Näkökulma: Asunto on keskeinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Asunnolla on merkittävä rooli nuoren itsenäistymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuokrasopimus on monelle nuorelle ensimmäinen sopimus, jonka he allekirjoittavat. Kun nuori muuttaa omaan kotiinsa, itsenäinen elämä vasta toden teolla alkaa. Se tuo mukanaan uudenlaisia vapauksia ja vastuita, sekä osalle myös haasteita.

Yksinasuminen on yleistyvä trendi, ja kasvukeskuksissa kilpaillaan kohtuuhintaisista asunnoista. Moni nuori on valmis tinkimään asuinneliöistä säästääkseen vuokrakuluissa. Sijaintikin on tärkeä, sillä töihin, harrastuksiin ja kavereiden luo kuljetaan usein ilman omaa autoa. Nuoren asema asuntomarkkinalla on erityisen haastava silloin, kun asunnolle on kiireellinen tarve.

– Väliaikainen asunnottomuus voi koskettaa nuoren elämää, kun hän muuttaa opintojen perässä toiselle paikkakunnalle tai jos kumppanin kanssa tulee ero. Tällöin nuori saattaa majoittua väliaikaisesti kaverin tai vanhemman luona, josta käsin on haastavampaa järjestää omaa elämää ja ylläpitää arkea, Tiina Irjala, Nuorisoasuntoliitto NAL Ry:n kehittämispäällikkö kertoo.

Nuorten asunnottomuus jää tilastoissa piiloon

Pitkäkestoisena jatkuva asunnottomuus syrjäyttää valitettavan tehokkaasti. Se voi aiheuttaa häpeää, vaikeuttaa avun piiriin hakeutumista tai johtaa muihin ongelmiin. Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski puhuu piiloasunnottomuudesta eli asunnottomuudesta, joka ei tilastoidu.

– Piiloasunnottomuutta on monenlaista. Nuori voi olla edelleen kirjoilla vanhempien tai entisen kumppanin asunnossa, mutta ei ole todellisuudessa tervetullut heidän luoksensa. Oikeasti nuori saattaa asua toisella paikkakunnalla, kaverin sohvalla tai yöpyä kadulla tai hätämajoituksessa, Koski kertoo.

Päihde- tai mielenterveysongelmat voivat olla syy tai seuraus pitkään jatkuneelle asunnottomuudelle. Kun kriisiytyneestä elämäntilanteesta tulee normi, kaikki aika kuluu seuraavasta haasteesta selviytymiseen: missä tänään nukkua, syödä, peseytyä tai pestä vaatteita.

– Ilman asuntoa minkäänlainen toipuminen on mahdotonta, sillä nuori ei yksinkertaisesti kykene järjestämään asioitaan seuraavaa hetkeä pidemmälle. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta pelkkä asunto ei takaa toipumista, vaan nuori tarvitsee myös yksilöllistä tukea elämänhallintaan, Koski jatkaa.

Asunnoton nuori jää usein ilman hänelle kuuluvaa tukea

Kosken ja Irjalan mukaan se, minkälaista apua ja tukea nuori tarvitsee, on aina yksilöllistä. Osalle asumisneuvonta auttaa asunnottomuuden ehkäisyssä. Jos nuorella on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä, neuvonta ja muistutukset ennaltaehkäisevät häätämistä ja sitä myötä myös asunnottomuutta.

– Kun asunnoton nuori saa oikeanlaista tukea asumiseen, se maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kärjistyneiden ongelmien hoitaminen on terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle kallista, huomattavasti kalliimpaa kuin oikea-aikainen ja oikeanlainen tukeminen, Koski sanoo.

– Tukipalveluihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti kiinni, sillä odotustaikana tilanteet menevät poikkeuksetta huonompaan suuntaan. Mielenterveyspalveluiden kohdalla haaste on suuri, sillä palveluiden saamisen ehtona on usein päihteettömyysvaatimus, Irjala lisää.

Asuntoja ja asunnottomien palveluja pitää olla tasavertaisesti saatavilla

Jotta nuorten asunnottomuutta ja sen seurauksia saataisiin minimoitua, kohtuuhintaisia asuntoja tulee olla riittävästi ja asumismahdollisuuksia tulee järjestää myös haastavassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Kohtuuhintaisten ja erityisryhmille suunnattujen asuntojen määrä ja asukasvalintakäytännöt vaihtelevat kunnittain ja toimijoittain.

Kuntarahoitus on merkittävä nuorten asumisen rahoittaja. Sen rahoittamiin kohteisiin kuuluu opiskelija-asuntoja ja nuorille suunnattuja asuntoja, kuten esimerkiksi NAL Asuntojen kohteita. Lisäksi nuoria asuu myös kuntien ja kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöiden kodeissa. Monet tuoreista kohteista on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella, jota myönnetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoiman toteutumista edistäville kohteille. Asumisen kohteissa yhteiskunnallisen rahoituksen perusteena ovat usein panostukset yhdenvertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

– On tärkeää pohtia, mitä yhteisöllisyys nuorille käytännössä merkitsee. Tilojen suunnittelulla voidaan luoda kohtaamispisteitä, mutta yhteistilat ovat usein vähällä käytöllä. Hyvää palautetta on saatu esimerkiksi talotutortoiminnasta. Talotutor toivottaa asukkaat tervetulleeksi ja järjestää kevyttä toimintaa, Irjala kertoo.

