisia ja keskustelun turvallisuutta tuetaan ympärivuorokautisella moderoinnilla. 

Sekasin vuoden jokaisena päivänä 

Sekasin Kollektiivin toiminnassa ovat mukana MIELI Suomen Mielenterveys ry, SOS-lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Setlementtiliitto. Kollektiivin kanavat ovat auki nuorille vuoden jokaisena päivänä, myös joulunpyhinä.  

Sekasin-chat toimii arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi. Ruotsinkielinen Sekasin-chat palvelee maanantaisin ja torstaisin klo 14–19 ja lauantaisin klo 16–20. Discordin Sekasin Gaming -verkkoyhteisö on auki ja moderoitu vuorokauden ympäri.  


Sekasin Kollektiivin toiminnan mahdollistavat lahjoitukset. Voit tukea toimintaa lahjoittamalla esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivuilla. 

Kuntarahoitus

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus tukee tulevaisuuden siuntiolaista onnellisuutta

Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.  

– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.  

Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.

– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.  

Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll 

Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.  

– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista. 

Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus.  Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.  

– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.  

Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta 

Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä. 

– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja. 

Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.  

Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.  

– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä. 

Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatLeasing

Esa Kallio: Uusi vuosi tuo kunnille verolahjan – hengähdys kannattaa käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamiseen

Parin viikon päästä astuu voimaan tähän mennessä merkittävin kuntien toimintaan vaikuttava uudistus, kun sosiaali-, terveys ja peruspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämäkin vuosi on ollut kiivasta valmistautumista muutokseen sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.

Helsingin Sanomien marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä ensimmäisenä toimintavuonnaan tappiota. Paisuvat sote-menot ovat ensi vuoden alusta pois kuntien kontolta, mutta tulevat heijastumaan myös niiden talouteen, jos valtiontalouden vaikea epätasapaino tulevaisuudessa pienentää valtionosuuksia.

Kuntataloudessa ensimmäinen vuosi ilman sote-palveluja näyttää sen sijaan jopa yllättävän hyvältä. Sote-uudistukseen liittyvät menoleikkaukset vaikuttavat jo ensi vuonna, mutta uudistuksen aiheuttamat veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024, ja kunnat saavatkin ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteisen verohyödyn. Tästä syystä kuntatalous on vuonna 2023 vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Verolahjan ei pidä antaa hämärtää pitkän aikavälin näkymää. Inflaation kiihtyminen sekä korko- ja palkkamenojen nousu rokottavat myös kuntien taloutta. Positiivisten korkojen myötä lainanhoitokustannuksista on tullut aidosti merkitsevä menoerä. Kuntien investointitarpeet eivät supistu samassa suhteessa toimintamenojen kanssa, joten pääomamenojen merkitys korostuu ja poistojen osuus kasvaa. Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Kuntatalouden hengähdysvuosi kannattaakin käyttää oman kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyyden tarkasteluun ja turvaamiseen.

Sote-uudistuksen myötä kuntien taloudet myös eriytyvät entisestään. Vaikein tilanne on alijäämäisissä kunnissa, joissa sopeutukset on tehtävä aiempaa kapeammassa tehtäväkentässä. Vaikeasti alijäämäisiä kuntia on enemmän pienissä kuin keskisuurissa ja suurissa kunnissa. Elinvoiman ylläpito on haastavaa, kun väkiluku harvenee harvenemistaan. Näiden kuntien olisi hyvä tutkia yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien kanssa hyvissä ajoin.

Vaikka tehtäväkenttä kapenee, kuntien asema hyvän arjen ja yritystoiminnan edellytysten varmistajana säilyy. Kunnilla on edelleen ainutlaatuinen yhteys asukkaisiinsa läpi heidän elämänkaarensa varhaiskasvatuksessa, koulussa, kirjastossa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Kunnat tarjoavat myös asunnon sadoille tuhansille Suomessa asuville. Pelkästään Helsingin kaupungin asuntojen eli Hekan 50 000 vuokra-asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä.

Kuntien rooli siirtymässä kohti entistä kestävämpää yhteiskuntaa on keskeinen. Kunnat voivat vaikuttaa paitsi omistamiensa ja käyttämiensä rakennusten päästöihin, myös niissä asuvien ja niitä käyttävien ihmisten toimintaan. Kuntien asuntoyhtiöllä on merkittävä rooli vihreän siirtymän vauhdittajana. Ne tekevät hartiavoimin töitä kestävän asumisen eteen sekä rakentamisen, peruskorjausten että käytön aikaisten ilmastopäästöjen pienentämiseksi. Kuntien asuntoyhtiöt yhdessä muiden valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden kanssa kirittävät koko rakennusalaa kestävämmäksi. Asumisen tulevaisuutta pohtivat alan asiantutijat syyskuussa julkaisemassamme keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa.

Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Vihreällä ja yhteiskunnallisella rahoituksella vauhditamme kestäviä hankkeita, neuvonantopalvelumme sekä digitaaliset palvelumme auttavat kestävän talouden suunnittelussa. Tänä vuonna järjestimme Ilmasto ja kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin kuntien mahdollisuuksiin ehkäistä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Pohdimme asumisen tulevaisuutta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa syyskuussa julkaisussa keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa. Tytäryhtiömme Inspira on tänä vuonna laajentanut palvelujaan kestävien hankkeiden konsultointiin. Syksyllä saimme nopeasti EU:lta luvan rahoittaa kuntien energiayhtiöitä ja myös tällä tavoin olla varmistamassa Suomen huoltovarmuutta.

Tämäkin erikoinen vuosi on vaatinut joustavuutta ja ratkaisukeskeisyyttä niin asiakkailtamme kuin meiltä kuntarahoituslaisilta. Työmme merkitys ja roolimme yhteiskunnan kestävyyttä kehittävänä ja jatkuvuutta turvaavana tukipilarina korostuvat poikkeuksellisina aikoina. Tätä työtä olemme valmiita jatkamaan kuntien, valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden sekä hyvinvointialueiden kanssa myös tulevaisuudessa.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoituksesta Carbon Accounting Financials -yhteistyöhankkeen (PCAF) jäsen

PCAF on rahoituslaitosten yhteistyöhanke, jolla on jo 346 jäsentä ympäri maailmaa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitustuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutuu mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä.

– Olemme jo aloittaneet rahoittamiemme päästöjen laskennan ja tavoitteena on julkaista ne etuajassa jo ensi vuonna. Tuleva sääntely tulee pakottamaan koko alan vielä samaan, mutta haluamme pysyä askeleen edellä, sanoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Kinnunen odottaa yhteistyön alkamista innolla.

– Olemme jo soveltaneet PCAF:n ohjeistusta omassa päästölaskennassamme, mutta nyt jäsenenä pääsemme mukaan sen kehittämiseen. Tarvitsemme yhä tarkempaa tietoa, numeroihin pohjautuvia tavoitteita, läpinäkyvyyttä ja tekoja, jotta pääsemme yhteiseen hiilineutraalisuustavoitteeseemme, Kinnunen sanoo.

Suomen ainoana kuntasektoriin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon keskittyvänä rahoittajana Kuntarahoituksella on yhdessä asiakkaidensa kanssa tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa.

– Paras keinomme kannustaa asiakkaitamme kestäviin investointeihin on vihreä rahoitus. Lisäksi on tärkeää tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille innovaatioille ja tuoda esiin kuntasektorin erikoisosaamista PCAF:n kaltaisissa yhteyksissä, Kinnunen sanoo.

Päästöjen vähentäminen vaatii ponnisteluja ja investointeja läpi yhteiskunnan. Kinnusen mukaan yhteistyössä on voimaa, ja suomalaiset kunnat ovat näyttäneet tästä hyvää esimerkkiä liittymällä Hinku-verkostoon.

– SYKE:n luotsaamassa verkostossa on jo 92 kuntaa, jotka ovat sitoutuneita tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asiakkaillamme rakentaminen on merkittävä päästöjen lähde, joten erityisesti energiatehokkuuteen tulee nyt investoida päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyöverkostoista tähän saa tietoa ja tukea, Kinnunen sanoo.

Lisätietoja

Kalle Kinnunen, vastuullisuuspäällikkö, varainhankinta ja vastuullisuus, 0400 489 425

Antti Kontio, yksikönjohtaja, varainhankinta ja vastuullisuus, 050 370 0285

Lue lisää:

PCAF: Financial institutions taking action

KuntarahoitusVastuullisuus

Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelijoiden mielestä Suomessa on onnistuttu asuntopolitiikassa kokonaisuudessaan hyvin. Suuriin kaupunkeihin on rakennettu eri hallintamuotoisia asuntoja, viime vuosina myös riittävästi.

– Asuntojen hinnat eivät ole meillä karanneet ihmisten käsistä vastaavasti kuin esimerkiksi Tukholmassa. Yhä useammalla ihmisellä on ollut mahdollisuus valita itselleen asunto kaupunkiseudulta. Tämä ei ole ihan yleistä Euroopassa, Anni Sinnemäki sanoi.

Myös MAL-järjestelmä, jossa maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, sai keskustelijoilta kiitosta.

Vähähiilisyys tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Keskustelijat painottivat, että vähähiilisyysosaamista ja -ajattelua on tärkeää kehittää läpi koko ketjun, suunnittelusta materiaalivalintoihin. Vähähiilisyyden kehittäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja myös asukkaiden mukaan ottamista.

– Asuntosäätiölle valmistui noin kuukausi sitten ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Se valmistui täysin aikataulussa ja kustannuksiltaan suunnitellusti. Kaikki hiilijalanjäljelle asetetut tavoitteet alitettiin. Vähähiilisyys vaatii osaamisen kehittämistä niin suunnittelijapuolella kuin materiaalipuolella sekä prosessien kehittämistä, Esa Kankainen korosti.

Sääntelyn pitäisi jättää tilaa myös innovoinnille.

