Näkökulma: Asunto on keskeinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Asunnolla on merkittävä rooli nuoren itsenäistymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuokrasopimus on monelle nuorelle ensimmäinen sopimus, jonka he allekirjoittavat. Kun nuori muuttaa omaan kotiinsa, itsenäinen elämä vasta toden teolla alkaa. Se tuo mukanaan uudenlaisia vapauksia ja vastuita, sekä osalle myös haasteita.

Yksinasuminen on yleistyvä trendi, ja kasvukeskuksissa kilpaillaan kohtuuhintaisista asunnoista. Moni nuori on valmis tinkimään asuinneliöistä säästääkseen vuokrakuluissa. Sijaintikin on tärkeä, sillä töihin, harrastuksiin ja kavereiden luo kuljetaan usein ilman omaa autoa. Nuoren asema asuntomarkkinalla on erityisen haastava silloin, kun asunnolle on kiireellinen tarve.

– Väliaikainen asunnottomuus voi koskettaa nuoren elämää, kun hän muuttaa opintojen perässä toiselle paikkakunnalle tai jos kumppanin kanssa tulee ero. Tällöin nuori saattaa majoittua väliaikaisesti kaverin tai vanhemman luona, josta käsin on haastavampaa järjestää omaa elämää ja ylläpitää arkea, Tiina Irjala, Nuorisoasuntoliitto NAL Ry:n kehittämispäällikkö kertoo.

Nuorten asunnottomuus jää tilastoissa piiloon

Pitkäkestoisena jatkuva asunnottomuus syrjäyttää valitettavan tehokkaasti. Se voi aiheuttaa häpeää, vaikeuttaa avun piiriin hakeutumista tai johtaa muihin ongelmiin. Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski puhuu piiloasunnottomuudesta eli asunnottomuudesta, joka ei tilastoidu.

– Piiloasunnottomuutta on monenlaista. Nuori voi olla edelleen kirjoilla vanhempien tai entisen kumppanin asunnossa, mutta ei ole todellisuudessa tervetullut heidän luoksensa. Oikeasti nuori saattaa asua toisella paikkakunnalla, kaverin sohvalla tai yöpyä kadulla tai hätämajoituksessa, Koski kertoo.

Päihde- tai mielenterveysongelmat voivat olla syy tai seuraus pitkään jatkuneelle asunnottomuudelle. Kun kriisiytyneestä elämäntilanteesta tulee normi, kaikki aika kuluu seuraavasta haasteesta selviytymiseen: missä tänään nukkua, syödä, peseytyä tai pestä vaatteita.

– Ilman asuntoa minkäänlainen toipuminen on mahdotonta, sillä nuori ei yksinkertaisesti kykene järjestämään asioitaan seuraavaa hetkeä pidemmälle. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta pelkkä asunto ei takaa toipumista, vaan nuori tarvitsee myös yksilöllistä tukea elämänhallintaan, Koski jatkaa.

Asunnoton nuori jää usein ilman hänelle kuuluvaa tukea

Kosken ja Irjalan mukaan se, minkälaista apua ja tukea nuori tarvitsee, on aina yksilöllistä. Osalle asumisneuvonta auttaa asunnottomuuden ehkäisyssä. Jos nuorella on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä, neuvonta ja muistutukset ennaltaehkäisevät häätämistä ja sitä myötä myös asunnottomuutta.

– Kun asunnoton nuori saa oikeanlaista tukea asumiseen, se maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kärjistyneiden ongelmien hoitaminen on terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle kallista, huomattavasti kalliimpaa kuin oikea-aikainen ja oikeanlainen tukeminen, Koski sanoo.

– Tukipalveluihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti kiinni, sillä odotustaikana tilanteet menevät poikkeuksetta huonompaan suuntaan. Mielenterveyspalveluiden kohdalla haaste on suuri, sillä palveluiden saamisen ehtona on usein päihteettömyysvaatimus, Irjala lisää.

Asuntoja ja asunnottomien palveluja pitää olla tasavertaisesti saatavilla

Jotta nuorten asunnottomuutta ja sen seurauksia saataisiin minimoitua, kohtuuhintaisia asuntoja tulee olla riittävästi ja asumismahdollisuuksia tulee järjestää myös haastavassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Kohtuuhintaisten ja erityisryhmille suunnattujen asuntojen määrä ja asukasvalintakäytännöt vaihtelevat kunnittain ja toimijoittain.