Asunnottomien nuorten tilanne luisuu huonompaan suuntaan

Koski kertoo olevansa huolissaan nuorista ja lapsista. Jos asunnottomuuden seurauksiin ja lieveilmiöihin ei vastata rakenteellisesti, se tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

– Tilanne luisuu hitaasti huonompaan suuntaan. Nuoria kiinnittyy katupäihdekulttuuriin ja rikollisuuteen jo vuosia ennen täysi-ikäistymistä. Se kertoo siitä, että nykyinen järjestelmä on epäonnistunut useammassa kohtaa heidän tukemisessaan. Kun yhä enemmän nuoria ja toimintakykyisiä ihmisiä kasvaa sisään katupäihdekulttuuriin, ongelmat kohdistuvat väistämättä myös ympäröivään väestöön, Koski sanoo.

– Helsingissä on tälläkin hetkellä vapaita asuntoja, joita voisi tarjota kodittomille, mutta uuden elämän rakentaminen vaatii muutakin kuin asunnon. Jättääkseen päihteet ja rikollisen alakulttuurin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja jotain, mihin kuulua. Ilman tukea nuori saattaa palata takaisin kadulle ainoan tuntemansa yhteisön luokse, Koski lisää.



Tukialus-hanke

Tukialus-hanke tekee päihde- ja mielenterveystyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.

Lue lisää Avautuu uuteen välilehteen

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

NAL on nuorten asumisen edunvalvoja, joka tarjoaa nuorille asuntoja ja asumisneuvontaa. NAL on esittänyt suosituksia keinoista asunnottomuuden kitkemiseksi.

Lue lisää Avautuu uuteen välilehteen

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Diakonissalaitos ja Sami Lamberg


Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelijoiden mielestä Suomessa on onnistuttu asuntopolitiikassa kokonaisuudessaan hyvin. Suuriin kaupunkeihin on rakennettu eri hallintamuotoisia asuntoja, viime vuosina myös riittävästi.

– Asuntojen hinnat eivät ole meillä karanneet ihmisten käsistä vastaavasti kuin esimerkiksi Tukholmassa. Yhä useammalla ihmisellä on ollut mahdollisuus valita itselleen asunto kaupunkiseudulta. Tämä ei ole ihan yleistä Euroopassa, Anni Sinnemäki sanoi.

Myös MAL-järjestelmä, jossa maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, sai keskustelijoilta kiitosta.

Vähähiilisyys tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Keskustelijat painottivat, että vähähiilisyysosaamista ja -ajattelua on tärkeää kehittää läpi koko ketjun, suunnittelusta materiaalivalintoihin. Vähähiilisyyden kehittäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja myös asukkaiden mukaan ottamista.

– Asuntosäätiölle valmistui noin kuukausi sitten ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Se valmistui täysin aikataulussa ja kustannuksiltaan suunnitellusti. Kaikki hiilijalanjäljelle asetetut tavoitteet alitettiin. Vähähiilisyys vaatii osaamisen kehittämistä niin suunnittelijapuolella kuin materiaalipuolella sekä prosessien kehittämistä, Esa Kankainen korosti.

Sääntelyn pitäisi jättää tilaa myös innovoinnille.

– Olisi toivottavaa, ettei lainsäädännössä ohjattaisi keinoilla vaan tavoitteilla. Asetettaisiin reunaehtoja ja jätettäisiin alalle mahdollisuus innovoida ja tehdä asioita, miettiä, mitkä ovat parhaat tavat tehdä, Aija Tasa painotti.

Aku Dunderfelt muistutti, että vähähiilisen rakentamisen taloudelliset hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä. Puurakentamista saadaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella tehtyä kilpailukykyisesti jo nyt.

Anni Sinnemäki peräänkuulutti rohkeutta.

– Puurakentamisen osalta pitäisi päästä sellaisen laakson yli, jossa rakentamisen omat prosessit, osaaminen, standardit ja ketjut ikään kuin nousisivat paremmalle tasolle. Puurakentamisen ei ole syytä olla kalliimpaa, mutta se on nyt kalliimpaa, koska kaikkea joudutaan miettimään vähän enemmän. Tämän laakson ylittämiseen meillä pitäisi Suomessa olla rohkeutta, Sinnemäki sanoi.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa hankintojen raja-arvot nousevat joskus esteeksi vähähiilisyyden kehittämiselle ja innovoinnille. Aralta toivottiin joustoa kunnianhimoisesti vähähiilisiä ratkaisuja kehittäville toimijoille.

– Jos innovoidaan uutta ja halutaan satsata kestävään kehitykseen, se aina lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen hanke torpataan, jos se ei mahdu raameihin. Asunnot tehdään vuosikymmeniksi, säästöt syntyvät vuosikymmenien aikana, Esa Kankainen muistutti.

Alueiden eriytyminen huolettaa

Voimistuva alueiden eriytymiskehitys huolestutti keskustelijoita. Eriytyminen näkyy asuntopulana kasvukeskuksissa ja laskevina hintoina niiden ulkopuolella.

Keskustelijat painottivat, että alueiden eriytymistä kaupunkien sisällä ei voi ratkaista pelkästään asuntopolitiikalla, vaikka eri hallintamuotoisten asuntojen sekoittaminen yksi keino muiden joukossa onkin. Eriytymisen pysäyttäminen vaatii monitahoista ja monipuolista yhteistyötä kaavoituksesta nuorisotyöhön.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteiksi asiantuntijat nostivat kaavoituksen asettamien hidasteiden ja esteiden purkamisen ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden. Kankainen toivoi Suomeen omaa asuntoasioiden ministeriötä.

Anni Sinnemäen mielestä Suomen pitäisi tavoitella mallimaan asemaa vähähiilisessä rakentamisessa.

­– Toivon, että rakentamisen päästöt saataisiin alas ja rakentamisesta ala, josta voisimme olla ylpeitä myös kestävyysnäkökulmasta, Sinnemäki päätti.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.Lue lisää ja lataa julkaisu

Aija Tasa: Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa.

Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Muunneltavampia asuntoja

Aija Tasan mukaan nykyisissä asuntotuottamisen malleissa asukkaiden toiveita ei huomioida riittävän hyvin, vaikka suunta on menossa parempaan. Esimerkiksi pienistä asunnoista on ollut krooninen pula ja niiden rakentaminen on perustunut kysyntään.

Asuntopolitiikassa on Tasan mielestä onnistuttu kohtuullisen hyvin: rakentamisen laatu ja asumisen taso ovat pääosin hyvällä mallilla, samoin rakennusten turvallisuus ja terveellisyys. Urakoitsijat ja rakennuttajat tekevät jatkuvasti ennusteita kysynnän muutoksista ja seuraavat analyysejä väestökehityksestä. Näiden toimien ansiosta pieniä asuntojakin ryhdyttiin rakentamaan enemmän.

Asuntojen muuntojoustosta on puhuttu pitkään, mutta kehitys on hidasta. Haasteita on myös lainsäädännön puolella, kun joudutaan pohtimaan, miten asunto-osakeyhtiöissä yhdistellään osakkeita. Aija Tasa näkee asuntojen muuntojoustossa paljon mahdollisuuksia.

– Muuntojoustossa on kyse sekä tilaratkaisujen että asunnon muuntojoustosta. On tärkeää miettiä, miten eri tilat palvelevat joustavasti arjen tarpeissa. Kotona työskentely on tuonut asumisen tilaratkaisuihin uusia vaatimuksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ratkaisuja ohjataan liiaksi määräyksin, esimerkiksi niin, että makuuhuoneessa pitää olla tilaa työpisteelle. Asukkaiden toiveet vaihtelevat paljon, eikä viranomaisen mielestäni pitäisi ohjata liian yksityiskohtaisesti.

Tasan mukaan erilaisia tapoja löytää joustavia ratkaisuja on. Kerrostalojen alakerrassa voisi esimerkiksi olla etätyöpistemahdollisuuksia. Hyvin toteutetut uudenlaiset yhteistilaratkaisut voisivat luoda joustoa elämään.

Asumisesta tulee palvelu

Aija Tasan mielestä rakentamisen tärkein kriteeri on turvallisuus ja terveellisyys. Myös laadulla on iso merkitys. Laatu on kuitenkin vaikea käsite, kun yksi arvostaa tilaa, toinen yksilöllisyyttä, kolmas sijaintia.

– Uskon, että rakentaminen kehittyy niin, että on mahdollista toteuttaa yhä enemmän erityyppisiä ratkaisuja, Tasa sanoo.

Tulevaisuudessa asuminen kehittyy palvelujen suuntaan, uskoo Tasa. Asumisen ohessa on mahdollista ostaa esimerkiksi koiran ulkoiluttamista, lastenhoitoa tai siivouspalveluita. Tällä hetkellä jo moni ammattimainen vuokranantaja tarjoaa näitä palveluita. Yhtenä haasteena tällä hetkellä on vaikeus rakentaa kustannustehokasta palvelukonseptia pieniin asunto-osakeyhtiöihin. Tasa uskookin palvelumallin toimivan paremmin vuokra-asuntoyhtiöissä, joissa yksiköt ovat isompia.

Ylipäätään Aija Tasa peräänkuuluttaa yhteistyötä asumisasioissa.

– Tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, jotta vastataan erilaistuviin asumistarpeisiin. Ei pidä säännellä keinoja vaan tavoitteita, ja antaa innovaatioille tilaa. Näin turvataan edellytykset vastata tuleviin asumisen tarpeisiin.


Aija Tasa työskentelee asumisesta ja asuntopolitiikasta vastaavana johtajana Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:ssä, joka on ammattimaisten kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö. Aiemmin hän toiminut muun muassa Valtiokonttorissa asuntorahoituksen parissa. Tasan vastuualueeseen kuuluvat sekä valtion tukema että markkinaehtoinen asuntotuotanto.


Lue myös:


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

Anni Sinnemäki: Rakennusteollisuuden on pakko uudistua

Rakentaminen on ollut sektori, jossa toimintatavat ja tuottavuus ovat kehittyneet hitaasti, sanoo Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Nyt kuitenkin muun muassa digitalisaatio ja kiertotalous ovat luoneet paineen uudistaa rakennusteollisuutta.

– Ne ovat alan kehityksen kannalta hyviä tehokkuustekijöitä, painottaa Sinnemäki.

Suomen ilmastotavoitteet myös pakottavat alan tehostamiseen, koska juuri rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria.

Helsingin kaupunki on ottanut kansallista tasoa järeämmät toimet käyttöön energiatehokkuudessa. Tällä hetkellä rakentamisessa vaaditaan Helsingissä A-energialuokkaa ja pian ollaan siirtymässä vaatimuksiin, jotka asettavat raja-arvot rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle. Myös Espoo ja Vantaa seuraavat samoilla linjoilla.

– Nyt on käynnissä suuri muutos. Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoite edellyttää muun muassa sitä, että on keskityttävä esirakentamiseen, rakennusmateriaaleihin ja rakennusprosesseihin, koska käytön aikainen energiankulutus alkaa olla jo melko matala. Valmistelemme vaatimuksia, jotka asettavat tavoitteet rakennuksen koko elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle, summaa Sinnemäki.

Tavoitteiden on oltava sekä kunnianhimoisia että saavutettavia

Viime syksynä Verkkosaaren korttelista järjestettiin kilpailu, jossa suunnitelmia arvioitiin sekä arkkitehtonisen laadun että rakennuksen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen näkökulmasta. Tulokset olivat toivoa antavia: parhaissa suunnitelmissa rakennusten hiilijalanjälki oli saatu ilahduttavan alas. Verkkosaaren kilpailusta saadut tulokset osoittavat, että esimerkiksi maanalaiset rakennusratkaisut ovat hiili-intensiivisiä ja pysäköintitalot olisi parempi rakentaa maan päälle kuin alle. Elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ohjaa poispäin massiivista maanalaisista ratkaisuista.

– Tällaisilla kilpailuilla on tärkeä merkitys siinä, että rakentamisen elinkaaritavoitteet osataan asettaa sekä kunnianhimoiselle, mutta myös saavutettavalle tasolle, Sinnemäki arvioi.

Verkkosaaren kilpailu paljasti myös sen, että rakennusmateriaalit tulevat muuttumaan.

– Puun käyttö tulee varmuudella kasvamaan, mutta saadut tulokset osoittivat, että myös betoni on käyttökelpoinen vaihtoehto. Vähähiilinen betoni on haastava materiaali, mutta sitä on tullut markkinoille. Silläkin saralla tapahtuu, kertoo Sinnemäki.

Tukipolitiikan on edistettävä muutosta

Apulaispormestari Anni Sinnemäki uskoo, että uutta tavoitetasoa ja sääntelyä tarvitaan kansallisella tasolla. Aina on kilpailua ja edelläkävijöitä, mutta pelisääntöjen täytyy olla kaikille samat ja selkeät. Sääntelyn lisäksi tarvitaan tukku muita keinoja, kuten hiilijalanjälkirajan asettaminen.

– Näen kaupunkien roolin olevan yritysten yhteistyön fasilitoiminen kehittämishankkeissa. Klusteriohjelmassa ne yritykset, joilla on ideoita, voivat löytää esimerkiksi tilaisuuksia pilottikokeiluille, jotka eivät vielä ole kannattavia markkinalla, sanoo Sinnemäki.

Mutta pitäisikö julkisen vallan pyrkiä ohjaamaan rakentamista nykyistä ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin?

– Kyllä pitäisi, vastaa Anni Sinnemäki. – Ajattelen niin, että sääntelyssä on eri vaiheita. Valtion tukipolitiikassa on tärkeää luoda dynaamisuutta ja miettiä, missä ja millainen tuki on tehokkainta. Elämme murrosvaihetta ja valtion rooli on viedä eri aloja sen yli.

Tukipolitiikan riskinä on, että se betonoi käytäntöjä. Siksi Sinnemäki varoittaa luomasta pysyviä tukirakenteita. Sinnemäen mukaan esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden kannalta energiatuet ovat hyvä kannuste.

Ympäristöteema on koko Euroopan teema

Vaikka rakentaminen ja sääntely ovat perinteisesti paikallisia ja kansallisia, osaamista voidaan saada muualtakin. Sinnemäen mukaan esimerkiksi Saksassa on hyvin samansuuntaisia suunnitelmia kuin Suomessa.

– Vaikka toimintamallit olisivat erilaisia, ne vievät silti samaan suuntaan. Sääntelyn osalta toimintaa voisi jossain määrin viedä samaan suuntaan ja yhdistää regulaatiota.


Anni Sinnemäki on toista kautta Helsingin kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari. Sinnemäki on ollut keskeisessä asemassa, kun Helsinki on nostanut viime vuosina merkittävästi vuosittaisia asuntotuotantotavoitteitaan ja kiristänyt ilmastotavoitteitaan. Sinnemäki on entinen työministeri ja kansanedustaja.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.


Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen

Juha Kaakinen: Tarvitaanko asuntoasioille oma ministeriö?

Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat myös asuntorakentamiseen. Asuntomarkkinoiden muutos näkyy vahvasti juuri ilmastokysymyksissä, joissa tavoitteet alkavat vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen sanoo, että muutos on niin suuri, että nyt olisi jo tarvetta erilliselle asuntoministeriölle.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön.

Kaakinen nostaa yhdeksi esimerkiksi lyhytjänteisyydestä osuuskuntamallin, joka luotiin osin katteettomilla lupauksilla. Rahoittajien saaminen asunto-osuuskuntahankkeita varten on käytännössä mahdotonta, sillä Suomessa ei ole asunto-osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä samalla tavalla kuin on esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille. Puuttuva lainsäädäntö estää siis käytännössä osuuskuntamallisen asuntorakentamisen.

Konkreettisena kehitysehdotuksena Kaakinen nostaa esille rakennetun ympäristön ministeriön lisäksi erillisen asuntoilmastorahaston perustamisen. Rahaston kautta voitaisiin rahoittaa hiilineutraaliuuteen tähtääviä rakennushankkeita riippumatta siitä, ovatko ne ARA-hankkeita vai vapaarahoitteisia.

– Asuntoilmastorahaston kautta voitaisiin kanavoida rahoitusta sellaisille hankkeille, joiden kustannukset ovat kohtuullisia ja jotka ovat ilmastollisesti järkeviä. Vapaarahoitteisella puolella ei välttämättä olla ilmastotehokkaita, koska se lisää kustannuksia. Rahasto voisi olla osaratkaisu tähän ongelmaan, sanoo Kaakinen.

Kohtuuhintainen tuotanto vähentää asunnottomuutta

Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, uskoo Juha Kaakinen. Sitä pitäisi lisätä myös ARAn tuella. Kaupunkiseutujen vetovoimatekijät ovat niin isot, että kysyntää on aina, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa merkkejä siitä, että ylituotantoa tai ylitarjontaa olisi ehtinyt syntyä.

Jos kohtuuhintaisen asumisen kriteerinä on se, että maksimissaan 25 prosenttia tuloista menee asumiseen, pitäisi kohtuuhintaista rakentamista lisätä merkittävästi. Nyt kohtuuhintaisten asuntojen akuuttia puutetta kompensoidaan asumistuella, josta yli puolet menee vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Kaakinen uskoo, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on ylipäätään parempi vaihtoehto kuin asumistuet.

– Ekonomistit ovat sitä mieltä, että kun rakennetaan tarpeeksi niin hinnat laskevat. Tälle ei näy empiirisiä todisteita. On kysyttyjä alueita, joilla hintataso pysyy, vaikka rakennettaisiin uutta. Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, sanoo Juha Kaakinen.

Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on ollut keskeinen vaikutus asunnottomuuteen. Esimerkiksi perheiden asunnottomuutta ei ole tällä hetkellä lainkaan.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Missä tilanteissa kannattaa rakentaa markkinaehtoisesti ja milloin valtion tukemana? Kaakisen mukaan perusasetelma on ollut se, että heikossa suhdannetilanteessa valtion tukemaa asuntorakentamista on voitu lisätä. Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle ei kuitenkaan muutu suhdanteiden mukaan.

– Pidän tätä vastakkainasettelua markkinaehtoisen ja valtion tukeman asuntotuotannon välillä hieman turhauttavana ja keinotekoisena. Tietysti markkinaehtoisella ja valtion tukemalla asuntotuotannolla on erilainen toimintalogiikka, mutta rakentamisessa on paljon yhteistä ja yhteistyö on erittäin hyödyllistä, painottaa Kaakinen.

Tontinvarausprosessin helpottaminen ja kaavoituksen nopeuttaminen avuksi

Tontinvarausprosessin tulisi olla kaikkialla läpinäkyvä, uskoo Juha Kaakinen. Kaikkien toimijoiden kannalta olisi tärkeää tietää millä perusteilla kukin tontit saa. Jos lähtee hakemaan vaikkapa yksittäistä ARA-tonttia, se on hankalaa. Tällä hetkellä. vaaditaan suurempia kokonaisuuksia.

– Ei ole oikein syyllistää kaavoittajia, mutta esimerkiksi Helsingissä kaavoittaminen on varsin yksityiskohtaiseksi vietyä tekemistä, kommentoi Kaakinen. – Kaavoitus on hidasta ja prosessit kestävät kauan. Erityisesti Helsingin seudulla prosessit tuppaavat venymään. Se tietenkin hidastaa osaltaan toteutusvaiheeseen pääsyä.

Kaakisen mukaan kummankin prosessin, tontinvarauksen sekä kaavoituksen, selkeyttäminen helpottaisi asuntotuotannon tilannetta merkittävästi.


Juha Kaakinen jäi keväällä 2022 eläkkeelle Y-Säätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Kaakinen on Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu sosiaalisen asumisen ja asunnottomuuden asiantuntija. Kaakinen tunnetaan yhtenä asunnottomuustyötä johtavan Asunto ensin -periaatteen luojana ja toteuttajana.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

Jouni Parkkonen: Kohtuuhintaiset asunnot varmistavat toimivat työmarkkinat

Kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula – etenkin pääkaupunkiseudulla. Väestön ikääntyminen kasvattaa erilaisten palveluasuntojen tarvetta. Laitosasumisen purkamisen myötä myös esimerkiksi vammaisille suunniteltujen asuntojen tarve lisääntyy.

ARA-järjestelmä on kautta historian täydentänyt asuntotuotantoa. Aiemmin ARAlla oli selkeästi nykyistä suurempi merkitys osana asuntorakentamisen järjestelmää. Varsinkin 1990-luvulla se oli keskeisessä roolissa nostamassa Suomea ulos lamasta. Laman pahimpina vuosina yli 75 prosenttia rakentamisesta oli ARA-tuotantoa. Nykyään sen rooli on suppeampi, ja ARA tukee korostuneemmin pienituloisten ihmisten asumista.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen mukaan nykyinen järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta kysyntään nähden asuntoja ei tuoteta riittävästi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin selkeästi enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tällä hetkellä Helsingin hintataso on este muun muassa työvoiman liikkuvuudelle.