– Olisi toivottavaa, ettei lainsäädännössä ohjattaisi keinoilla vaan tavoitteilla. Asetettaisiin reunaehtoja ja jätettäisiin alalle mahdollisuus innovoida ja tehdä asioita, miettiä, mitkä ovat parhaat tavat tehdä, Aija Tasa painotti.

Aku Dunderfelt muistutti, että vähähiilisen rakentamisen taloudelliset hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä. Puurakentamista saadaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella tehtyä kilpailukykyisesti jo nyt.

Anni Sinnemäki peräänkuulutti rohkeutta.

– Puurakentamisen osalta pitäisi päästä sellaisen laakson yli, jossa rakentamisen omat prosessit, osaaminen, standardit ja ketjut ikään kuin nousisivat paremmalle tasolle. Puurakentamisen ei ole syytä olla kalliimpaa, mutta se on nyt kalliimpaa, koska kaikkea joudutaan miettimään vähän enemmän. Tämän laakson ylittämiseen meillä pitäisi Suomessa olla rohkeutta, Sinnemäki sanoi.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa hankintojen raja-arvot nousevat joskus esteeksi vähähiilisyyden kehittämiselle ja innovoinnille. Aralta toivottiin joustoa kunnianhimoisesti vähähiilisiä ratkaisuja kehittäville toimijoille.

– Jos innovoidaan uutta ja halutaan satsata kestävään kehitykseen, se aina lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen hanke torpataan, jos se ei mahdu raameihin. Asunnot tehdään vuosikymmeniksi, säästöt syntyvät vuosikymmenien aikana, Esa Kankainen muistutti.

Alueiden eriytyminen huolettaa

Voimistuva alueiden eriytymiskehitys huolestutti keskustelijoita. Eriytyminen näkyy asuntopulana kasvukeskuksissa ja laskevina hintoina niiden ulkopuolella.

Keskustelijat painottivat, että alueiden eriytymistä kaupunkien sisällä ei voi ratkaista pelkästään asuntopolitiikalla, vaikka eri hallintamuotoisten asuntojen sekoittaminen yksi keino muiden joukossa onkin. Eriytymisen pysäyttäminen vaatii monitahoista ja monipuolista yhteistyötä kaavoituksesta nuorisotyöhön.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteiksi asiantuntijat nostivat kaavoituksen asettamien hidasteiden ja esteiden purkamisen ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden. Kankainen toivoi Suomeen omaa asuntoasioiden ministeriötä.

Anni Sinnemäen mielestä Suomen pitäisi tavoitella mallimaan asemaa vähähiilisessä rakentamisessa.

­– Toivon, että rakentamisen päästöt saataisiin alas ja rakentamisesta ala, josta voisimme olla ylpeitä myös kestävyysnäkökulmasta, Sinnemäki päätti.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.Lue lisää ja lataa julkaisu

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Sotelainojen ja soteleasinglaskujen laskutussyklissä on vuodenvaihteessa väliaikaisia poikkeuksia

Lähetämme joulukuun aikana sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualuille ne lainalaskut, joiden eräpäivä on tammikuussa. Helmikuussa erääntyvät lainalaskut pyrimme laskuttamaan toimintansa aloittaneilta hyvinvointialueilta, mutta hallinnollisista syistä nämä laskut voidaan luoda vasta tammikuun viimeisillä viikoilla, joten osassa laskuista maksuaika tulee olemaan normaalia lyhyempi.

Leasingvuokrien osalta kaikki tammikuussa alkavat vuokrakaudet laskutetaan tammikuun aikana, mutta normaalia myöhemmässä vaiheessa kuukautta, ja niillä tulee tämän johdosta olemaan tavallista lyhyempi maksuaika. Tammikuussa lähetettävien leasingvuokralaskujen perustiedoissa voi olla virheellinen erääntymispäivämäärä, mutta oikea eräpäivä ilmoitetaan laskun viestissä.

Helmikuusta alkaen laskutussykli palautuu normaaliksi.

Lisätietoja

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Vuodenvaihteen muistilista asiakkaillemme

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Kuntarahoitus lähettää postitse tammikuun 2023 alkupuoliskolla lainoihin, kiinnityksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvät todistukset.

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:

  • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2022
  • todistus vakuuksista
  • kunta- tai kuntayritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2022
  • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2022
  • takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut

Leasingsopimusten vastuuraportin voi asiakas tulostaa itse tulostaa leasingpalvelusta >

Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen kolmansille tahoille kuten tilitoimistolle, tilintarkastajille tai isännöitsijöille.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi    

Kuntatodistukset

Voit pyytää tarjoukset Kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 14 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseen asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi

Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 24.–26.12.

Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen:

  • Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.
  • Uudet kaupankävijät ilmoitetaan Kuntarahoitukselle yhteystietolomakkeella ja uusilta kaupankävijöiltä tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Yhteystietolomake löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta tai lomakkeen saa Kuntarahoitukselta pyytämällä sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi
  • Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.

Lisätietoja saat sähköpostitse: asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi

Antolainaus

  • On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.
  • Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.
  • Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa:

26.12.2022 suljettu

6.1.2023 suljettu (loppiainen)

Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.

Lue myös:

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023


Kuntarahoitus