Kuntarahoitus on merkittävä nuorten asumisen rahoittaja. Sen rahoittamiin kohteisiin kuuluu opiskelija-asuntoja ja nuorille suunnattuja asuntoja, kuten esimerkiksi NAL Asuntojen kohteita. Lisäksi nuoria asuu myös kuntien ja kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöiden kodeissa. Monet tuoreista kohteista on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella, jota myönnetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoiman toteutumista edistäville kohteille. Asumisen kohteissa yhteiskunnallisen rahoituksen perusteena ovat usein panostukset yhdenvertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

– On tärkeää pohtia, mitä yhteisöllisyys nuorille käytännössä merkitsee. Tilojen suunnittelulla voidaan luoda kohtaamispisteitä, mutta yhteistilat ovat usein vähällä käytöllä. Hyvää palautetta on saatu esimerkiksi talotutortoiminnasta. Talotutor toivottaa asukkaat tervetulleeksi ja järjestää kevyttä toimintaa, Irjala kertoo.

Asunnottomien nuorten tilanne luisuu huonompaan suuntaan

Koski kertoo olevansa huolissaan nuorista ja lapsista. Jos asunnottomuuden seurauksiin ja lieveilmiöihin ei vastata rakenteellisesti, se tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

– Tilanne luisuu hitaasti huonompaan suuntaan. Nuoria kiinnittyy katupäihdekulttuuriin ja rikollisuuteen jo vuosia ennen täysi-ikäistymistä. Se kertoo siitä, että nykyinen järjestelmä on epäonnistunut useammassa kohtaa heidän tukemisessaan. Kun yhä enemmän nuoria ja toimintakykyisiä ihmisiä kasvaa sisään katupäihdekulttuuriin, ongelmat kohdistuvat väistämättä myös ympäröivään väestöön, Koski sanoo.

– Helsingissä on tälläkin hetkellä vapaita asuntoja, joita voisi tarjota kodittomille, mutta uuden elämän rakentaminen vaatii muutakin kuin asunnon. Jättääkseen päihteet ja rikollisen alakulttuurin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja jotain, mihin kuulua. Ilman tukea nuori saattaa palata takaisin kadulle ainoan tuntemansa yhteisön luokse, Koski lisää.



Tukialus-hanke

Tukialus-hanke tekee päihde- ja mielenterveystyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

NAL on nuorten asumisen edunvalvoja, joka tarjoaa nuorille asuntoja ja asumisneuvontaa. NAL on esittänyt suosituksia keinoista asunnottomuuden kitkemiseksi.

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Diakonissalaitos ja Sami Lamberg


Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelijoiden mielestä Suomessa on onnistuttu asuntopolitiikassa kokonaisuudessaan hyvin. Suuriin kaupunkeihin on rakennettu eri hallintamuotoisia asuntoja, viime vuosina myös riittävästi.

– Asuntojen hinnat eivät ole meillä karanneet ihmisten käsistä vastaavasti kuin esimerkiksi Tukholmassa. Yhä useammalla ihmisellä on ollut mahdollisuus valita itselleen asunto kaupunkiseudulta. Tämä ei ole ihan yleistä Euroopassa, Anni Sinnemäki sanoi.

Myös MAL-järjestelmä, jossa maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, sai keskustelijoilta kiitosta.

Vähähiilisyys tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Keskustelijat painottivat, että vähähiilisyysosaamista ja -ajattelua on tärkeää kehittää läpi koko ketjun, suunnittelusta materiaalivalintoihin. Vähähiilisyyden kehittäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja myös asukkaiden mukaan ottamista.

– Asuntosäätiölle valmistui noin kuukausi sitten ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Se valmistui täysin aikataulussa ja kustannuksiltaan suunnitellusti. Kaikki hiilijalanjäljelle asetetut tavoitteet alitettiin. Vähähiilisyys vaatii osaamisen kehittämistä niin suunnittelijapuolella kuin materiaalipuolella sekä prosessien kehittämistä, Esa Kankainen korosti.

Sääntelyn pitäisi jättää tilaa myös innovoinnille.

– Olisi toivottavaa, ettei lainsäädännössä ohjattaisi keinoilla vaan tavoitteilla. Asetettaisiin reunaehtoja ja jätettäisiin alalle mahdollisuus innovoida ja tehdä asioita, miettiä, mitkä ovat parhaat tavat tehdä, Aija Tasa painotti.

Aku Dunderfelt muistutti, että vähähiilisen rakentamisen taloudelliset hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä. Puurakentamista saadaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella tehtyä kilpailukykyisesti jo nyt.

Anni Sinnemäki peräänkuulutti rohkeutta.

– Puurakentamisen osalta pitäisi päästä sellaisen laakson yli, jossa rakentamisen omat prosessit, osaaminen, standardit ja ketjut ikään kuin nousisivat paremmalle tasolle. Puurakentamisen ei ole syytä olla kalliimpaa, mutta se on nyt kalliimpaa, koska kaikkea joudutaan miettimään vähän enemmän. Tämän laakson ylittämiseen meillä pitäisi Suomessa olla rohkeutta, Sinnemäki sanoi.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa hankintojen raja-arvot nousevat joskus esteeksi vähähiilisyyden kehittämiselle ja innovoinnille. Aralta toivottiin joustoa kunnianhimoisesti vähähiilisiä ratkaisuja kehittäville toimijoille.

– Jos innovoidaan uutta ja halutaan satsata kestävään kehitykseen, se aina lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen hanke torpataan, jos se ei mahdu raameihin. Asunnot tehdään vuosikymmeniksi, säästöt syntyvät vuosikymmenien aikana, Esa Kankainen muistutti.

Alueiden eriytyminen huolettaa

Voimistuva alueiden eriytymiskehitys huolestutti keskustelijoita. Eriytyminen näkyy asuntopulana kasvukeskuksissa ja laskevina hintoina niiden ulkopuolella.

Keskustelijat painottivat, että alueiden eriytymistä kaupunkien sisällä ei voi ratkaista pelkästään asuntopolitiikalla, vaikka eri hallintamuotoisten asuntojen sekoittaminen yksi keino muiden joukossa onkin. Eriytymisen pysäyttäminen vaatii monitahoista ja monipuolista yhteistyötä kaavoituksesta nuorisotyöhön.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteiksi asiantuntijat nostivat kaavoituksen asettamien hidasteiden ja esteiden purkamisen ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden. Kankainen toivoi Suomeen omaa asuntoasioiden ministeriötä.

Anni Sinnemäen mielestä Suomen pitäisi tavoitella mallimaan asemaa vähähiilisessä rakentamisessa.

­– Toivon, että rakentamisen päästöt saataisiin alas ja rakentamisesta ala, josta voisimme olla ylpeitä myös kestävyysnäkökulmasta, Sinnemäki päätti.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.Lue lisää ja lataa julkaisu

Joogahuone, kokkailupaikka ja opiskelutila – VOAS muutti soluja yksiöiksi opiskelijoiden toiveita kuunnellen

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.

VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki VOAS-kyltin alla toimiston edustalla
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla

Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.

– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.

Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.

– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.

Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.

Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.

Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.

– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.

Tilava kylpyhuone, jonka seinät valkoista kaakelia
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.

Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.

– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.

Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.

Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.

VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen

VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.

Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.

– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.

Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?

– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.

– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS

Kunnalliskodista kuntosalille – 70 vuotta ikäihmisten asumista Joensuussa

Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.

– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen
Jukka Tuunanen

Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.

– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.

Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.

Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.

Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.

Kiinteistöbisneksestä aktiiviseksi asumisen kehittäjäksi

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.

Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.

– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.

Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.

– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.

Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.

Yksinäisyyteen ei ole lääkettä

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.

Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.

Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.

Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.

– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.

Päättäjiltä Tuunanen toivoo vahvempaa tahtotilaa ikäihmisten asumisen kehittämiseen sekä byrokratian vähentämistä.

– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.


Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry

Aija Tasa: Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa.

Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Muunneltavampia asuntoja

Aija Tasan mukaan nykyisissä asuntotuottamisen malleissa asukkaiden toiveita ei huomioida riittävän hyvin, vaikka suunta on menossa parempaan. Esimerkiksi pienistä asunnoista on ollut krooninen pula ja niiden rakentaminen on perustunut kysyntään.

Asuntopolitiikassa on Tasan mielestä onnistuttu kohtuullisen hyvin: rakentamisen laatu ja asumisen taso ovat pääosin hyvällä mallilla, samoin rakennusten turvallisuus ja terveellisyys. Urakoitsijat ja rakennuttajat tekevät jatkuvasti ennusteita kysynnän muutoksista ja seuraavat analyysejä väestökehityksestä. Näiden toimien ansiosta pieniä asuntojakin ryhdyttiin rakentamaan enemmän.

Asuntojen muuntojoustosta on puhuttu pitkään, mutta kehitys on hidasta. Haasteita on myös lainsäädännön puolella, kun joudutaan pohtimaan, miten asunto-osakeyhtiöissä yhdistellään osakkeita. Aija Tasa näkee asuntojen muuntojoustossa paljon mahdollisuuksia.

– Muuntojoustossa on kyse sekä tilaratkaisujen että asunnon muuntojoustosta. On tärkeää miettiä, miten eri tilat palvelevat joustavasti arjen tarpeissa. Kotona työskentely on tuonut asumisen tilaratkaisuihin uusia vaatimuksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ratkaisuja ohjataan liiaksi määräyksin, esimerkiksi niin, että makuuhuoneessa pitää olla tilaa työpisteelle. Asukkaiden toiveet vaihtelevat paljon, eikä viranomaisen mielestäni pitäisi ohjata liian yksityiskohtaisesti.

Tasan mukaan erilaisia tapoja löytää joustavia ratkaisuja on. Kerrostalojen alakerrassa voisi esimerkiksi olla etätyöpistemahdollisuuksia. Hyvin toteutetut uudenlaiset yhteistilaratkaisut voisivat luoda joustoa elämään.

Asumisesta tulee palvelu

Aija Tasan mielestä rakentamisen tärkein kriteeri on turvallisuus ja terveellisyys. Myös laadulla on iso merkitys. Laatu on kuitenkin vaikea käsite, kun yksi arvostaa tilaa, toinen yksilöllisyyttä, kolmas sijaintia.

– Uskon, että rakentaminen kehittyy niin, että on mahdollista toteuttaa yhä enemmän erityyppisiä ratkaisuja, Tasa sanoo.

Tulevaisuudessa asuminen kehittyy palvelujen suuntaan, uskoo Tasa. Asumisen ohessa on mahdollista ostaa esimerkiksi koiran ulkoiluttamista, lastenhoitoa tai siivouspalveluita. Tällä hetkellä jo moni ammattimainen vuokranantaja tarjoaa näitä palveluita. Yhtenä haasteena tällä hetkellä on vaikeus rakentaa kustannustehokasta palvelukonseptia pieniin asunto-osakeyhtiöihin. Tasa uskookin palvelumallin toimivan paremmin vuokra-asuntoyhtiöissä, joissa yksiköt ovat isompia.

Ylipäätään Aija Tasa peräänkuuluttaa yhteistyötä asumisasioissa.

– Tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, jotta vastataan erilaistuviin asumistarpeisiin. Ei pidä säännellä keinoja vaan tavoitteita, ja antaa innovaatioille tilaa. Näin turvataan edellytykset vastata tuleviin asumisen tarpeisiin.


Aija Tasa työskentelee asumisesta ja asuntopolitiikasta vastaavana johtajana Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:ssä, joka on ammattimaisten kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö. Aiemmin hän toiminut muun muassa Valtiokonttorissa asuntorahoituksen parissa. Tasan vastuualueeseen kuuluvat sekä valtion tukema että markkinaehtoinen asuntotuotanto.


Lue myös:


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

Inspiran analyysi pitää vuokrataloyhtiöt ajan tasalla

Suomalaisten tapa asua kehittyy jatkuvasti. Valintamme ja toiveemme nykyisen tai tulevan kodin suhteen kumpuavat laajasta joukosta yhteiskunnallisia muuttujia: minne syntyvät huomisen työpaikat, mistä saamme parhaiten palveluja, missä tilanteessa perustamme perheen, ja niin edelleen.

Alati muuttuva toimintahorisontti haastaa kunnat. Kuinka varmistaa, että pitkälle aikavälille suunniteltu asuntokanta pysyy houkuttelevana myös huomispäivän kuntalaisille? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa tämän työn tueksi vuokrataloyhtiöiden taloudellista analyysia.

Noin 7 prosenttia riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa

Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Kotikulman 1 123 vuokra-asunnossa asuu yhteensä noin 1 900 riihimäkeläistä. Kotikulma syntyi Riihimäen kaupungin tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää vuokrataloyhtiöidensä hallinnointia: kaupunki fuusioi vuoden 2008 alussa Kiinteistö Oy Riihimäen Itäkulman ja Kiinteistö Oy Riihimäen Länsikulman yhdeksi yhtiöksi.

Keväällä 2021 Riihimäen Kotikulma teki päätöksen analysoida taloudellista tilannettaan ja toimintaympäristöään. Yhtiön hallitus päätti ottaa analyysin tueksi ulkopuolisen konsultin. Toteuttajaksi valikoitui Inspira.

– Halusimme selvityksen tueksi ulkopuolisen konsultin. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys auttoi meitä laajentamaan käsitystämme toimintaympäristöstämme ja tarjosi myös vahvistusta sille, että olemme tehneet toimivia ratkaisuja strategiamme suhteen, kertoo Pirjo Ritala, Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja.

– Työ piti sisällään markkina-analyysin, yhtiön asuntokannan analyysin, asuntokannan karkean arvonmäärityksen, verrokkianalyysin, taloudellisen mallinnuksen ja riskianalyysin, kuvailee Inspiran konsultti Olli Immonen. – Näiden avulla saatiin näkymä yhtiön asuntokannasta ja taloudellisesta tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, ja tunnistettiin mahdollisia kehitystarpeita.

Yksinasujien määrä ja pienasuntojen kysyntä kasvussa

Riihimäen Kotikulma kokosi laajat pohjatiedot toiminnastaan useiden vuosien ajalta ja toimitti ne Inspiralle elokuussa 2021. Inspiran analyysissä selvisi muun muassa, että Kotikulman markkinaosuus on korkea Riihimäen keskustan ulkopuolella. Yhtiön toiminnalla onkin suurempi merkitys tämän alueen vuokriin ja vuokra-asuntojen saatavuuteen.

– Yhtiön toiminta on keskittynyt perheasuntojen edistämiseen ja sen suurin markkinaosuus Riihimäellä kohdistuu perheasuntoihin. Toisaalta Riihimäellä vuokralla yksinasuvien määrä on kasvanut noin 32 prosenttia vuosina 2009–2019, Inspiran Immonen kertoo.

Toimitusjohtaja Ritala on huomannut saman: yksin hakevia asukkaita tulee jatkuvasti enemmän.

– Asuntojen koko on tunnistettu haaste. Kookkaita kaksioita ja kolmioita löytyy, mutta yksiöille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan, Ritala kertoo. – Tämä liittyy osittain myös ikääntyvien asujien määrän kasvuun: vanha asuntokanta kaipaisi merkittäviä peruskorjauksia, jotta pystyisimme tarjoamaan enemmän pienasuntoja ja esteettömiä koteja.

Kotikulman taloudellisia tunnuslukuja verrattiin analyysissa noin 20 yhtiöön, jotka valittiin kunnan koon ja Kotikulman toiveiden perusteella. Kotikulma oli verrokkiryhmänsä mediaanitasoa tai sen alapuolella, mutta maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla: yhtiön talous on analyysin perusteella hyvällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa ja se kykenee suoriutumaan peruskorjauksistaan.

– Oman toimintamme peilaaminen muihin samankaltaisiin yhtiöihin oli meille hyödyllistä, Ritala korostaa. – ARA-lainojen laina-ajat ovat usein hyvin pitkiä ja lyhennykset takapainotteisia, joten ARA-rahoitteisilla yhtiöillä on tyypillisesti runsaasti velkaa. Me olemme konvertoineet Valtiokonttorin lainat kahdeksi tasalyhenteiseksi pankkilainaksi. Näissä olemme monella tapaa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa; tähän oli hyvä saada tarkempaa perspektiiviä verrokkiyhtiöiden tilannetta tarkastelemalla.

Analyysi toi avaintiedot yksiin kansiin

Pirjo Ritalalle vuokrataloyhtiön taloudellinen analyysi tarjosi hyödyllisen, toimintaympäristön haasteet ja kehityskohdat yksiin kansiin tehokkaasti kokoavan työkalun.

– Jokaisen yhtiön ja yhtiön johdon on tärkeää tuntea toimintaympäristönsä. Analyysin pohjatyö selkeytti useita aiheita myös itselleni ja tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaamme useiden vuosien aikajänteellä. On hyvä katsoa välillä taaksepäin, että näkee selkeämmin eteenpäin, onko suunta oikea ja tehty oikeita ratkaisuja.

– Kukin vuokra-asuntoyhtiö joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä vanhalle asuntokannalle tehdään: myydäänkö, puretaanko vai peruskorjataanko. Nämä ovat myös meille ajankohtaisia kysymyksiä. Taikatemppuja vastausten löytämiseen ei ole.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Riihimäen Kotikulma

Annikan kotona

Annika Olo on 33-vuotias paljasjalkainen espoolainen. Arkisin hän työskentelee keittiötyöntekijänä ja harrastaa vapaa-ajallaan monipuolisesti liikuntaa, muun muassa kilpauintia, show- ja paritanssia sekä kuntosalia. Ratsastus on Annikalle näitäkin pitkäaikaisempi intohimo. Sitä hän on harrastanut pikkulapsesta asti ja voittanut myös tukun mitaleja.

Annika asuu Espoon Uusmäessä, asumispalvelua kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville tarjoavassa Aurinkolinna-talossa. Rakennuksen omistaa Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja sen asumispalvelut tuottaa KVPS Tukena Oy. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.

Yksilöllistä asumista tarvitaan enemmän ympäri Suomea

Suomessa on edelleen haasteita kehitysvammaisten ja erityistukea tarvitsevien ihmisten asumisessa, sillä toiveisiin sopivaa asuntotarjontaa on niukasti. Siksi moni aikuisikäisistäkin kehitysvammaisista asuu vieläkin lapsuudenkodissaan, varatoimitusjohtaja, kiinteistötoimen johtaja Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä kertoo.

– Lähipalvelujen tärkeys ja mahdollisuus pitää yllä sosiaalisia suhteita lapsuudenkodista muuton jälkeenkin korostuvat kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Tuttu ympäristö tukee itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta, siksi sopivia asumisratkaisuja tarvitaan valtakunnallisesti eikä vain kasvukeskuksissa.

Aurinkolinnan juuret ulottuvat vuoteen 2009. Noin 30 kehitysvammaisen nuoren perheet perustivat tuolloin Espoon Aurinkolinna ry -yhdistyksen, joka ryhtyi ajamaan nuorille mahdollisuutta omaan kotiin. Yhdistys on edelleen aktiivinen asumisyksikön toiminnassa. Toteutuneen hankkeen perustana oli useiden vuosien selvitystyö.

– Tästä taustatyöstä oli paljon hyötyä siinä, että Aurinkolinnan suunnittelussa pystyttiin alusta alkaen huomioimaan kehitysvammaisten henkilöiden toiveet ja odotukset heidän asumiseensa liittyen, KVPS Tukenan varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala kertoo. – Myös Aurinkolinnan sijainti tukee asumisyksikön toimintaa hyvin. Alueella on runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun ja ajanviettoon. Rakennuksen sijoittelussa onnistuttiin huomioimaan pihan toiminnallisuus. Aurinkolinna-yhdistyksen aktiiviset perheet ovat tehneet merkittävää työtä ja ovat edelleen arvokas ja tärkeä ääni Aurinkolinnan arjessa. 

Iloa ystävistä ja yhteisöllisyydestä

Annika Olo on perheineen ollut Aurinkolinna-hankkeessa mukana alusta asti ja he ovat yhdistyksen perustajajäseniä. Lopullisesti Annikasta tuli aurinkolinnalainen pari vuotta sitten: rakennus valmistui alkuvuodesta 2019 ja Annika muutti ensimmäisten asukkaiden joukossa elämänsä ensimmäiseen omaan kotiin. Hän on viihtynyt loistavasti.

– Tämä on tosi ihana paikka ja sopii minulle todella hyvin. Oli pitkä prosessi, ennen kuin pääsin tänne muuttamaan, mutta kun muutto sitten tapahtui, kaikki vähän niin kuin loksahti kohdalleen. 

Annikan poikaystävä Klaus asuu myös Aurinkolinnassa. Pariskunta tapasi harrastusten kautta ja alkoi seurustella Annikan opiskellessa Omnia-ammattikoulun kotitalous- ja kuluttajapalvelujen linjalla. Mahdollisuus asua saman katon alla niin Klausin kuin ystäviensäkin kanssa on Annikalle eräs Aurinkolinnan parhaista puolista.

– Onhan se kivaa, kun kaverit asuvat naapurissa. Pidän siitä, että meillä on iso porukka asukkaita. Henkilökuntakin on mahtavaa ja monet ovat tulleet tosi tutuiksi, hän kertoo.

Ei laitosarkea, vaan itsenäistä elämää

Yksikön johtaja Anne Alhava korostaa, että Aurinkolinnassa tavoitteena on yksilöllinen, itsenäinen tapa asua. “Omannäköinen arki ja elämä” toistuvat hänen sanoissaan usein.

– Teemme kunkin asukkaan kanssa asumisen suunnitelman, jotta tunnemme hänen tuen tarpeensa. Tuemme asukkaita tarpeen mukaan, mutta emme väkisin tuppaudu kenenkään avuksi. Yksi voi kaivata apua pyykkipäivänä, toinen taas haluaa hoitaa nämä askareet itse.

Itsenäisen asumisen periaatteessa korostuu myös asukkaiden itsemääräämisoikeus. Aurinkolinna on asuinpalvelua tuottava yksikkö, ei hoitoyksikkö tai laitos. Henkilökunta työskentelee asukkaiden kodeissa, mikä edellyttää hienotunteisuutta ja rajojen kunnioittamista.

– Emme mene asuntoihin ilman lupaa tai vahdi kenenkään arkea, Alhava kertoo. – Asukkaamme ovat toimeliasta väkeä: suurin osa käy päivätoiminnassa ja töissä, harrastaa ja osallistuu yhteiskuntaan. Jotkut heistä haluavat vaikkapa aamuherätyksen, kun taas toiset mieluummin heräilevät ja lähtevät päivän menoihinsa omaan tahtiinsa.

Pandemia-aika on tuonut Aurinkolinnaan tutut haasteet. Asukkaiden harrastusmahdollisuudet ovat olleet suppeampia ja varotoimista on tullut osa arkea. Yhteinen toiminta on silti aktiivista.

– Kesällä meillä oli esimerkiksi asukkaiden ja henkilökunnan futiskatsomo yhteistiloissa. Syksyksi asukkaat valmistelevat Halloween-bileitä. Olemme myös järjestäneet tavallista enemmän toimintaa ulkosalla, kuten grillausta ja kävelyitä, Alhava kertoo.

Oma koti kullan kallis

Annika arvostaa ja nauttii Aurinkolinnassa pienistä arjen asioista.

– Olen jo 33-vuotias, joten itsekseen asuminen oli minulle tärkeä askel. Täällä voin viettää päivää vapaasti sillä tavoin kuin haluan: laittaa itse ruokaa, katsella rauhassa telkkaria, tai olla muiden seurassa yhteistiloissa.

Oma asunto on hänen arkensa kannalta hyvällä sijainnilla. Annikan lapsuudenkoti on Bembölessä, joten muutto Aurinkolinnaan ei tarkoittanut siirtymistä kohtuuttoman pitkän matkan päähän. Alueen liikenneyhteydet ovat muutenkin hänelle varsin sopivat.

– Pääsen töihin kävellen tai pyörällä. Bussilla menen, jos sattuu olemaan huono sää. Pidän siitä, että alueella on helppo liikkua: taksilla ja julkisilla pääsee hyvin pois ja takaisin.

Annikalle parasta ja arvokkainta Aurinkolinnassa on kuitenkin ennen kaikkea se, mikä niin monelle muullekin meistä.

– Se, että on oma koti, on maailman ihanimpia asioita, hän kertoo.


Lue lisää Ratkaisupankistamme:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Aleksi Poutanen