– Helsingin seudulle ei kannata tulla, jos ei saa tuloihin nähden järkevän hintaista asuntoa. Jos kohtuuhintaisia ARA-asuntoja olisi tarpeeksi, olisi työvoiman liikkuvuuskin parempi, kertoo Jouni Parkkonen.

– Toivon, että Suomessa ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat asuntojen hintojen takia pendelöimään pääkaupunkiseudulle töihin, sanoo Parkkonen.

Tonttien saatavuus pullonkaula

Erityisryhmäkohteiden tarve on tällä hetkellä suuri. Ongelman merkittävin syy on tonttien huono saatavuus, ei niinkään rahoitusjärjestelmä. Lisäksi erityisryhmärakentamisen investointituen hakemuksia on enemmän kuin avustusten myöntövaltuuksia. Tähän auttaisi investointivaltuuksien kasvattaminen. Erityistä tukea asumisessa tarvitsevat usein pakolaiset, opiskelijat sekä mielenterveysja päihdeongelmaiset.

– On selvää, että nuoriso- ja opiskelija-asuminen on muun asumisen kaltaista. Opiskelijoilla ja nuorilla on kuitenkin vielä matalampi tulotaso kuin pienituloisilla keskimäärin. Siksi investointituet nuoriso- ja opiskelija-asumiseen ovat erityisen tärkeitä. Jos nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennetaan enemmän julkisella tuella, opiskelijat ja nuoret eivät ole vapailla asuntomarkkinoilla, ja se on tietysti hyvä juttu, kommentoi KOVAn Parkkonen.

Kaipaako valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusmalli muutoksia?

Asuntopolitiikka koskettaa koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen. Tästä syystä ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli Suomeen Asuntopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2021–2028. Siinä peräänkuulutetaan asuntorakentamisen kytkemistä tiukemmin muihin politiikan lohkoihin. Jouni Parkkosen mukaan malliin kaivattaisiin isojakin muutoksia. Hän mainitsee esimerkiksi korkotukijärjestelmän, joka on rakennettu hyvin toisenlaiseen rahoitusmarkkinaympäristöön.

Esimerkiksi lainanlyhennysohjelmien takapainotteisuutta ei järjestelmän alkuvaiheessa pidetty ongelmallisena, koska inflaatio ehti pitkän laina-ajan mittaan syödä merkittävän osan lainasta.

– Valtion itsensä määrittämä riskienhallintapolitiikka ei ole tässä muodossa onnistunut. Se korostaa teoreettisia riskejä enemmän kuin pitäisi. Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että kohtuuhintainen rakentaminen kasvukeskusten ulkopuolelle on tehty mahdottomaksi. Samalla valtio on korostetusti halunnut siirtää riskejä kunnille. Sama koskee osin asuntojen korjaamistakin. Esteetöntä ja energiatehokasta asumista tarvitaan kuitenkin koko Suomessa, Parkkonen summaa.

Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia slummeja

Suomalaisen asuntorakentamisen suurimpia viisauksia on ollut monipuolisen asuntokannan kaavoittaminen, millä turvataan myös asukasrakenteen monipuolisuus.

– Siitä täytyy pitää kiinni. Ei meillä ole tarvinnut keskustella slummeista samalla tavalla kuin vaikka Ruotsissa, Parkkonen sanoo.

Suomessa keskeinen ajatus on ollut se, että samoissa naapurustoissa asuu eri tuloluokkia ja muutenkin erilaisia taustoja edustavia ihmisiä.

– ARA-järjestelmällä on keskeinen rooli sen turvaamiseksi, että ylipäätään on monipuolista asuntorakentamista, kertoo Jouni Parkkonen.

Helsingissäkin on ollut liian vuokratalovaltaisia lähiöitä, joita on pyritty parantamaan joko purkamalla, rakentamalla lisää tai myymällä asuntoja. Esimerkiksi Jakomäki rakentui 1970-luvulla puhtaaksi vuokralähiöksi, mikä jälkikäteen todettiin huonoksi vaihtoehdoksi. Helsingin Myllypuro on onnistunut esimerkki korjaavista toimenpiteistä ja asukaspohjan muutoksella aikaansaadusta ongelmien vähentämisestä.

Valtion ARA-tuki nykyään lähes olematon

Valtio tukee ARA-järjestelmää nykyään hyvin vähän.

– Jos on asetettu sosiaaliset tavoitteet, pitäisi olla myös valtion tukea. Tukea pitäisi saada nykyistä enemmän erityisesti peruskorjauksiin, jotka määrittävät vuokratasoa jatkuvasti enemmän, sanoo Jouni Parkkonen.

Kasvukeskusten ulkopuolella suurin haaste on rahoituksen saatavuus, ja se koskettaa kaikkea asuntorakentamista, ei vain ARA-asuntokantaa. Hallintamuodosta riippumatta rahoituksen saatavuudessa on isoja haasteita.


Jouni Parkkonen työskentelee Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtajana. Parkkonen on aiemmin toiminut muun muassa asuntoministeri Krista Kiurun erityisavustajana Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2014.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

Valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä kaipaa uudistuksia – muuttoliike ja energiansäästötarpeet edellyttävät reagointia

Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ehkäissyt segregaatiota ja asunnottomuutta sekä lisännyt ihmisten tasa-arvoa tarjotessaan asuntoja muun muassa opiskelijoille, senioreille ja vammaisille ihmisille. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä on menestystarina, mutta muuttunut toimintaympäristö edellyttää siltä myös muutoksia.

Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukeman asuntotuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suurin osa vastaajista (73 prosenttia) koki, että järjestelmä toimii hyvin, mutta vastauksissa korostui huoli valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin, muuttuvat asumistarpeet sekä rakentamisen kustannukset ja ilmastovaikutukset luovat järjestelmään painetta, johon valtion toivotaan asuntopolitiikallaan vastaavan.

Kuntarahoitus koosti kyselyn tuloksista ja asiantuntijahaastatteluista keskustelupaperin, jossa yhtiö esittää suosituksia valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän kehittämiseen.

Muuttotappio kurittaa harvaan asuttuja alueita – 90 prosenttia vastaajista on huolissaan asuntokannan rapistumisesta

Kuntarahoituksen kyselyssä 90 prosenttia vastaajista näki kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistumisen suurena tai melko suurena ongelmana. Keskustelupaperissa haastatellut Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ja asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen peräänkuuluttavat muutoksia valtion tukemaan asuntotuotantojärjestelmään.

Kaakisen mukaan ratkaisu alueiden eriytymiseen vaatii muutoksia maan hallinnon tasolla: rakennettu ympäristö tarvitsee oman ministeriönsä.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön, Kaakinen ehdottaa.

Inflaatio ja raaka-aineiden saatavuusongelmat uhkaavat pysäyttää rakentamisen

Asuntosektorin toimijat ovat erittäin huolissaan rakentamisen kustannuksista ja raaka-aineiden riittävyydestä. Kuntarahoituksen kyselyssä jopa 94 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa lisäävät rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Huoli voimakkaasti kohoavista materiaalikustannuksista toistui lähes jokaisessa avoimessa vastauksessa, ja osa vastaajista odotti asuntorakentamisen pysähtyvän täysin.

61 prosenttia kyselyn vastaajista näkee, että valtion tukema asuntotuotanto voisi auttaa tasaamaan suhdannekuoppaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo kuitenkin aloittaisi uudistamisen kaavoituksesta, joka nousi myös Kuntarahoituksen kyselyssä esiin merkittävänä pullonkaulana. 78 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että asuntokaavoituksen hitaus tai asunnoille kaavoitettujen alueiden puute aiheuttavat Suomelle suuria tai melko suuria ongelmia.

Kuntarahoitus kartoitti kyselyssään myös asuntosektorin toimijoiden käsityksiä rakentamisen ilmastovaikutuksista. 61 prosenttia vastaajista näki, että ilmastonmuutos huomioidaan rakentamisen materiaalivalinnoissa riittävän hyvin. Rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset ilmastovaikutukset ovat mittavia, mutta vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa hidastavat osaltaan ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajat. Kuntarahoitus ehdottaa siksi, että hyväksyttyjen kustannusten arviointitapaa muutetaan.

– Keskeistä on huomioida, että energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Aku Dunderfelt.

Kuntarahoituksen kolme suositusta suomalaiseen asuntopolitiikkaan: Sujuvampaa kaavoitusta, elinkaarikustannuksia ja joustoa prosesseihin

Miten suomalaisen valtion tukeman asuntotuotannon menestystarina turvataan tulevaisuudessa? Keskustelupaperissa Kuntarahoitus nostaa esiin kolme suositusta. Suositukset perustuvat Kuntarahoituksen teettämään kyselyyn sekä keskustelupaperin asiantuntijahaastatteluihin:

  1. Kaavoituksesta on tehtävä sujuvampaa etenkin kasvukeskuksissa, missä päätöksenteon hitaus hidastaa rakentamista. Kaavoituksen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää ja tehdä kaavoituksesta mahdollistavaa rajoittavan sijaan.
  2. Rakentamisen kustannuksia on arvioitava koko elinkaaren näkökulmasta. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana. Siksi ARA-kohteissa tulisi voida hyväksyä nykyistä korkeampia rakentamiskustannuksia, jos ne johtuvat energiatehokkuusinvestoinneista, jotka alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia.
  3. Valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän prosessien ja ehtojen on joustettava enemmän. Korkotukilainojen käsittelyprosessien on oltava nopeita ja sujuvia. Myös korkotukilainojen lyhentämisestä tulee tehdä joustavampaa.

Keskustelupaperin verkkosivu

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut, Kuntarahoitus
Puh. 050 336 3914
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi

Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan. Siinä kuntatalouden, johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijat arvioivat kuntien tilaa sekä visioivat sitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää.

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

Kuntarahoitus on Hoasin vuoden yhteistyökumppani – asiantunteva, kehitysmyönteinen asenne pitkäjänteisen yhteistyön ytimessä

Kuntarahoituksen ja Hoasin yhteistyö ulottuu aina 1990-luvulle asti. Pitkäjänteisen asiakkuuden taustalta löytyivät myös selkeät perustelut valinnalle vuoden yhteistyökumppaniksi. 

– Yhteistyömme on aina ollut saumatonta ja asiantuntevaa, Tarhio kertoo. – Arvostamme kumppanuudessa erityisesti sen jatkuvuutta ja luotettavuutta. Kuntarahoituksen tarjoaman rahoituksen avulla olemme voineet kehittää kiinteistökantaa strategiamme mukaisesti. 

Hoasin johto tapaa Kuntarahoituksen tiimin vähintään kahdesti vuodessa yleiskatsauksen merkeissä. Säännöllisessä yhteydenpidossa ja ajatustenvaihdossa piileekin selkeitä hyötyjä. 

– Pysymme hyvin ajan tasalla siitä, millaisia tarpeita ja vaatimuksia on edessäpäin. Esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on tällä hetkellä aihe, joka on meille tärkeä ja vaatii paljon perehtymistä. Arvostamme, että voimme käydä aiheesta keskustelua asiantuntevan yhteistyökumppanin kanssa. 

Säätiön toimitusjohtaja kiittelee yhteistyössä ennakoitavuutta ja kehitysmyönteisyyttä.  

– Arkitoiminnan on hoiduttava rutiinilla. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uskallusta kyseenalaistaa tuttuja toimintatapoja. Maailma ei saa mennä ohi sillä välin, kun keskitymme tekemään asiat vanhaan malliin. Kuntarahoitukselta on löytynyt aina osaava ja oikea asenne tällaiseen kehitystyöhön.

Sujuva yhteistyö kaikkiin suuntiin luo kehitystä

Hoas ylläpitää ja kehittää yli 10000 asunnon suuruista kiinteistökantaa. Säätiön maailmassa risteää monta polkua: yhteistyötä tehdään muun muassa rakennuttajien, rahoittajien, opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen, rakennusalan järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Suomalaista kiinteistösektoria Tarhio kuvailee lopulta yllättävän pieneksi alaksi.  

– Kaikki tuntevat kaikki. Siksi tarvitsemme sujuvaa keskinäistä tiedonvaihtoa, jos mielimme kehittää alaa. Tietysti etsimme inspiraatiota myös kansainvälisesti: Hoas pitää yhteyttä eurooppalaisiin opiskelija-asumisen toimijoihin ja haemme heiltä esimerkkejä toiminnan kehittämiseen Suomessa.   

Puurakenteinen opiskelijatalo Tuuliniitty 1 Tapiolassa on toimitusjohtaja Tarhion mukaan yksi merkittävimmistä hankkeista, jossa Hoas on tehnyt yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa.

Hoas haluaa olla myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Säätiö tekee vaikuttajaviestintää päättäjille ja Tarhio toivoo myös keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon kehityksestä Suomessa. Esimerkkinä hän käyttää ARA:a, jonka yhteiskunnallinen painoarvo pitäisi toimitusjohtajan mielestä ymmärtää laajasti. 

– ARA-tuotanto auttaa rakennusliikkeitä pitämään toiminnan käynnissä erityisesti taantumassa, kuten oli esimerkiksi 90-luvun laman aikoihin. Sillä on yksittäisiä projekteja ja tilikausia suurempi, pitkäjänteisempi vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. ARA:n valtiontakauksen ansiosta myös Hoasin kaltaisilla yleishyödyllisillä toimijoilla on paljon laajemmat mahdollisuudet uudistuotantoon ja toimintaan. 

Kehittämisen varaakin Tarhio näkee. Hän on kuullut monen toimijan suusta toiveen siitä, että ARA:n päätökset tulisivat nopeammin ja virasto pitäisi toimijoita paremmin ajan tasalla. 

– Rakentaminen, rahoitus, kaavoitus ja kaikkiin näihin liittyvä päätöksenteko vaativat paljon yhteistyötä, jotta asiat etenevät eikä synny tarpeettomia pullonkauloja. Usein puhutaan kymmenien miljoonien arvoisista hankkeista: on ymmärrettävää, että tällöin pitkittyvä epävarmuus stressaa hanketta toteuttavia tahoja valtavasti.

Asumisen tarpeet kehittyvät, toive kodista säilyy

Asuminen on murroksessa, joka heijastuu myös Hoasin toimintaan. Koronapandemia vauhditti digitalisaatiota läpi koko yhteiskunnan. Säätiössä uskotaan, että etätyön lailla myös entistä suurempi osa opiskelusta siirtyy kotiin: tämä vaikuttaa asuntokohteiden tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi ryhmätilojen suhteen.  

– Maailmantilanne on edelleen epävarma. Elintarvikkeiden ja liikkumisen kustannukset ovat kohonneet, mikä rokottaa kovasti nuorten elintasoa. Onkin tärkeää, että Hoasin kaltaiset toimijat voivat tarjota asumiseen edullisen vaihtoehdon: kohteidemme hintataso on 35 prosenttia vapaita markkinoita matalampi. 

Opiskelijakämpän hintatasosta ja etätyöskentelyvalmiuksista huolimatta Tarhio pitää edelleen tärkeänä tuttua perusasiaa: nuoren pitää saada tuntea asunto ennen kaikkea kodikseen. Hoas ylläpitää kohteidensa pidempiaikaiseen asumisviihtyvyyteen muun muassa asuntojen perus- ja viihtyvyysparannuksilla. 

– Elämme hektistä, pirstaleista aikaa. Tietomäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja se kuormittaa ihmisiä. Tämä muuttaa sitä, mitä toivomme ja odotamme kodilta. Tarvitsemme entistä enemmän oman tilan, jossa rauhoittua; paikan, jossa saamme ”mököttää” kaikessa rauhassa. 


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy