Ennustemalli tehostaa hyvinvointialueen talouden suunnittelua

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kesän kynnyksellä hyvinvointialueella heräsi tarve kauaskantoisemmalle talouden tarkastelulle.

– Halusimme saada työkalun tulevaisuuden talouslukujen simuloimiseksi. Tavoitteena oli tarkastella tilannettamme niin koko hyvinvointialueen kuin toimialueidenkin tasolla, Soiten talousjohtaja Helinä Saarela selventää.  

Katse seuraavasta talousarviosta kauemmas

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten talousjohtaja Helinä Saarela Soiten tiloissa kuvattuna.

Soite haki Inspiralta apua työkaluun, jolla hyvinvointialueen tuloksen kehitystä pystyisi arvioimaan kohti vuosikymmenen loppua. Malli auttaisi tarkastelemaan talouden kehitystä pitkällä aikajänteellä – ei pelkästään seuraavaan talousarvioon saakka.

Yhteistyön aluksi asetettiin tavoitteet, joita Inspira pyrki ohjaamaan mahdollisimman vähän. Inspiralle oli tärkeää räätälöidä malli asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskusteluiden lopputuloksena syntyi Excel-työkalu, jolla voi luoda skenaarioita ja ennustaa hyvinvointialueen pidemmän aikavälin talouden kehitystä.

– Kun pystymme simuloinneilla konkretisoimaan suunniteltavien kehittämistoimien ja investointien vaikutuksia tuotto- ja kulueriimme sekä tulokseemme, pystymme johtamaan talouttamme ja investointikykyämme entistäkin paremmin, talousjohtaja Saarela kertoo.

Ketterä yhteistyö tuotti tulosta

Malli syntyi Soiten ja Inspiran ketterällä yhteistyöllä, jota jaksotettiin parin viikon pyrähdyksiin. Intensiivisten työjaksojen välissä Inspira kutsui projektiryhmän kokoukseen, jossa käytiin läpi avoimia kysymyksiä ja linjattiin seuraavaa vaihetta.

Hyvinvointialue sai mallin käyttöönsä loppuvuodesta ja vie sitä parhaillaan osaksi arkea. Malli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Vielä käyttöönoton jälkeenkin mallia voidaan päivittää hyvinvointialueen tarpeiden mukaan. Työkalu ei ole valmis ennen kuin se on testattu käytännössä.

– Vaikka malli on tehty yhteistyössä ja asiakkaan toiveita kuunnellen, se kuitenkin elää ajassa. Kun se siirtyy käyttöön, heiltä tulee ideoita ja huomataan, mikä toimii ja mikä ei. Meidän on tarkoitus päivittää ja kehittää työkalua niiden perusteella, kertoo Inspiran Olli Immonen.

Yhdessä kehittämisen malli osoittautui hyvinvointialueelle hyödylliseksi. He olivat tulevina käyttäjinä mukana työkalun kehityksessä alusta alkaen, mutta Inspira huolehti sen rakentamisesta.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa ja taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi Immonen kannustaa hyvinvointialueita suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen.

– On järkevää katsoa eteenpäin, luoda skenaarioita, valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin ja sitä kautta suunnitella taloutta. Meihin voi olla yhteydessä, jos haluaa jutella aiheesta – autamme mielellämme.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

Talouden mallinnus tarjoaa tietoa hyvinvointialueen johtamiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.

– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.

Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.

– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.

Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.

– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.

Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa

Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.

Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.

– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.

Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.

Tietoon perustuvaa johtamista

Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?

– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.

Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.

– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.


Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero

Sotelainojen ja soteleasinglaskujen laskutussyklissä on vuodenvaihteessa väliaikaisia poikkeuksia

Lähetämme joulukuun aikana sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualuille ne lainalaskut, joiden eräpäivä on tammikuussa. Helmikuussa erääntyvät lainalaskut pyrimme laskuttamaan toimintansa aloittaneilta hyvinvointialueilta, mutta hallinnollisista syistä nämä laskut voidaan luoda vasta tammikuun viimeisillä viikoilla, joten osassa laskuista maksuaika tulee olemaan normaalia lyhyempi.

Leasingvuokrien osalta kaikki tammikuussa alkavat vuokrakaudet laskutetaan tammikuun aikana, mutta normaalia myöhemmässä vaiheessa kuukautta, ja niillä tulee tämän johdosta olemaan tavallista lyhyempi maksuaika. Tammikuussa lähetettävien leasingvuokralaskujen perustiedoissa voi olla virheellinen erääntymispäivämäärä, mutta oikea eräpäivä ilmoitetaan laskun viestissä.

Helmikuusta alkaen laskutussykli palautuu normaaliksi.

Lisätietoja

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

  1. Varmista että
    • hyvinvointialueella on käytössä yksi voimassa oleva kuntatodistuslimiitti
    • sopimuksen limiitti riittää tiedossa oleviin lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin
    • mahdollisille uusille kaupankävijöille on haettu valtuuksia erillisellä lomakkeella. Lähetämme tammikuussa hyvinvointialueille luettelon meille ilmoitetuista kaupankävijöistä. Vastaanottajan tulee vahvistaa kaupankävijälistan oikeellisuus.
  2. Jos yhdelle hyvinvointialueelle on siirtymässä useita kuntatodistuslimiittejä, on ylimääräiset sopimukset irtisanottava. Jos irtisanottavaan limiittiin liittyy avoimia kuntatodistuksia, tulee niiden osalta olla yhteydessä Kuntarahoitukseen. Voimassa olevat kaupat siirtyvät sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille tapaan yleisseuraantona, mutta kunnilta ja vapaaehtoisilta sotekuntayhtymiltä siirtyvistä kaupoista on sovittava erikseen.
  3. Varaudu ennakolta vuodenvaihteen lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin. Hyvinvointialuetodistuslimiitit tulevat olemaan käytössä tammikuun puolivälin jälkeen 2023. Sitä ennen tarvittava lyhyt rahoitus kannattaa hankkia kuluvan vuoden puolella.
  4. Ilmoitukset siirtyvistä ja irtisanottavista kuntatodistuslimiiteistä on tehtävä 23.12.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen antolainaus(at)kuntarahoitus.fi. Irtisanomiset tekee limiittisopimusten tämänhetkinen vastapuoli.

Lisätietoja:

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden investointien rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen on syytä selvittää hyvissä ajoin. Listasimme siirtojen tärkeimmät periaatteet ja sen, miten asiakkaidemme on erilaisissa tilanteissa toimittava.

Rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen 

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velkakirjalainat, kuntatodistuslimiitti-, leasing- ja johdannaissopimukset sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien antamat takaussitoumukset siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.  Siirtyviin lainoihin kuuluvat sekä pitkäaikainen rahoitus että kuntatodistukset. Hyvinvointialueen on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.

Kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueille ilman erillistä sopimista ja hyvinvointialueen päätöstä. Kunnan ja vapaaehtoisen sotekuntayhtymän velvollisuutena on ollut päättää ja antaa yksilöity selvitys hyvinvointialueelle ilmoitettavista ja sen vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista. Hyvinvointialueen aluevaltuuston on puolestaan käsiteltävä selvitys ja päätettävä sen perusteella yksilöidysti ne Kuntarahoitukselta olevat kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut, joiden siirtymisen sopimus- ja vastuuehtoineen se hyväksyy sekä sen, mistä ajankohdasta alkaen siirtyminen hyväksytään.

Aluevaltuuston päätöksessä on suositeltavaa antaa määrätylle tai määrätyille viranhaltijoille oikeus tehdä viranhaltijapäätöksenä teknisluonteisia täydennyksiä ja korjauksia hyvinvointialueen vastuulle siirtyviksi hyväksyttyjen sopimusten ja vastuiden yksilöintitietojen selventämiseksi ja täydentämiseksi.  

Jos hyvinvointialueen valtuusto ei ole päätöksellään hyväksynyt kunnan tai vapaaehtoisen sotekuntayhtymän yhtä tai useampaa sopimusta ja/tai vastuuta siirtyväksi hyvinvointialueen vastuulle tai sen päätös ei saa lainvoimaisuutta, sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueelle, vaan ne jäävät nykyisen velallisen vastattaviksi.  

Jos hyvinvointialueelle siirtyvissä sopimuksissa on useita samaan käyttötarkoitukseen liittyviä sopimuksia, kuten kuntatodistusohjelmia, sopimusten järjestelystä kannattaa olla yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin. 

Leasingsopimusten osalta kunnalta tai vapaaehtoiselta sotekuntayhtymältä jo laskutettuja tai ennen vuodenvaihdetta laskutettavia, vuotta 2023 koskevia laskuja Kuntarahoitus ei voi korjata tai jakaa kunnan tai sotekuntayhtymän ja hyvinvointialueen kesken, vaan kunnan tai sotekuntayhtymän tulee suorittaa maksut Kuntarahoitukselle ja edelleenveloittaa hyvinvointialueelta sille kuuluvat maksut.
 
Pääsääntönä on se, että kaikki Kuntarahoituksen kanssa tehdyt sopimukset ja vastuut joko siirtyvät kokonaisuudessaan yhdelle vastapuolelle tai ne päätetään ennenaikaisesti. 

Kaupankäyntioikeuden säilyminen ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus 

Jos kuntatodistuskaupan kaupankävijöihin tulee henkilövaihdoksia, nämä on ilmoitettava mahdollisimman hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Uusille kaupankävijöille haetaan valtuuksia erillisellä lomakkeella. 

Kuntarahoituksen digitaalisten palvelujen sopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien osalta hyvinvointialueille.Kuntarahoitus luo palveluihin hyvinvointialueen organisaation ja siirtää palvelussa näkyvät omat sopimuksensa automaattisesti. Asiakkaan vastuulle jää käyttäjätietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä muun sopimuskannan siirto hyvinvointialueelle eli velallisen muutos. 

Leasinglaiterekisterin käyttäjien henkilömuutokset tai yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Kuntarahoitukselle osoitteeseen leasing@kuntarahoitus.fi.

Tiedot siirtyvistä sopimuksista ja vastuista toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen antolainaus@kuntarahoitus.fi.Kuntarahoitus ohjeistaa vuodenvaihteessa tarkemmin sopimusten siirron yksityiskohdista. 

Uuden rahoituksen hakeminen hyvinvointialueille vuodenvaihteen jälkeen 

Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehtiin viime keväänä muutos, jonka perusteella Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueiden uusia investointeja.  

Samoin kuin muidenkin rahoituslaitosten myöntämä rahoitus, myös Kuntarahoituksen pitkäaikainen rahoitus edellyttää kuitenkin investoinnille valtioneuvoston erityislupaa.  

Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus myöntää hyvinvointialuetodistuksina. Kaupankävijöiden kaupankäyntivaltuudet on ilmoitettava Kuntarahoitukselle hyvissä ajoin ennen haluttua nostopäivää. 

Koska hyvinvointialueet eivät ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa Kuntien takauskeskuksessa, on takauskeskus asettamassa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosittaisen limiitin. Limiitin suuruuden Kuntien takauskeskus tullee ilmoittamaan marraskuussa 2022. 

Lisätietoja

antolainaus@kuntarahoitus.fi
leasing@kuntarahoitus.fi

Uutisen sisältöä on päivitetty 23.11.2022 leasingsopimuksiin ja -palveluihin liittyen.

”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa

Syksy etenee, ja hyvinvointialueet käynnistävät koneitaan. Miten valmistelu sujuu Pohjois-Savossa?

”Valmistelu etenee aikataulussa, vaikka työsarkaa riittää. Pohjois-Savossa palveluja ei ole laajalti yhdistetty, eli parikymmentä organisaatiota lyö nyt kertaheitolla hynttyyt yhteen. Monen eri verkkatakin ryhmästä muodostuu yksi keltamusta joukkue – maakunnan värejä mukaillen. Tavoitteena on, että siirtymä sujuu sulavasti, ilman häiriöitä kansalaisten palveluissa tai työntekijöiden arjessa.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime viikkoina?

”Aloitin työt hyvinvointialueen puikoissa elokuun alussa. Ensimmäinen tehtävä on ollut kerätä itselleni johtoryhmä ja valita vastuuhenkilöt. Nyt siirrymme kohti organisaatiota, jolla toimintaa jatketaan vuodenvaihteen yli. Seuraava iso kokonaisuus on talousarvio. Raami on todella tiukka, lainanottovaltuudet vähäisiä ja siirtymärahoitus aleneva. Näistä ruvetaan nyt neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa, kaikkea katsotaan kriittisesti. Haastetta riittää, koska tässä ollaan aivan uuden edessä.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Strategiatyö on myös polkaistu käyntiin. Talousarvion lisäksi luodaan siis kuvaa siitä, miltä hyvinvointialueen toiminta näyttää vuosikymmenen loppuun asti. Itseäni kiinnostaa myös aluehallinnon yhteiskunnallinen merkitys. Millainen toimija meistä tulee, ja mikä on hyvinvointialueen rooli esimerkiksi elinkeinopolitiikassa? Pohjois-Savossa sote-ala on suuri työllistäjä ja Kuopiossa on yksi alan merkittävimmistä keskittymistä Suomessa. Mahdollisuuksia on vaikka mihin: spin-off-yrityksistä start upeihin ja huippututkimukseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Lähtöasetelma ei ole helppo: väki ikääntyy ja sairastavuus on suurta. Pohjois-Savossa pitäisi tehdä aikamoinen harppaus terveimpien alueiden joukkoon. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta tavoite on tärkeä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että maakunnassa voidaan paremmin. Se on tärkeää inhimillisesti mutta myös alueen elinvoiman kannalta. Sote-uudistuksen ansiosta voimme ensi kertaa katsoa aluetta kokonaisuutena ja ohjata ennaltaehkäisevää työtä sinne, missä vaikutus on suurin. Esimerkiksi päihteiden käyttöä on aiemmin pyritty vähentämään paikallisilla kokeiluilla, jolloin asukkaat yhdessä kunnassa ovat päässeet palvelujen piiriin ja toisessa eivät. Jatkossa edistetään koko maakunnan hyvinvointia samalla kertaa.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Päättäjille toivoisin mielen malttia – sitä, että siedetään keskeneräisyyttä ja epävarmoja aikoja. Uskon, että jokaisella alueella tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että meille elintärkeät palvelut saadaan järjestettyä mallikkaasti. Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja siihen tämäkin uudistus lopulta nojaa.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Virkamiesuraa on takana jo monta vuotta, viimeiset kuusi vierähtivät Pohjois-Savon maakuntajohtajana. Sitä ennen olin kunnanjohtajana Lapinlahdella ja Kaavin kunnassa. 2000-luvun alkupuolella työskentelin Kemissä sosiaalipalvelusäätiön toimitusjohtajana yli kahdeksan vuoden ajan. Mutta kaikenlaista on tullut tehtyä. Olen vuosien varrella sovittanut niin tutkijan, laivanvarustajan, kirjankustantajan, kuntosaliyrittäjän kuin matkanjärjestäjänkin saappaita. Elämä on sattumuksia täynnä.”

Kenen mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

Kirsi Leivonen valittiin vastikään hyvinvointialuejohtajaksi Pohjois-Karjalaan. Kirsi on Leppävirralta ja toimi ennen hankejohtajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Olisi kiva kuulla, miten työ naapurimaakunnassa on lähtenyt käyntiin. Siellähän sote-palveluita on yhdistetty jo paljon. Lähtötilanne on sikäli eri kuin täällä.”


MARKO KORHONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kuopion yliopisto
Syntynyt: 1972
Kotoisin: Kuopiosta
Asuu: Kaavilla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari

Hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet rajalliset – edessä kustannusten leikkaus ja raju priorisointi?

Ministeriö määrittää ensimmäisen lainanottovaltuuden sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilinpäätös- ja talousarviotietojen perusteella. Lainanottovaltuus raamittaa hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet.

Lain mukaan lainanottovaltuus on ”hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäislainamäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus”. Lainanottovaltuuden laskenta perustuu lainojen kymmenen vuoden laskennalliseen takaisinmaksuaikaan. Mitä tämä tarkoittaa, Inspiran senior konsultti Juho Paananen?

– Vuosikate kerrotaan kymmenellä ja tämä määrittää vuotuisen maksimimäärän lainoille, jota hyvinvointialueella ei tulisi ylittää. Kun puhutaan suurista kiinteistöinvestoinneista, joiden käyttöaika on 30 vuotta, kymmenen vuoden laskennallinen takaisinmaksuaika on todella lyhyt, Paananen sanoo.

Realiteetit esiin

Inspira on jo tehnyt usealle hyvinvointialueelle selvityksen kestävästä investointitasosta ja laskelmat lainanottovaltuuksista vuoteen 2030 asti. Parhaillaan on käynnissä ja käynnistymässä uusia vastaavia toimeksiantoja. Skenaariot ovat tuottaneet melko karujakin näkymiä.

– Joillain hyvinvointialueilla lainanottovaltuus kääntyy negatiiviseksi jo vuonna 2024. Tämä johtuu negatiivisesta vuosikatteesta. Tällöin ainoa vaihtoehto lainanottovaltuuden nostamiseksi ja investointien toteuttamiseksi on säästöt toiminnassa, Paananen kertoo.

Lainanottovaltuus määritellään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueiden vuosittainen investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa valtuuden kanssa. Ensimmäinen esitys investointisuunnitelmasta vuosille 2023–2026 on tehtävä ministeriölle lokakuun alkuun mennessä.

– Julkisiin palveluihin jaettava rahamäärä ei sote-uudistuksen myötä tule valtakunnan tasolla kasvamaan. Lainanottovaltuus on tietoinen investointien ja kustannusten ohjaamisen työkalu. Laskentatapa voi kuitenkin johtaa siihen, että merkityksellisiä ja tarpeellisia investointeja jää toteuttamatta, Paananen harmittelee.

Investointisuunnitelmassa täytyy ilmoittaa myös vuokrahankkeet, niiden kustannukset sekä vaikutukset talouteen ja rahoitustapa.

– Tämänhetkinen lainanottovaltuuden laskentamalli suosii lyhyellä tarkasteluvälillä pitkiä vuokrasopimuksia, koska laskennassa huomioidaan vain näiden hankkeiden vuosikatevaikutus. Vuokrahanke heikentää lainanottovaltuutta pitkällä tarkasteluvälillä kuitenkin lainarahoitusta enemmän ja on lisäksi lainalla rahoitettua hanketta kalliimpi, eikä siksi ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto, Paananen muistuttaa.

Edessä leikkauksia ja priorisointia

Hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä edellytyksiä seurataan kriisikuntakriteeristöä muistuttavalla arviointimenettelyllä. Mikäli hyvinvointialueen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi, se voi päätyä arviointimenettelyyn. Sama tapahtuu, mikäli hyvinvointialue ei pysty toimimaan valtiovarainministeriön määrittämällä summalla ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Arviointimenettely voi johtaa hyvinvointialueen muuttamiseen ja esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistymiseen.

– Hyvinvointialueiden talous täytyy saada pyörimään todella tiukassa raamissa. Investointitarpeita on paljon ja tiukkaa on jo ilman uusia investointejakin, Paananen kertoo.

Tähän asti sairaanhoitopiirit ovat voineet itsenäisesti tehdä taloutta koskevia päätöksiä. Maaliskuun alusta alkaen päätökset täytyy hyväksyttää hyvinvointialueen valtuustolla. Paananen painottaa, että hyvinvointialueiden olisi nyt tärkeää tunnistaa oma tilanteensa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

– Keskustelu kustannusten leikkaamisesta on avattava heti ja investointeja on pakko priorisoida. Selvitystyöllämme pyrimme tuomaan esiin talouden realiteetit päätöksenteon tueksi.

Kunnat ovat pyrkineet helpottamaan omaa talouttaan myymällä kiinteistöjään. Suuriakin kauppoja on viime aikoina nähty. Mitä Paananen tästä tuumaa?

– Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien kiinteistöjen omistamiselle on tarjottu vähän vaihtoehtoja. Kukin kunta pyrkii edistämään omaa etuaan annetuissa raameissa. Se on aivan ymmärrettävää. Kiinteistöjen myyminen sijoittajille voi olla kuitenkin pidemmällä tähtäimellä oman nilkan sahaamista. Jos hyvinvointialueen ainoa vaihtoehto on vuokrata kiinteistöjä sijoittajalta, vaikuttaa se ikävästi talouteen. Kun julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan, hyvinvointialueiden kasvaneiden kulujen rahoitus tingitään jostain toisaalta. Arvelisin, että kuntien rahoitus on tällöin vaarassa. Sen sijaan, jos sairaanhoitopiirit tai muu julkinen taho kykenisi ostamaan kuntien kiinteistöjä, se helpottaisi hyvinvointialueiden taloutta. Tässä toivoisin sote-uudistusta valmistelevilta ministeriöiltä kauaskatseisuutta.