Tavoitteena tasapaino – keskustelussa kuntatalouden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen

Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat 

Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta. 

– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti. 

Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta. 

– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää. 

Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta. 

– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin. 

Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu. 

– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi. 

Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan  

Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti. 

– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa. 

– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen. 

Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä. 

– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät. 

Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. 

–  Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti. 

Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.

Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.

 – Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.

Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana. 

– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi. 

Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen 

Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko. 

Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia. 

– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti. 

Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava. 

– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja. 

Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista. 

– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa. 

Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. 

– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään. 

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä. 

– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi. 

Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa. 

– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa. 

Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan. 

– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. 

Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon. 

– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.

Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:


Katso myös aiemmat Talous & kunnat -tapahtumat:

Kestävät investoinnit 17.10.2023
Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Investoinneilla elinvoimaa 31.5.2023
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Talous uudistusten keskellä 5.4.2023
Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Aiheesta keskustelemassa olivat A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Anssi Salonen, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho, sekä Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Kolmikon keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Kestävyys vaatii investointivalmiutta, mutta maksaa itsensä takaisin

A-Insinöörien Salonen esitteli havaintoja siitä, mitä kestävä rakentaminen maksaa. Kestävyysvaatimukset korostuvat nykyaikana, mutta samaan aikaan moni painii kysymyksen kanssa: millaisia investointeja rakennushankkeen kestävyyden lisäämiseksi tulisi tehdä?

– Erilaisia malleja on paljon. Meidän arviomme on, että lisäinvestointi liikkuu yleensä 0-17 prosentin välillä verrattuna perinteisiin rakennustapoihin.

Toisaalta kestävät ratkaisut tuovat myös taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa. Investointeja tarvitaan rakennus- ja suunnitteluvaiheessa, mutta kuluja voidaan kattaa käytön aikana. Esimerkiksi vuokra- ja myyntihintapreemiot tuovat etuja, samoin kestävien materiaalien ja energiaratkaisujen myötä pienenevät hoitokulut.

– Ennen kaikkea kiteyttäisin oppimme kolmeen näkemykseen, kun rakennushanketta lähtee tekemään: tee tulevaisuuden kestäviä päätöksiä, hallitse investointiriskit ja varmista että kohde vastaa myös vihreän siirtymän tavoitteisiin, ja varmista hankkeen toteutettavuus myös rahoituksen osalta.

Esittelyssä Kokkolan Piispanmäki

Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho esitteli Piispanmäen koulua ja päiväkotia. Lähtökohtana 2025 valmistuvassa kohteessa on ollut EU-taksonomian vaateiden ylittäminen ja suuntaviivojen luominen tuleville hankkeille. Piispanmäessä onkin satsattu kestäviin ratkaisuihin: tiiveysvaatimuksiin on kiinnitetty huomiota, kiinteistössä tullaan hyödyntämään hybridilämmitystä ja uusiutuvia energianlähteitä, ja paljon muuta.

– Suunnittelun pohjana toimivat Kokkolan strategiset tavoitteet: ”sopivasti lähellä”, ”onnistumme yhdessä”, ja ”resurssiviisaus”. Tarkoitus on parantaa ihmisten hyvinvointia: se on tämänkin hankkeen taustalla, Isoaho tiivisti.

Piispanmäkeä suunnitellaan iteroiden kohti optimaalisinta hinta-laatusuhdetta. Optimointi ei tässä tarkoita halvinta vaihtoehtoa, vaan keskeistä on elinkaarikestävyys. Myös mesta-ajattelu korostuu: toteutustavat ovat ennakoivia ja sovittuja tuloksia mitataan rakennusosan valmistuttua. Tällä pyritään rakentamaan rakennuksen osia, jotka ovat heti kerralla valmiita sovitun mukaisesti.

Menneisyyden löytää lopulta edestään, niin myös rakentamisessa. Tätä Isoaho korosti nostamalla esiin Kokkolan uusimmat talousarviotiedot.

– Kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergia haukkaavat 33,6 prosenttia kuluista. Tämä ei ole pikkuraha. Aiemmilla valinnoilla on valtava merkitys: mitä tiiveysvaatimuksia, lämmitys- ja energianratkaisuja on valittu ja miten niitä on hoidettu ja ylläpidetty.

Vihreät hankkeet näyttävät tärkeää esimerkkiä

Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä puhui esityksessään vihreän rahoituksen roolista kestävien investointien mahdollistajana kunta- ja asuntosektorilla. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa rahoitusmarkkina on valjastettu välittäjävoimaksi, jonka kautta kestäville hankkeille halutaan riskisopeutettu hinta ja rahoituskustannus, Erkkilä kuvaili.

– Kunta on se alusta, joka mahdollistaa asuin- ja toimintaympäristömme kaiken infran ja toiminnan. Siksi kunnilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rahoittajana haluamme olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä hankkeiden ja projektien muodossa.

Vihreä rahoitus on verrokkihankkeita edullisempaa, mutta Erkkilä korosti esityksessään myös muita hyötyjä, kuten hankkeiden referenssiarvoa ja niiden asettamaa esimerkkiä.

– Usein vihreät kohteet ovat myös asiakkaidemme kärkihankkeita, joita mekin nostamme esiin kanavissamme. Tätä hyvää tekemistä haluamme rummuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Selviävätkö kestävät ratkaisut rakennusalan haasteissa?

Esitysten ohella studiossa käytiin aktiivista keskustelua. Rakennussektori on viime aikoina ollut kovassa vastatuulessa ja Kuntarahoituksen Mika Korhonen esittikin odotetun kysymyksen: joutuvatko myös kestävät ratkaisut säästökuurille?

Tämä kuulostaisi helpolta leikkauskohteelta, mutta yksioikoinen asia ei ole, Anssi Salonen pohti.

– Nykyään kestävyys pystytään perustelemaan: se on parempi ratkaisu käyttäjille ja myös taloudellisesti kestävää. Olen huolissani kestävyyden puolesta, mutta myös toiveikas siitä, että sen hyödyt ymmärretään.

Veli-Matti Isoaho arvioi, että kestävyydestä ei ainakaan Kokkolassa lähdetä karsimaan. Hän uskoo, että hyödyt tunnistetaan myös yritysten puolella.

– Suunnittelutoimistot, joiden kanssa teemme yhteistyötä, ovat virittäytyneet samaan toimintaympäristöön kuin mekin ja näkevät tässä oman kilpailuetunsa. Tuntuisi oudolta, että tätä ajattelua lähtisi kukaan purkamaan: kilpailuetu tulee juuri siitä, että pystyy osoittamaan kestävän kehityksen järjestelmänsä ja laatujärjestelmänsä olevan kunnossa.

Suuret trendit vaikuttavat siihen, miten kestävyys nähdään, mutta niin myös ruohonjuuritason yksilöt. Parhaiden hankkeiden takaa löytyy usein asialle omistautuneita ammattilaisia, jotka kirittävät tiimiä ympärillään, Rami Erkkilä huomioi.

– Niissä hankkeissa, joita omalle pöydällenikin päätyy, on usein yhteisenä nimittäjänä henkilö organisaation sisällä, joka on valmis laittamaan kroppaansa likoon kestävyyden puolesta. Heillä on erinomaisen iso merkitys. Harmi, että vaikkapa Veli-Matin kaltaisia toimijoita ei pystytä vielä nykyteknologialla monistamaan!

Voit kuunnella vieraiden esitykset sekä vilkkaan keskustelun kestävistä investoinneista kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Talous & kunnat: kuntatalouden uusi suunta

Vuoden viimeinen Talous ja kunnat -tapahtuma järjestetään 8.11. Tuolloin pohditaan, millainen on kuntatalouden uusi suunta. Millä keinoin talous saadaan käännettyä tasapainoon?

Vieraina ovat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. Lue lisää ja ilmoittaudu!


Aika: keskiviikko 8.11. klo 14–15.30

Paikka:verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä.

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste Q3/2023 julkaistaan 12.9. klo 13 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Kuntarahoituksen vuoden 2023 kolmannen suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan Suomen lähivuosien kasvunäkymiin sekä kuntatalouden kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan, toimitusjohtaja Esa Kallion ja kuntatalouden senior-asiantuntijan Lauri Pekkilän johdolla.

Aika: tiistaina 12.9.2023 klo 13–14
Paikka: verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tapahtuman jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Kuntarahoituksen Mika Korhosen vieraina olivat Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola, sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Yksittäiselle hankkeelle on lukuisia hankinta- ja rahoitusmalleja

Kunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta erittäin hyvillä ehdoilla käytännössä rajoituksetta, mutta kunnan talouden kantokyky on kuitenkin aina perusta investointien toteuttamiselle.

Inspiran konsultti Ville Riihinen kertoi ja esimerkitti puheenvuorossaan erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja. Isotkin investoinnit palveluverkkoon voivat olla kannattavia, jos ne luovat suuria säästöjä pitkällä aikavälillä.

– Elinkaarimalli kasvaa hankintamallina. Se on hyvin lähellä KVR-urakkasopimusta, mutta samalla kilpailutuksella hankitaan rakennukselle pitkäaikainen ylläpito palveluntuottajalta, joka vastaa teknisistä riskeistä. Elinkaarimalli voidaan rahoittaa lainarahoituksella tai leasingrahoituksella, Riihinen kertoi.

Tapahtumassa Riihinen kävi läpi erilaisia esimerkkejä toteutuneista hankkeista Espoosta Imatralle. Voit tutustua esimerkkihankkeisiin katsomalla tapahtuman taltioinnin (kohta 21.51, linkki avautuu uuteen ikkunaan). Hän kertoo myös vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten Suomen ensimmäisestä talonrakentamisen projektirahoitushankkeesta.

– Espoon PPP-hankkeella tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa tilankäyttöä kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta uudenlaista kustannustehokkuutta. Hankkeen kustannukset kuitenkin ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, hän toteaa.

Kouvolan kaupunki investoi nuoriin ja yrityksiin

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset elinvoimalle. Kouvolassa rakennusomaisuuteen investoidaan, vaikka väestömäärä vähenee.

– Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on ikääntynyttä rakennuskantaa ja laajat palveluverkot. Korjausvelka on yhden laskelman mukaan jopa 240 miljoonaa euroa, joka kattaa miltei 500 000 neliömetriä kouluista liikuntatiloihin ja sote-rakennuksiin, kertoi Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.

Kaupungin investointitahti on kunnianhimoinen. Pelkästään kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan kymmenvuotiskauden aikana noin 150 miljoonaa euroa. Koko investointimäärä 10-vuotiskaudella on noin 600 miljoonaa euroa. Strategian mukaisesti investointien painopisteinä ovat erityisesti nuoret ja lapset, sekä yritykset.

Kaikkea ei rakenneta omaan taseeseen. Käytössä on ollut muita rahoitus- ja toteutusmuotoja, kuten leasingrahoitus ja siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut.

– Kuntaliitoksen jälkeen emme osanneet pitkään tehdä päätöksiä tai investoida riittävästi. Korjausvelkaa muodostui verrokkikuntiin nähden selvästi enemmän, ja haaste on edelleenkin se, että rahaa on vähän ja tulevaisuudessa ehkä yhä vähemmän, Ahola sanoi.

Nyt suunnitteilla on kymmenryhmäinen varhaiskasvatuksen yksikkö. Lautakunta puolsi hanketta ja parhaillaan odotellaan valtuuston arviota. Investoinnin pitäisi tuottaa käyttötaloussäästöjä, ja siksi Kouvolassa on otettu hankesuunnitelman liitteeksi käyttötalouslaskelma.

– Se ei ole elinkaarilaskentaa, vaan nykytilannetta verrataan siihen tilanteeseen, kun investointi on valmis. Käyttötalouslaskelmassa on mukana kaikkien toimialojen tulot ja menot, eli mitä lähtee kaupungin kassasta ulos ja mitä sinne tulee, hän selvensi.

Kaarina jakoi positiivisia kokemuksia osallistavasta investointisuunnittelusta

Kaarinan väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaupunki investoi palveluverkossaan elinikäiseen oppimiseen. Viimeisimpiin hankkeisiin kuuluu kolme koulurakennusta, joiden suunnittelussa on osallistettu niin henkilökuntaa kuin nuoria ja lapsia.

– Ajatuksena on ollut suunnitella ajanmukaisia opetustiloja, jotka paitsi palvelevat oppilaiden ja henkilöstön tarpeita ovat myös osa lähiyhteisöä ja innostavat elinikäiseen oppimiseen, kertoi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Hovirinnan koulutalon, Valkeavuoren lasten ja nuorten talon ja Piispanlähteen hankekokonaisuuden valmisteluissa on laadittu pedagoginen suunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet huomioivat muun muassa kestävää kehitystä, liikkuvaa koulua, joustavaa opetusta, yhteisiä pelisääntöjä, vastuullisuutta ja avoimuutta.

Eri hankkeissa henkilöstön edustajia on osallistettu jo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Esimerkiksi vasta suunnitteilla olevan Piispanlähteen lasten ja nuorten talon opettajista on muodostettu rakentamisryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä pedagogista suunnitelmaa ja tehdä arkkitehtiyhteistyötä.

– Osallistetulle henkilöstölle on järjestetty muun muassa tutustumismatkoja Etelä-Suomen nykyaikaisiin koulutiloihin. Vierailuja on tehty esimerkiksi koulujen taito- ja taideaineiden opetustiloihin.

Hovirinnan koulutalon prosenttitaiteen suunnitteluun osallistettiin myös oppilaat, joiden kädenjälki näkyy esimerkiksi koulupihan taiteessa.

Minkälaisiin tiloihin kannattaa investoida, kun menot ovat varmempia kuin tulot?

Esitysten jälkeen keskustelu jatkui katsojakysymysten siivittämänä. Katse siirrettiin myös muihin hankkeisiin, kuten kaupunginteatteriin ja monitoimitaloihin. Kun menot ovat varmoja ja tulot epävarmoja, maksavatko tämänkaltaiset investoinnit koskaan itseään takaisin?

– Kaarinaan rakennettiin koko kaupungin oma olohuone, Kaarina-talo, joka tuo kaupungin palveluita saman katon alle. Heti valmistumisen jälkeen kirjaston lainausluvut olivat kasvussa ja tällä hetkellä aineiston lainaus on kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen nähden. Jos kaupunki haluaa pitää kiinni elinvoimastaan ja kilpailukyvystään, ei näitä investointeja voi jättää tekemättä, Virta pohtii.

– Samaa mieltä, mielestäni esimerkiksi kaupunginteatteriin investoiminen pitää nähdä ensisijaisesti elinvoimaan sijoittamisena. Kaupunkien ja kuntien ei kuitenkaan tule toimia kilpailluilla markkinoilla, Ahola lisää.

– Linjaus on meilläkin sama, kilpailluille markkinoille ei kannata suunnata. Kaarinan kaupunki ei esimerkiksi rakenna yrityshalleja, sillä sijoittajia näille hankkeille löytyy muutenkin, Virta lisää.

Keskustelua käytiin myös muun muassa arkkitehtuurikilpailuiden kustannustehokkuudesta, yksityisen sektorin ja kaupungin vastuista ja rooleista elinvoimaan investoijina, sekä pitkän tähtäimen investointien suunnittelusta.

Seuraa tallenteelta esitysten jälkeistä keskustelua, jossa syvennytään vielä lisää kokemuksiin, katsojakysymyksiin ja siihen, tuovatko investoinnit kuntaan lisää elinvoimaa.

Katso myös edellisen Talous & kunnat -tapahtuman tallenne: Talous uudistusten keskellä 5.4.

Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi puhui siitä, millaiset kunnat ovat ottamassa uudistuksia vastaan. Hän näki huolet kuntien tehtäväkentän tyhjenemisestä liioiteltuna.  

– Kunnan tehtäväkenttä ei suinkaan tyhjene soten myötä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja on kuultu. Kunta on valtavan tärkeä kokonaisuus jäljelle jäävien tehtäviensä ja 2025 alusta myös TE-palveluiden osalta. Alueen elinvoiman edistäminen on kunnille tärkeä velvollisuus, joka ei mihinkään katoa, vaan jopa kasvaa uudistusten keskellä, Pitkäniemi kuvaili.  

Kuntien erilaiset polut ja eriytyminen herättävät kysymyksiä, ministeriön edustaja huomioi: kaikilla kunnilla tuskin on resursseja ottaa vastaan uusia vastuita ja tehtäviä. 

– Henkilöstön saatavuus voi olla jopa isompi haaste kuin raha. On mietittävä, onko tarkoituksenmukaista, että kaikki kunnat hoitavat jatkossa samoja tehtäviä. Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä tehtävien eriytystä: perusoikeuksien toteutuminen on peruste tälle ja sillä voidaan myös hyvin mitata kunnallisen itsehallinnon olemusta. 

Pitkäniemi kannusti hyvinvointialueita laittamaan uudistuksia vauhtiin mieluummin reippaasti kuin varoen. 

– Soteuudistukseen on laitettu nyt isot paukut. Nyt jos koskaan pitäisi kannustaa alueita saamaan uudistaminen isolla kädellä liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan vuosien ja jopa vuosikymmenten mittainen työ, mutta nyt on tärkeää saada siihen momentumia.  

Inflaatio, kustannusten nousu ja korot huolettavat vakavaraisiakin 

Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi talousnäkymistä ison kaupungin, Oulun, näkökulmasta. Oulun näkymät ovat monella tapaa hyvät. Se on Suomen 5. suurin kaupunki, jonka asukaspohja on nuorekasta ja kaupungin talous hyvässä kunnossa. 

– Viime vuoden tulosta paransivat huomattavasti sotekiinteistöjen myynnit. Tilikauden ylijäämä oli 164 miljoonaa euroa, josta vajaat 130 miljoonaa sotekiinteistöjen myyntivoitoista. Tälle vuodelle ei ole tarkoitus ottaa uutta lainaa investointeja varten, vaan käyttää tätä myyntituloa investointien rahoittamiseen.  

Oulussa investoidaan voimakkaasti, koska alueella on kasvua ja aktiivisuutta. Esimerkiksi vuoden 2025 asuntomessuihin liittyy infrainvestointeja; myös vuoden 2026 kausi Euroopan kulttuuripääkaupunkina tulee vaatimaan satsauksia. Huolenaiheita ja kysymysmerkkejä toki on pohjoisessakin: inflaatio, korkokehitys, energiamarkkinat ja yleinen talouden kehitys. 

– Pelkkä korkotason kehittyminen puolen vuoden sisällä vaikuttaa noin viiden miljoonan euron edestä, jos otamme lainaa suunnitelmien mukaisesti seuraavien vuosien aikana. TE2024-uudistuksessa on vielä myös paljon tehtävää edessä ja matalasuhdanteen aikaan siihen liittyy myös paljon rahoitusriskiä. Valtionosuusrahoitus on myös iso kysymysmerkki suunnittelussamme. 

Julkinen talous velkaantuu, kunnat uineet vastavirtaan – edessä selvä käänne heikompaan 

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohti inflaation vaikutuksia. Koska hintojen nousupiikki nähtiin vuosi sitten, vertailujaksosta tulee nyt Vesalan arvioissa helpompi – vaikkakin hintojen nousuvauhti on edelleen epämiellyttävän korkeaa. 

– Kuntien kustannuspaineen kannalta olennaista on se tietty viive, jolla inflaatio vaikuttaa. Viime vuonna julkinen sektori sai etupainotteisesti inflaation hyötyjä ripeästi nousseiden verotulojen muodossa; tänä vuonna korkojen vaikutus ja erilaiset indeksisidonnaiset menot alkavat näkyä ja henkilöstömenot nousevat. 

Vesala vertaili VM:n ennusteita keväältä 2022 ja maaliskuulta 2023 koskien valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden nettoluotonantoa. Lyhyessä ajassa on nähty hätkähdyttävänkin suuri käänne huonompaan: kun vuosi sitten arvio yhteenlasketusta alijäämästä vuosina 2023-26 oli noin 8-10 miljardia euroa vuodessa, uudessa arviossa ennustejakson lopulla yhteenlaskettu alijäämä nousisi jo 14-15 miljardiin.  

– Ennusteissa konkretisoituvat viime vuoden negatiiviset ilmiöt ja valtion paineet satsata omavaraisuuteen ja puolustusmenoihin. Kuntatalous on valtiovarainministeriön ennusteissa hieman vahvistunut eli kuntasektori on tässä uinut hieman jopa vastavirtaan. Kuntien omissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa odotetaan vuonna 2024 kuitenkin selvää käännettä heikompaan suuntaan. 

Nykyinen tilanne korostaa pääekonomistin silmissä kulukurin merkitystä. Valtiontalouden tasapainottamistarpeet tulevat näkymään myös kuntakentässä.  

– Tällä hetkellä on paljon painetta saada sotepalvelut ja hyvinvointialueet pyörimään hyvin: vaikutukset kuntakenttään ja paineet valtionosuuksien leikkaamiseen tulevat varmasti olemaan huolenaiheena lähivuosina. 

Keskustelussa oltiin kuitenkin luottavaisia siihen, että uudistuksiin liittyvä alkukankeus kyllä selätetään ja uudet toimintamallit löytyvät. Jani Pitkäniemi pohti, että soteen kohdistuva muutos on kuitenkin vielä käytännössä tuore: kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö löytyy kyllä, kun sille maltetaan antaa aikaa. 

– Nyt on kuitenkin tehty kaikkien aikojen uudistus ja eletty uutta aikaa vasta kolme kuukautta ja viisi päivää. Tarvitaan kärsivällisyyttä istua alas ja keskustella. Eivätköhän järkevät ihmiset kuitenkin saa tällöin asiat melko hyvin sovittua.  

Katso tapahtuman tallenne:


Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 31.5.

Tapahtumasarjan seuraavassa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Aika: keskiviikko 31.5. klo 10–11.30 

Paikkaverkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä. 

Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen seurannan

ESG-sovellus mahdollistaa kestävän kehityksen tunnuslukujen seurannan ja vertailun. Tarjoamme sovelluksen veloituksetta kunta-asiakkaidemme käyttöön osana digitaalisia palveluitamme.

Uudessa ESG-sovelluksessamme käyttäjä voi tarkastella kunnan kestävän kehityksen nykytilaa ja kehitystrendejä. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin. Uuden sovelluksen käyttöönotto ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä, sillä se löytyy jo digitaalisten palveluidemme sovellusvalikosta olemassa olevilla käyttäjätunnuksilla. Sovellus on ensivaiheessa avattu kaikille lainasalkkusovellusta käyttäville kunnille.

– ESG-sovelluksen lanseeraus on luonnollinen seuraava kehitysaskel digitaalisille palveluillemme. Nyt voimme läpinäkyvästi tuoda asiakkaidemme päätöksenteon tueksi niitä vastuullisuuden tunnuslukuja, joita me myös Kuntarahoituksessa käytämme ESG-riskien arvioinnissa. ESG-riskit ovat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä, kertoo asiakassuhteiden yksikönjohtaja Jukka Leppänen.

Yhteistyökumppaniksi sovelluksen kehittämiseen valikoitui Sitowise Oy. Kuntarahoituksen ESG-sovelluksen tunnusluvut perustuvat Sitowisen MayorsIndicators-palvelun kuntakohtaisiin indikaattoreihin, jotka puolestaan pohjautuvat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.

MayorsIndicators-palvelussa käyttäjät voivat tarkastella kuntansa kehitystä vuodesta 2010 alkaen sekä vertailla sijoittumistaan muihin kuntiin. Tietopankissa on 200 eri vastuullisuuden indikaattoria ja se sisältää tietoja kaikista Suomen kunnista. Palvelun tiedot päivittyvät jatkuvasti.

– MayorsIndicators-palvelu luotiin neljä vuotta sitten vastaamaan kuntien kasvaneeseen tarpeeseen ymmärtää ja seurata oman alueensa kestävyyden tilaa. Viime vuosina kestävyyden merkitys on entisestään korostunut, ja samalla kestävä rahoitus on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. On selvää, että kestävälle kehitykselle ei ole vaihtoehtoja, painottaa Sitowisen ilmasto- ja vastuullisuuspalveluiden ryhmäpäällikkö Suvi Monni.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa oli Sitowiselle luonteva tapa jatkaa kuntien kestävyystyön tukemista.   

– Kunnat tekevät jatkuvasti investointeja, joiden vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ulottuvat vuosikymmenien päähän. Uskomme ESG-sovelluksemme herättävän yhä useampia kuntia tarkastelemaan kestävyyden eri näkökulmia laajasti myös investointipäätösten yhteydessä, Monni jatkaa.

– Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen vastuullisesti yhdessä asiakkaidemme kanssa on kaiken tekemisemme ytimessä. Toivomme, että sovelluksen tarjoama data tukee osaltaan asiakkaitamme tässä tärkeässä työssä, Leppänen sanoo.

Lisätietoja:

asiakaspalvelu(a)kuntarahoitus.fi

Lue lisää:

MayorsIndicators: https://www.mayorsindicators.com/

Talous & kunnat: uusi tapahtumasarja käynnistyy – ilmoittaudu mukaan verkkotapahtumiin

Talous & kunnat: Talous uudistusten keskellä 

Talous & kunnat -tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa keskustelemme kuntatalouden näkymistä. Millaisia muutoksia esimerkiksi sote- ja TE-uudistukset aiheuttavat ja millaisia ovat niiden käytännön vaikutukset? Miltä kuntatalous näyttää uudistusten jälkeen? 

Mukana keskustelemassa ovat Oulun kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi, Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi sekä Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Aika: keskiviikko 5.4. klo 14–15.30 

Paikka:verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä

Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 

Toisessa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Aika: keskiviikko 31.5. klo 10–11.30 

Paikka: verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä. 

Talous & kunnat-tapahtumasarjassa keskustelemme kuntia koskettavista ajankohtaisista talouden teemoista. Tapahtumissamme kuulet esimerkkejä ja poimit parhaat vinkit käytännön työhön. Ilmoittautuminen aukeaa 2-4 viikkoa ennen tapahtumia. 

Talous & kunnat-tapahtumat:

5.4. Talous uudistusten keskellä 

31.5. Investoinneilla elinvoimaa 

17.10.Kestävät investoinnit

Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelijoiden mielestä Suomessa on onnistuttu asuntopolitiikassa kokonaisuudessaan hyvin. Suuriin kaupunkeihin on rakennettu eri hallintamuotoisia asuntoja, viime vuosina myös riittävästi.

– Asuntojen hinnat eivät ole meillä karanneet ihmisten käsistä vastaavasti kuin esimerkiksi Tukholmassa. Yhä useammalla ihmisellä on ollut mahdollisuus valita itselleen asunto kaupunkiseudulta. Tämä ei ole ihan yleistä Euroopassa, Anni Sinnemäki sanoi.

Myös MAL-järjestelmä, jossa maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, sai keskustelijoilta kiitosta.

Vähähiilisyys tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Keskustelijat painottivat, että vähähiilisyysosaamista ja -ajattelua on tärkeää kehittää läpi koko ketjun, suunnittelusta materiaalivalintoihin. Vähähiilisyyden kehittäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja myös asukkaiden mukaan ottamista.

– Asuntosäätiölle valmistui noin kuukausi sitten ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Se valmistui täysin aikataulussa ja kustannuksiltaan suunnitellusti. Kaikki hiilijalanjäljelle asetetut tavoitteet alitettiin. Vähähiilisyys vaatii osaamisen kehittämistä niin suunnittelijapuolella kuin materiaalipuolella sekä prosessien kehittämistä, Esa Kankainen korosti.

Sääntelyn pitäisi jättää tilaa myös innovoinnille.

– Olisi toivottavaa, ettei lainsäädännössä ohjattaisi keinoilla vaan tavoitteilla. Asetettaisiin reunaehtoja ja jätettäisiin alalle mahdollisuus innovoida ja tehdä asioita, miettiä, mitkä ovat parhaat tavat tehdä, Aija Tasa painotti.

Aku Dunderfelt muistutti, että vähähiilisen rakentamisen taloudelliset hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä. Puurakentamista saadaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella tehtyä kilpailukykyisesti jo nyt.

Anni Sinnemäki peräänkuulutti rohkeutta.

– Puurakentamisen osalta pitäisi päästä sellaisen laakson yli, jossa rakentamisen omat prosessit, osaaminen, standardit ja ketjut ikään kuin nousisivat paremmalle tasolle. Puurakentamisen ei ole syytä olla kalliimpaa, mutta se on nyt kalliimpaa, koska kaikkea joudutaan miettimään vähän enemmän. Tämän laakson ylittämiseen meillä pitäisi Suomessa olla rohkeutta, Sinnemäki sanoi.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa hankintojen raja-arvot nousevat joskus esteeksi vähähiilisyyden kehittämiselle ja innovoinnille. Aralta toivottiin joustoa kunnianhimoisesti vähähiilisiä ratkaisuja kehittäville toimijoille.

– Jos innovoidaan uutta ja halutaan satsata kestävään kehitykseen, se aina lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen hanke torpataan, jos se ei mahdu raameihin. Asunnot tehdään vuosikymmeniksi, säästöt syntyvät vuosikymmenien aikana, Esa Kankainen muistutti.

Alueiden eriytyminen huolettaa

Voimistuva alueiden eriytymiskehitys huolestutti keskustelijoita. Eriytyminen näkyy asuntopulana kasvukeskuksissa ja laskevina hintoina niiden ulkopuolella.

Keskustelijat painottivat, että alueiden eriytymistä kaupunkien sisällä ei voi ratkaista pelkästään asuntopolitiikalla, vaikka eri hallintamuotoisten asuntojen sekoittaminen yksi keino muiden joukossa onkin. Eriytymisen pysäyttäminen vaatii monitahoista ja monipuolista yhteistyötä kaavoituksesta nuorisotyöhön.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteiksi asiantuntijat nostivat kaavoituksen asettamien hidasteiden ja esteiden purkamisen ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden. Kankainen toivoi Suomeen omaa asuntoasioiden ministeriötä.

Anni Sinnemäen mielestä Suomen pitäisi tavoitella mallimaan asemaa vähähiilisessä rakentamisessa.

­– Toivon, että rakentamisen päästöt saataisiin alas ja rakentamisesta ala, josta voisimme olla ylpeitä myös kestävyysnäkökulmasta, Sinnemäki päätti.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.Lue lisää ja lataa julkaisu

Määrätietoisuus, laaja-alainen yhteistyö, rohkeus ja konkreettiset teot tuovat vauhtia ilmastotyöhön kunnissa

Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.

Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä

Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.  Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.

– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta

Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.

Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.

– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.

”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.

– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.

– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.

Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.

Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun

Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.

– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.

– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.

Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.


Lue lisää tapahtumista:

Lue myös blogit:

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.



Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet: