Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista, kuten bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, vuosille 2022–2025.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste kuntien talouden kehityksestä vuosina 2022–2027.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia SpotifyssaSoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Taulukko: Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023. Arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista vuosina 2022–2024.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Taulukko: Kuntatalouden kehitys Kuntarahoituksen ennusteessa.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden vaikeudet kasautuvat kuluvalla vuosineljänneksellä, energiakriisi synkentää sekä Euroopan että suomalaiskuntien näkymää

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näyttävät iskeneen Suomen talouteen pelättyä hitaammin, mutta sodan pitkittyessä konfliktin laajemmat vaikutukset ihmisten arkeen ovat vääjäämättä voimistumassa.

– Hyvä työllisyyskehitys on pysähtymässä ja reaalipalkat laskevat enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun lopun jälkeen. Kuluttajien ostovoima kokee nyt kolhuja useista suunnista: kotitalouksien sähkölaskut sekä ruokamenot paisuvat huomattavasti ja monilla asuntovelallisilla kuukausittaiset korkokustannukset ovat pahimmillaan moninkertaistumassa. Nouseva korkotaso heikentääkin erityisesti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymiä. Erittäin vilkkaan jakson jälkeen rakennusinvestointien volyymi supistunee ensi vuonna selvästi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala listaa suhdannekäänteen syitä.

Samanaikaisesti epävarmuus koko maailmantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt.

– Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit viestivät, että korkoja nostetaan toistaiseksi riippumatta siitä, miten voimakkaasti talouden kasvuodotukset alenevat. EKP:n viestien perusteella vaikuttaa siltä, että EKP:n talletuskorko nousee noin 1,25–1,50 %:n tasolle vuoden loppuun mennessä. Ripeiden kiristysten jälkeen koronnostotahti kuitenkin hidastuu ja voi ensi vuoden kuluessa pysähtyä kokonaan, jos talous ajautuu syvään taantumaan. Koronlaskut ovat kuitenkin epätodennäköisiä ennen kuin inflaatio on uskottavasti palannut 2 %:n tavoitetasolle, Vesala selittää.

Suomen talous on jo lievässä taantumassa

Ainakin lievä talouden taantumajakso on todennäköisesti jo alkanut. Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste perustuu skenaarioon, jossa Suomen bkt-supistuu vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla ja kysyntätekijöiden heikentyminen jatkuu vielä pitkälle ensi vuoteen.

Yhtiö pitää kuitenkin kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan 1,5 %:ssa. Kokonaistuotannon vahva lähtötaso ja alkuvuoden yllättävän hyvä kehitys pitävät vuositason bkt-kasvun selvästi positiivisena, vaikka vuoden 2022 sisäinen kasvu voikin jäädä negatiiviseksi.

Sen sijaan vuodelle 2023 siirtyy negatiivista kasvuperintöä, mikä heikentää merkittävästi ensi vuoden kasvuodotusta. Tämän vuoksi vuoden 2023 bkt-ennustetta on alennettu -0,5 %:iin. Kuntarahoitus uskoo talouden toipumisen käynnistyvän ensi vuoden jälkipuoliskolla, mikä antaa paremmat lähtökohdat vuoteen 2024. Ennuste vuoden 2024 bkt-kasvuksi on 1,5 %.

Odotus kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 6,8 %. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 7,4 %:iin ja olevan vuonna 2024 keskimäärin 7,3 %.

Energiakriisin vaikutuksia on mahdotonta ennustaa

Kuntarahoituksen ennuste Suomen keskimääräiseksi inflaatioksi vuonna 2022 on 6,7 %. Inflaation voimakkain vaihe alkaa vaimenevan kysynnän myötä ennen pitkää hellittää, mutta selvempää laskukäännettä hintojen vuositason nousuvauhdissa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.

Euroopassa sekä energian merkittävä kallistuminen että euron heikkeneminen luovat laaja-alaista nousupainetta hintoihin, ja odotettu inflaation laskukäänne on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen. Myös Suomessa energiakriisin uhka on todellinen.

– Sähkön hintaan liittyy tulevina kuukausina poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, minkä vuoksi inflaation ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pahimmissa skenaarioissa sähkön kallistumisella voi olla dramaattinen vaikutus kuluttajahintojen kehitykseen, sanoo pääekonomisti Timo Vesala.

Myös Kuntarahoitus on varautunut energiakriisin nopeaan eskaloitumiseen. Kunnalliset energiayhtiöt vastaavat merkittävästä osasta Suomen energiantuotannosta ja niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset ovat riski toiminnan jatkuvuudelle.

– Olemme valmiita tarjoamaan rahoitusta energiayhtiöitä omistaville kunnille yhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Pystymme vastaamaan rahoituksen kysyntään, vaikka siihen tulisi hyvinkin merkittävä piikki: meillä on entuudestaan vahva likviditeettipuskuri, ja Venäjän hyökkäyssodan takia olemme yhtenä varotoimenpiteenä kasvattaneet sitä entisestään juuri tällaisten yllättävien tilanteiden varalta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala@kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702

Esa Kallio, toimitusjohtaja
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Venäjän talous horjuu kuilun partaalla, sota vavisuttaa myös maailmantalouden näkymää – Suomen bkt-kasvu puolittumassa

Taulukko: arvio Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen talouden keskeisiin tunnuslukuihin.

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen poikkeuksellisen yksituumaisesti. Venäjään on kohdistettu mittavia pakotteita, ja maan rahoituslaitokset ja yritykset on käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen: maan talous horjuu syvän taantuman partaalla, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.

– Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut.

Kriisin talousvaikutukset tuntuvat myös muualla, erityisesti Euroopassa. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille. Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua, sillä Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä viljantuottajia.

– Häiriöt teollisten raaka-aineiden saatavuudessa voivat kärjistää myös maailmantalouden komponenttipulaa. Ylilentokiellot ja muut liikkumisen esteet saattavat pahentaa toimitusketjujen pullonkauloja, Vesala lisää.

Epävarmuus kalvaa rahoitusmarkkinoita – keskuspankkien inflaatioahdinko kasvaa

Riskejä liittyy myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että niiden vaikutusta on syytä seurata huolella, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Venäjä on ollut erilaisten rahoitus- ja hyödykemarkkinalinkkien kautta kiinteästi kytköksissä globaaliin talousjärjestelmään. Siksi maan totaalinen eristäminen voi aiheuttaa myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti.

Taloudelle haitallisinta lienee silti perustavanlaatuinen epävarmuus, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Sota järkyttää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta. Tulevaisuuteen suuntautuvat investointipäätökset joutuvat nyt uudenlaiseen puntariin.

Rahapolitiikan kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoittuu erittäin hankalaan saumaan. Kriisi nostaa hintapaineita entisestään, ja akuutti inflaatio-ongelma rajoittaa keskuspankkien liikkumavaraa. Päätöksiä ei voida enää tehdä pelkän hintavakauden ehdoilla, vaan keskuspankit joutuvat huomioimaan myös talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvät riskit.

– Rahapolitiikan lähivuosien näkymä tuskin vielä tyystin muuttuu, mutta kiristyksiä on luvassa selvästi verkkaammin kuin ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä arvioitiin, Vesala jatkaa.

Talousvaikutusten mittakaava hämärän peitossa – Suomessa kuluvan vuoden bkt-kasvu uhkaa puolittua

Erittäin suuren epävarmuuden vuoksi Kuntarahoitus ei tuota maaliskuun suhdanne-ennusteessaan uusia ennustelukuja Suomen talouden kehityksestä. Sen sijaan yhtiö esittää ensimmäisen arvionsa siitä, miten paljon kriisi voi Suomen bkt-kehitykseen vaikuttaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän 2022 vielä lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi kuluvana vuonna olla noin 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin ollen suunnilleen puolittumassa. Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan kuluvana vuonna 1–2 prosentin haarukkaan ja putoavan vuonna 2023 nollan ja yhden prosentin välille.

– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi. Arvio ei toistaiseksi sisällä skenaariota, jossa Venäjän energiatoimituksia Eurooppaan ajettaisiin merkittävästi alas. Energiatoimitusten katkeaminen johtaisi taloudessa todennäköisesti merkittävästi heikompaan kehityskulkuun. Nykyisten talouspakotteiden oletamme pysyvän voimassa koko ennustejakson 2022–2023 ajan, pääekonomisti Vesala kertoo ennusteen taustoista.

Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja laskevan 2,0 prosenttiin vuonna 2023.

– Nämä alustavat laskelmat ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja – arvioita joudutaan vuoden edetessä tarkentamaan mahdollisesti tuntuvastikin, kun geopoliittisen kriisin kehityksestä ja talousvaikutusten suuruudesta saadaan enemmän tietoa, Vesala muistuttaa.


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Tautitilanne tuo kitkaa kevääseen – talous nousuun kesällä

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen Q1/2021 luvut kuvana.

Tuoreessa suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi talouskasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja vauhdittuvan ensi vuonna kolmeen prosenttiin.

– Suomella on ollut koronataantuman torjunnassa useita valttikortteja. Talous selvisi poikkeusvuodesta ennakoitua paremmin, mutta nyt kiihtyvä tautitilanne ja sulkutoimet viivästyttävät kotimaisen kysynnän toipumista. Voimakkain elpyminen ajoittuu näillä näkymin vuoden jälkipuoliskolle, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomen bkt supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Etätyösiirtymä onnistui hyvin, ja talouden perusfunktiot on saatu pyörimään verrattain pienellä lähityöpanoksella. Teollisuus yllätti koronakestävyydellään.

– Suomen teollisuus luisteli koronakuopan yli melko pienin vaurioin. Aluksi tuotanto pysyi yllä pitkien tilauskirjojen voimalla, ja syksystä lähtien tilausmäärät ovat toipuneet. Pelättyä teollisuuden peräaaltoa ei tullut, Vesala jatkaa.

Vientiteollisuus puskuroi talouden pudotusta, ja viime vuoden bkt-lasku johtui puhtaasti kotimaisen kulutuksen ja investointien supistumisesta. Työllisyys toipui kesäkuukausina ripeästi, mutta loppusyksystä hyvä kehitys hiipui. Tautitilanteen kärjistyessä lomautusten ja irtisanomisten määrä uhkaa kääntyä taas kasvuun, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Kuntarahoitus ei ole muuttanut arviotaan Suomen keskimääräisestä työttömyysasteesta, joka on 8,2 prosenttia vuonna 2021 ja 7,8 prosenttia vuonna 2022.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen Q1, 2021 bkt-käyrä

Kotimarkkinoiden elpyminen ottaa takapakkia, mutta viennistä voi tulla vetoapua

Kiihtyvä tautitilanne sulkutoimineen lykkää talouden toipumista: kotimarkkinoilla toimeliaisuus vahvistuu vasta, kun riskiryhmät on rokotettu.

Kasvu alkaa yksityisestä kulutuksesta, kun pandemian aikana patoutunut kysyntä purkautuu. Elpymisen toinen kivijalka on vienti, joka hyötyy maailmantalouden piristymisestä. Rokotuskattavuuden lisääntyessä myös yritysten investointirohkeus kasvaa.

Vaikka pandemian kulkuun liittyy yhä paljon epävarmuutta, ovat ennusteiden ylä- ja alasuuntaiset riskit aiempaa paremmin tasapainossa.

– Yhdysvaltojen kasvuodotusten huomattava nousu voi vauhdittaa koko maailmantalouden imua ja luoda positiivisen kasvuyllätyksen myös Suomeen, pääekonomisti Vesala kertoo.

Yhdysvalloissa voimakas elvytys tosin herättää jo huolta talouden ylikuumenemisesta ja inflaation kiihtymisestä. Euroalueella nämä riskit ovat huomattavasti vähäisemmät. Elvytys on Yhdysvaltoja maltillisempaa ja pitkäaikaisempaa, eikä se kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Riski inflaation pysyvään kiihtymiseen on huomattavasti pienempi. Euroalueen talouden perustekijät eivät tue korkotason voimakasta nousua.

Ennätysvuosi toi kunnille pelimerkkejä kriisin jälkihoitoon

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 merkittävästi, pääasiassa valtion koronatukien ansiosta. Odotettua parempi vuosi ja ennakoitua pienempi, noin puolen miljardin rahoitusalijäämä, tarjoavat kunnille pelimerkkejä pandemian jälkihoitoon.

– Puskuri voi hyvinkin tulla tarpeeseen. Valtion yleiskatteiset koronatuet päättyvät, ja kriisin pitkittyessä työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun. Viime vuoden pelivaralla pitäisi selvitä myös koronan jälkipyykistä, kuten hoitovelan purusta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.

Kuntatalouden tulovirta palautuu jo vähitellen entiseen uomaansa. Investointitarpeet tuskin kutistuvat, ja kuntien velanotto alkaa jälleen kiihtyä.

Väestön ikärakenteen ja maan sisäisen muuttoliikkeen trendit puskevat kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Jos uusia yhteistyömalleja ei kehitetä, esimerkiksi syntyvyyden lasku uhkaa merkittävästi kasvattaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikkökustannuksia.

– Rakenteellisesti supistuvan aktiiviväestön oloissa kuntien keskinäinen vetovoimakilpailu johtaa helposti nollasummapeliin, joka pöhöttää kuntien palvelurakennetta. Köydenvedon tulisi tehdä tilaa kuntien väliselle yhteistyölle, Kallio tiivistää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäasiantuntija, heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi, 045 139 3229

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden koronataantuma on jäämässä pelättyä lievemmäksi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen luvut 2.12.2020

Kuntarahoituksen tuoreessa suhdanne-ennusteessa vuoden 2021 bkt-kasvun ennakoidaan jäävän kahteen prosenttiin vuoden jälkipuoliskon ripeästä elpymisestä huolimatta. Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.

– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin. Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus. Tärkein syy Suomen talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kotimaisen teollisuuden tilauskanta oli koronakriisin alkaessa kohtalaisen vahva, mikä on auttanut ylläpitämään tuotannon tasoa tilausten määrän vähentyessä. Teollisuuden jälkisyklisyys voi tulevan talven aikana osoittautua myös ongelmaksi, ja se saattaa hidastaa myös pandemian jälkeistä elpymistä. Toisaalta Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla taloustilanne on pysynyt keskimääräistä parempana.

Kuntarahoituksen ennuste perustuu oletukseen, että kattava rokotesuoja saavutetaan ensi kesään mennessä. Jos aikuisväestön riittävä rokottaminen saadaan vietyä läpi jo aiemmin, myös talouden elpyminen aikaistuu ja vuoden 2021 bkt-kasvu voi olla tuntuvastikin ennustettua ripeämpää.

Työllisyys on toipunut kevään koronashokista odotettua paremmin. Kuntarahoitus arvioi nyt keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt selvään nousuun, ja heitä on jo yli 80 000.

Katse on siirrettävä jo pandemian jälkeiseen aikaan: kuntataloudessa pitkän aikavälin ongelmat yhä ratkaisematta

– Alun elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen, pääekonomisti Vesala sanoo.

Kuntatalouden kannalta vuosi 2020 tulee valtion koronatuet huomioiden olemaan merkittävästi edellisvuotta parempi. Tulonsiirrot kuitenkin hämärtävät kokonaistilannetta. Kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole korona-aikana hävinneet, päinvastoin.

– Koronakriisi on radikaali poikkeustilanne, ja sen lisäksi näkymää sumentavat mahdollisesti eteenpäin nytkähtävän sote-uudistuksen vaikutukset. Koronapandemia ja sote-uudistus aiheuttavat tilastopoikkeamia, joiden ei pidä antaa hämätä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä. Lisäksi sote-uudistuksen myötä kuntien rahoituksen rakenteet muuttuvat ääripäissä: vahvimman veropohjan kunnat joutuvat luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saavat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja. Heikoimman veropohjan kunnissa käy päinvastoin.

– Sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle kuntatalouden vastuulle jäävien alijäämien tasapainottamiseen jää entistä vähemmän vaihtoehtoja. Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Kallio sanoo.

Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti, 050 532 0702, timo.vesala@kuntarahoitus.fi
Esa Kallio, toimitusjohtaja, 050 337 7953, esa.kallio@kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronakriisin talousvaikutukset osuvat Suomeen muuta maailmaa pienempinä mutta useampina iskuina

Taulukko: Kuntarahoituksen Suomen talouden ennuste, syyskuu 2020

– Tuoreimpien tietojen valossa Suomen bkt-kehityksen profiili on varsin erilainen kuin alkukesästä näytti. Koronakriisin välitön vaikutus oli Suomen kansantalouteen selvästi odotettua lievempi. Toisaalta viennin ja investointien jälkisyklisyys on ennakoitua voimakkaampi ja näiden kysyntätekijöiden heikkous painaa Suomen bkt-kehitystä aiempia arvioitamme pidempään. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen ja siten yksityisen kulutuksen toipumista, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Viennin näkymien suhteen avainkysymys on se, miten pitkään globaali investointilama jatkuu. Olosuhteet eivät tue yritysten investointirohkeutta ja siten eväät teollisuuden pitkäkestoisille ongelmille ovat olemassa. Toisaalta Kiinan, Saksan ja USA:n yllättävänkin rivakka toipuminen on toiveita herättävää, Vesala arvioi.

Suomen talouden kehityksen kannalta ratkaisevaa on se, miten hyvin kotimainen kysyntä kompensoi viennin hidastumista. Erityisen suuri merkitys on työllisyyden kehityksellä. Viimeaikaisista henkilöstövähennysuutisista huolimatta Kuntarahoitus arvioi työttömyyden nousevan hieman maltillisemmin kuin aiemmassa ennusteessa. Työttömyysasteen arvioidaan saavuttavan huippunsa vuonna 2021 noin 8,5 prosentin tasolla.

– Lomautettuna olevien määrä on kevään huippulukemista karkeasti ottaen puoliintunut ja työssä olevien kokonaismäärä on hienoisesti noussut huhti–toukokuun pohjalukemista. Valitettavasti näiden myönteisten makrotason tilastojen ohella alkava syyskausi on jo tuonut mukanaan tukun yt-uutisia. Näissä työpaikkojen menetyksissä on osin kyse koronakevään heijastusvaikutuksista eivätkä alkusyksyyn osuneet useat samanaikaiset ilmoitukset henkilöstövähennyksistä välttämättä ole merkki talouden elpymisen keskeytymisestä, Vesala sanoo.

Korona nopeuttaa uudistumistarvetta

– Monet koronakriisin runtelemat yritykset ovat ensimmäisen puolen vuoden aikana selvinneet julkisen tuen sekä omien varojensa avulla. Pandemian pitkittyessä yhä useampi yritys voi kuitenkin ajautua tilanteeseen, jossa taloudellisia puskureita ei enää ole ja luottamus liiketoiminnan pitkän aikavälin edellytyksiin katoaa. Kokonaisten toimialojen perusinfra voi joutua uhatuksi. Matkailuala lienee ilmeisin esimerkki erityisen riskialttiista toimialasta, Vesala sanoo.

Korona voi pysyvästi muuttaa kulutustottumuksia sekä talouden toimintaa laajemminkin. Osa nykyisistä yrityksistä ja työpaikoista ei ole pitkällä aikavälillä elinkelpoisia.

– Lyhyen aikavälin tukipolitiikka ei välttämättä tue uudistumista vaan on perusluonteeltaan säilyttävää ja turvaavaa. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen. Samalla on tärkeää viedä läpi talouden rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaaliturvan, koulutusjärjestelmän sekä työmarkkinoiden rohkea uudistaminen antaisi vipua kasvuun ja tuotantorakenteen uusiutumiseen, kun koronakriisistä aikanaan päästään yli, Vesala sanoo.

Kaavio: Suomen BKT-kasvu ja Kuntarahoituksen ennuste 2020-2021

Koronan todelliset vaikutukset näkyvät kunnissa vasta vuonna 2021

Koronan vaikutukset ovat siirtyneet asteittain kuntatalouteen. Etulinjassa iskun ovat ottaneet vastaan sairaanhoitopiirit.

Merkittävä osa koronan vaikutuksista nähdään kunnissa vasta 2021. Ensimmäisessä vaiheessa kunnat ovat osin hyötyneet muun muassa kiireettömän terveydenhoidon lykkäämisestä, koulujen sulkemisista sekä palvelujen aukiolorajoituksista. Vuonna 2021 tilapäiset hyödyt jäävät pois, ja muut talousvaikutukset korostuvat. Valtion koronatuet erääntyvät pääosin vuoden 2020 lopussa, ja sitä myötä koronan talousvaikutukset tulevat täysimääräisesti näkyviksi kunnissa.

– Vuoden 2021 kuntavaalit käydään ennennäkemättömän haasteellisessa taloustilanteessa. Kuntien ja kuntayhtymien talous tulee olemaan ensi vuonna poikkeuksellisen alijäämäinen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntien osuus yhteisöverosta laskee ensi vuonna, tuotossa nähtäneen valtakunnallisia ja paikallisia heilahteluita työllisyyskehityksen mukaisesti. Lisäksi kuntia kuormittavat sairaanhoitopiireille koronasta syntyneet lisäkustannukset. Valtio on sitoutunut kattamaan näitä kustannuksia 200 miljoonalla eurolla, mutta ylimenevä osa kuluista jää sairaanhoitopiirien ja siten kuntien maksettavaksi.

– Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta tulee väistämättä nousemaan ensi vuonna merkittävästi. Nykyisten ja uusien kuntapäättäjien on varauduttava löytämään ja toteuttamaan taloutta vahvistavia toimia omissa kunnissaan tehokkaasti valtuustokauden vaihtumisesta huolimatta, Kallio sanoo.



Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702