Korkojen nousu on hidastanut maailmantaloutta yllättävän vähän, mutta Suomessa tahti hiipuu – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2023 on julkaistu

Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla. Näin toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa.

– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.

Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.

– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.

Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan

Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.

– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.

Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.

– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.

Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.

– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.

Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian käsillä

Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.

– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.

Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.

– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu – kuntatalouden näkymät heikentyneet

Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.

– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista, kuten bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, vuosille 2022–2025.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste kuntien talouden kehityksestä vuosina 2022–2027.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia SpotifyssaSoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Taulukko: Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023. Arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista vuosina 2022–2024.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Taulukko: Kuntatalouden kehitys Kuntarahoituksen ennusteessa.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Talous selvisi energiakriisistä, mutta korkoshokki voi vielä puraista – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05/2023 on julkaistu

Energiakriisin piti sysätä Euroopan talous taantumaan, mutta lauha talvi tuli hätiin, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa. Yritykset ja kotitaloudet sopeutuivat energian niukkaan saatavuuteen odotettua paremmin, ja valtioiden mittavat energiatuet sekä koronavuosina kertyneet säästöt puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Toimintaympäristön merkittävin muutos on kuitenkin korkotason nousu.

– Kuluvan vuoden aikana rahoituskustannusten nousu laittaa talouden suhdannekuvan uuteen testiin. Sen vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkällä viiveellä. Talouden korkoherkimmät sektorit, kuten asuntomarkkinat ja rakentaminen, ovat jo selvästi heikentyneet. Myös teollisuudessa suhdannenäkymä on kääntynyt laskuun, pääekonomisti Vesala varoittaa.

Yhdysvallat viitoittaa tietä taantumaan, korot hakevat uutta normaalia

Rahatalouden kiristyminen näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, jossa myös aluepankkien kriisi lisää talouden epävarmuutta. Riski taloustaantumasta on selvästi noussut.

– Vahvin vastalääke on alhainen työttömyys, mikä tukee kotimaista kysyntää Yhdysvalloissa ja näyttäisi pitävän mahdollisen USA-vetoisen taantuman varsin lievänä, Vesala pohtii.

Helpotusta haetaan myös hellittävästä inflaatiosta, ja vuositasolla hintojen nousu onkin hidastunut. Vesala muistuttaa, että kuluvan kevään aikana inflaatio on silti ollut liian nopeaa: kevään aikana hinnat ovat nousseet euroalueella 7 prosentin ja Yhdysvalloissakin lähes 7 prosentin vuosivauhdilla.

– Varsinkin euroalueella inflaation vastainen taistelu on edelleen keskeisin rahapolitiikkaa määräävä tekijä. Euroopan keskuspankki joutunee nostamaan ohjauskorkoja vielä ainakin pariin otteeseen ja pitämään korot huipputasolla odotettua pidempään. Yhdysvalloissa koronnostosyklin huippu sen sijaan voi hyvinkin olla jo käsillä.

Pääekonomistin mukaan korkoympäristössä on käynnissä pitkäkestoinen muutos: vaikka akuutti inflaatio-ongelma pian helpottaisi, korkojen uskotaan jäävän selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeammiksi.

– Vihreän siirtymän edellyttämä massiivinen investointiaalto saattaa nostaa pääomamarkkinoiden tasapainokorkoa. Samaan aikaan ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan voi liittyä inflaatiota kiihdyttäviä lieveilmiöitä, millä olisi nimelliskorkoja kohottava vaikutus. Myös työvoimapulan kroonistuminen sekä protektionismi saattavat lisätä tuotannon kustannuspaineita.

Kolme kysymystä sanelee Suomen suuntaa

Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys on painanut kotimaista kulutuskysyntää jo pitkään, ja talous ajautui viime vuoden jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan.

– Alkuvuonna kuluttajien luottamus sekä tunnelmat kaupassa ja palvelualoilla ovat kuitenkin hivenen kohentuneet, pääekonomisti Vesala iloitsee. – Vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljännekseltä odotetaankin positiivista kasvua.

Pääekonomisti listaa kolme tekijää, jotka määräävät Suomen talouden suuntaa.

– Jatkossa Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, miten voimakkaasti kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu vientiteollisuuteen, kuinka pitkään rakentamisen ”syväkyykkäys” jatkuu ja miten paljon kuluttajien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna.

Lue myös:

Energiakriisi harhautti hätiköimään suhdannekäänteen kanssa – torjuntavoitto ei välttämättä pitkälle kanna

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi geopolitiikan mannerlaatat liikkeeseen voimalla, jollaista ei ole toisen maailmansodan jälkeen nähty. Humanitaarisen ja turvallisuuspoliittisen katastrofin liitännäissairautena myös talous sai vakavia oireita. Inflaatio kiihtyi merkittävästi, mihin keskuspankit reagoivat kovilla koronnostoilla. Elinkustannusten nousu leikkasi ikävästi ihmisten ostovoimaa.

Viime vuoden turbulenssi huomioiden on oikeastaan aika yllättävää, että euroalue on toistaiseksi välttynyt bkt:n supistumiselta, ja Suomessakin on koettu vasta pieni tekninen taantuma. Talouden tunnelmien synkin hetki osui viime syksyyn. Tätä kirjoittaessa euroalueen osakemarkkinoiden kokonaistuottoindekseissä on syyskuun pohjien jälkeen kertynyt nousua kolmisenkymmentä prosenttia. Yhdysvalloissa ja Suomessa kurssinousu on ollut puolet pienempää, mutta tuntuvaa sekin.

Osakemarkkinat ennakoivat talouden syklejä, mutta ei niiden sentään pitäisi kääntyä nousuun ennen kuin taantuma on edes alkanut. Yrittääkö pörssi siis viestiä, ettei taantumaa lopulta tule lainkaan, vai elämmekö vain väliaikaista ”sucker rallya” ennen uutta laskumarkkinaa?

Ostovoiman laskun ja korkojen nousun erirytmisesti vaikuttava tuplashokki on saattanut harhauttaa sekä ekonomistit että markkinat. Elinkustannuskriisi iski nopeasti. Varsinkin energiakustannukset kohosivat vauhdilla. Sen sijaan korkotason nousun vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkälläkin viiveellä.

Euroopan energiashokista odotettiin lähtölaukausta taantumalle, mutta yritysten ja kotitalouksien kykyä sopeutua energian niukkuuteen aliarvioitiin. Samalla lauha talvi vähensi lämmityksen tarvetta. Valtioiden mittavat tuet ja kotitalouksien koronavuosina kertyneet säästöt myös puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Talous vaipui sivuttaisliikkeeseen muttei laskuun.

Torjuntavoiton hehkussa on voinut vähän unohtua, että rahoitusolosuhteiden kiristyminen potkii yhä kipeämmin yritysten ja kotitalouksien nilkoille. Lainaraha on kuin markkinatalouden verenkierto – sen pitää virrata. USA:n pankkikriisi on oma lukunsa, mutta kyllä Euroopassakin pankkien luotonanto on selvästi heikkenemään päin. Talouden korkoherkät sektorit, kuten rakentaminen ja asuntomarkkinat, niiaavat jo. Seuraavaksi jännitetään, miten teollisuuden käy.

Keskuspankitkin myöntävät, että suhdannekuvaan on ilmaantunut ilkeännäköisiä säröjä. Valitettavasti inflaatio ei anna yhtään armoa. Muutaman kuukauden maltillisemman vaiheen jälkeen euroalueen hintaindeksit ovat helmi–huhtikuun aikana olleet jälleen varsin jyrkässä nousussa. Inflaatioluvut ovat sen verran kauheita, että rahapolitiikan kiristyksiä on vaikea lopettaa, saati kääntää korkopolitiikka laskuun.

Akuutti energiakriisi selätettiin*, mutta se oli vasta ensipuraisu. Korkoshokki on vaikeampi sulattaa. En oikein jaksa uskoa, että taantuma on enää kovin pitkään vältettävissä, mutta toivottavasti matalasuhdanne jää lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Geopoliittisten uhkien torjunta, irtautuminen fossiilienergiasta ja muut vihreän siirtymän investointitarpeet vaativat vahvan talouden.

* Kaasuvarastot ovat nyt täynnä, mutta ei Keski-Euroopan energiahuollon ongelmia ole pysyvästi ratkaistu. Varsinkin, kun Saksa todella sulki loputkin ydinvoimalansa.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä!

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 15.5.2023.

Näkökulma: Pankkikriisi on vain jatkumoa koronan jälkeiselle hoipertelulle

Koronapandemian alussa sulkutoimet pudottivat yksityisen kulutuksen syvään kuoppaan. Kun rajoitukset poistuivat, patoutuneet kulutustarpeet ja talouden voimakas elvytys vauhdittivat kysyntää sellaisella tahdilla, ettei koronasta kohmeinen tuotantokoneisto pysynyt kyydissä. Rytmihäiriö johti kiihtyvään inflaatioon, jota Venäjän hyökkäys Ukrainaan entisestään pahensi.

Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että keskuspankit reagoivat hintapaineisiin liian hitaasti. Yleensä korkoja nostetaan maltilla, kuin loivaprofiilista portaikkoa pitkin. Nyt alun reagointiviiveen vuoksi kirityksissä on kuitenkin jouduttu etenemään funikulaarilla ja kaasu pohjassa.

Inflaatioriskien aliarviointiin vaikuttivat epäilemättä 2010-luvun kokemukset, jolloin keskuspankit yrittivät torjua päinvastaista ongelmaa eli deflaatiota. Korkojen viestittiin pysyvän matalina pitkälle tulevaisuuteen. Inflaatioyllätyksen edessä rahapolitiikan U-käännös vei aikansa, koska keskuspankit joutuivat ikään kuin pettämään aiemman lupauksensa.

Kevään aikana virinnyt pankkikriisi on jatkumoa koronan jälkeiselle hoipertelulle. Yhdysvalloissa markkinakorkojen voimakas nousu on houkutellut etsimään rahamarkkinarahastoista pankkitalletuksia parempaa tuottoa. Tiukentuneet rahoitusolosuhteet taas ovat pakottaneet yritysasiakkaita käyttämään aiempaa enemmän talletuspuskureitaan. Silicon Valley Bankille kävi kylmät, kun se joutui talletusvuotojen katteeksi myymään kesken juoksuajan sinänsä hyvälaatuisia joukkovelkakirjasijoituksia, joiden markkina-arvot olivat korkotason nousun vuoksi laskeneet.

Pankkisektorin ongelmat ovat ruokkineet huolia keskuspankkien rahoitusvakaus- ja hintavakaustavoitteiden ajautumisesta törmäyskurssille. Toistaiseksi kyse on kuitenkin ollut pääosin USA:n pankkijärjestelmän sisäisestä, melko rajatusta kouristelusta – pankkien asiakkailla ei ole vielä alkanut laajamittaisesti mennä huonosti. Alisuojattu korkoriski ja keskittynyt talletuskanta ovat muutamien toimijoiden kohdalla johtaneet likviditeettiriskien toteutumiseen. Likviditeettiongelmia ja inflaatiota vastaan keskuspankit pystyvät taistelemaan samanaikaisesti.

Saaga kuitenkin jatkuu. Yhdysvalloissa myrskyn silmään joutuneet aluepankit vähentävät luotonantoaan, mikä kiristää rahoitusolosuhteita ja hidastaa talouskasvua. Sama ilmiö lienee edessä myös Euroopassa, joskin maltillisemmassa mittakaavassa. Rahoituskustannusten nousu tuntuu monissa yrityksissä ja kotitalouksissa jo nyt pahalta. Seuraavaksi kysytään, milloin luottotappiot kääntyvät nousuun ja kuinka jyrkästi.

Ennen pitkää jännite keskuspankkien eri vakaustavoitteiden välillä todennäköisesti kasvaa. Pankkien luotonannon supistuminen vähentää koronnostojen tarvetta, mutta on äärimmäisen vaikea tietää, kuinka paljon. Jos vaikutusta yliarvioidaan, inflaatio ei taltu. Jos taas aliarvioidaan, reaalitalous voi ajautua pahoihinkin vaikeuksiin.

Koronapandemian alkutärähdys on vaimentunut mutta jälkijäristykset tuntuvat yhä syvällä talouden rakenteissa. Kovasti yllätyn, jos ryskeestä ilmaan taantumaa selvitään.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 17.4.2023.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

Taulukko, jossa esitetään Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2022, 2023 ja 2024.


Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.

– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.

Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.


Taulukko, jossa esitetään Kuntarahoituksen painelaskelma siitä, miten esimerkiksi inflaatio ja korkokehitys muuttavat kuntatalouden näkymiä vuosina 2023–2025.


– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden ensimmäisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Jakso on nauhoitettu torstaina 9. maaliskuuta.

Täyskäännös koronapolitiikassa, tasapainoilua Venäjän ja lännen välillä – mihin Kiina on matkalla?

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan riippuvuus itänaapurinsa energiasta lävähti päin länsivaltojen kasvoja. Samalla havahduttiin toiseen idästä nousevaan riskiin, kokoluokaltaan monin verroin suurempaan.

Kiinan-kauppaa käydään paljon, niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Suomen tuonnista 9 prosenttia tulee Kiinasta, EU:ssa osuus on 22 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 18 (v. 2021). Puhe Kiinasta irtautumisesta, tai ”decouplingista” eli irtikytkennästä, on käynyt kuumana, mutta muutos on helpommin sanottu kuin tehty, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori, Kiina-asiantuntija Mikael Mattlin Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.

– Euroopan tilanne ei ole helppo, meiltä puuttuu monia Yhdysvaltojen vahvuuksia, kuten valtavat sisämarkkinat, Silicon Valleyn teknologiajätit ja hyvä omavaraisuus. Yhdysvalloilla on myös parempi tilanne demografisesti, väestö on nuorempaa, Mattlin luettelee.

– Heidän on helpompi puhua irtikytkennästä, tilanne on paljon hankalampi Euroopalle.

Onko Kiinalla varaa menettää sekä Eurooppa että Yhdysvallat?

Mattlinin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti päättäjät pohtimaan Kiina-riskejä, erityisesti Euroopassa.

– Selvästi keskustelu muuttui meilläkin, alettiin katsoa eri silmin esimerkiksi Taiwaniin liittyviä riskejä. Investoinneissa kartetaan Kiinaa sijoituspaikkana, ei laiteta kaikkia munia samaan koriin. Tätä tapahtuu enemmän amerikkalaisissa yrityksissä, mutta myös Euroopassa, Mattlin toteaa.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii podcast-jaksossa Kiinan seuraavaa siirtoa: onko maalla varaa menettää suhdettaan sekä Yhdysvaltoihin että Eurooppaan?

– Nythän on nähty ystävällisiä vierailuja, esimerkiksi [Saksan liittokansleri] Scholz ja [Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja] Michel kävivät Pekingissä. Voiko Kiina jopa lähestyä Eurooppaa, avata markkinoitaan EU:n suuntaan ja hakea kumppanuuksia? Vesala kysyy.

– Periaatteessa näin, vastaa Mattlin. – Varsinkin aiempina vuosina Kiinassa on yritetty hakea EU:sta vastapainoa Yhdysvalloille. Pitkään se toimi hyvin, esimerkiksi Merkelin aikana Kiinan ja Euroopan johtohahmojen näkemykset taloussuhteista olivat yhtenäisemmät kuin Kiinan ja USA:n.

Nyt Kiina nähdään poikkeuksellisen huonossa valossa.

– Euroopassa tavalliset kansalaiset ovat huomattavan kriittisiä Kiinaa kohtaan, Mattlin sanoo.

– Vaikka EU:n johdossa olisikin valmiutta kuunnella Kiinaa ja palauttaa yhteistyötä, sitä rajoittaa kansalaisten valmius.

Terrorisminvastainen sota antoi Kiinalle aikalisän

Länsimaiden suhde Kiinaan on siis murroksessa, mutta muutos on tehnyt tuloaan jo pitkään. Välit ovat kiristyneet etenkin Tyynenmeren molemmin puolin.

Obaman aikaan näytti siltä, että Kiinaa pidetään silmällä, mutta yhteiseloa haetaan yhteistyön kautta. Donald Trumpin ja Joe Bidenin kausilla äänenpainot ovat koventuneet, Kiinan uhasta puhutaan avoimemmin, pääekonomisti Vesala pohtii.

Osansa on Yhdysvaltain ulkopolitiikalla ja maan geopoliittisilla tavoitteilla, sanoo Mattlin.

– On sanottu, että Yhdysvallat tarvitsee ulkoisen vihollisen. Ennen se oli Neuvostoliitto, nyt Kiina. Kiinaa oltiin nostamassa asemaan jo vuosituhannen alussa, kunnes syyskuun 11. päivän iskut veivät huomion terrorismiin. Se antoi Kiinalle 10–15 vuotta lisää aikaa ja tilaa keskittyä omaan kehitykseensä.

Vahvistuneen Kiinan vaikutusvalta on kasvanut erityisesti globaalin finanssikriisin jälkeen.

– Se on aika luonnollinen kehitys, pohtii Mattlin. – Kun maan merkitys kasvaa, se pyrkii vaikuttamaan enemmän asioiden kulkuun.

Viime vuosina Kiinan kasvu ei ole ollut yksioikoista. Talouden vire on hiipunut, ja velkaantuminen painaa niin yrityksiä ja paikallishallintoa kuin kuluttajia ja keskushallintoakin. Maalle tärkeä rakennusteollisuus on ajautunut näyttäviin ongelmiin: Kiinan asuntomarkkinasta on kadonnut lyhyessä ajassa yli 1 200 miljardia euroa.

– Kiinassa on samoja piirteitä kuin Japanissa 90-luvulla: yritetään rakentamalla ja velkaantumalla puoliväkisin pitää talouskasvua korkeammalla tasolla kuin mihin on edellytyksiä. Rakennetaan siltoja ei mihinkään, Mattlin selittää.

”Isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta” – koronapolitiikan täyskäännös yllätti asiantuntijan

Loppuvuonna Kiinassa protestoitiin tiukkoja koronarajoituksia poikkeuksellisen rajusti: mielenosoittajat huusivat vapautta ja vaativat jopa Kiinan kommunistisen puolueen johtajan Xi Jinpingin eroa. Koronapolitiikassa tehtiin täyskäännös, kovista koronarajoituksista luovuttiin. Mattlin yllättyi.

– Ajattelin, että jos höllennyksiä tulee, ei niitä heti tehdä. Sehän antaisi järjestelmän näkökulmasta väärän viestin: muutos tulee, kun osoitetaan mieltä ja huudetaan kadulla puoluetta alas, hän pohtii. – Luulen, että tilanne oli mennyt jo niin pahaksi, että puolue joutui kohtaamaan tosiasiat. Virus oli riistäytynyt käsistä, ja nollakoronapolitiikasta oli pakko luopua. Muuten kaikki uskottavuus olisi mennyt.

– Voiko tässä käydä niin, että epidemia-aalto menee ohi nopeasti, ihmiset nauttivat rajoitusten purkamisesta ja Kiinan talous elpyy? pääekonomisti Vesala kysyy. – Voiko koronapolitiikan ilmaveivi kääntyä Xin voitoksi?

– Kyllä tässä on isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta, Mattlin vastaa.

– Oli syy mikä tahansa, osa luultavasti pani merkille sen, että muutoksia saatiin läpi, kun mentiin kadulle. Se ei ehkä näy seuraavan kuukauden aikana tai ensi vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä tällainen viesti on riski autoritääriselle järjestelmälle.

Kiina maalaa kotiyleisölleen kaikkivoipaista kuvaa maan hallinnosta, sanoo Mattlin. Koronan kanssa johto kuitenkin epäröi loppuvuodesta 2022; tilanne ei ollut täysin hallussa. Politiikkalinja ja viesti vaihtuivat lennosta.

Kuva kaikkivoipaisuudesta voi olla pienestä kiinni, ja kun sen menettää, voi menettää kaiken.

– Kuten Romaniassa [vuonna 1989], kun Ceaușescu puhui parvekkeella kansalle ja yksi ihminen huusi jotakin. Yhtäkkiä kansa kääntyi hallitsijaa vastaan ja koko järjestelmä lähti kaatumaan.

Kuuntele Vesalan ja Mattlinin keskustelu Huomisen talous -podcastissa:

Voit kuunnella ja seurata Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa.

Mikael Mattlinin kuva: Ulkopoliittinen instituutti

Ohi inflaatiohuipun, taantuma tuloillaan – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2023 on julkaistu

Talousvuosi alkaa miinusmerkkisenä, mutta maailmantalouden taantuman odotetaan jäävän lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Yhdysvalloissa työmarkkinat pitävät pintansa, ja Eurooppa on sopeutunut energiakriisiin odotettua paremmin. Talouskehitys on silti hyvin arvaamaton, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön tammikuun markkinakatsauksessa.

– Yhdysvaltojen, euroalueen ja Kiinan yhtäaikainen jäähtyminen voi tuoda odottamatonta lisävoimaa talouden laskukierteeseen. Kiinan raju koronatilanne voi myös aiheuttaa uusia häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin, mikäli työvoiman korkea sairastavuus vähentää tuotantokykyä.

Vesala muistuttaa, että ilmassa on myös positiivisia riskejä: Kiinan koronapolitiikan täyskäännös lupaa hyvää maailmantaloudelle, Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään ja omavaraisuuteen.

Inflaatiohuippu lienee ohitettu, EKP:llä näytön paikka

Vuoden 2023 merkittävin suhdanneriski liittyy kuitenkin rahapolitiikkaan. Keskuspankit ovat saamassa otteen inflaatiosta, seuraavaksi haetaan täystyrmäystä.

– Inflaatiohuippu on todennäköisesti ohitettu, mutta ongelma ei ole poistunut. Hinnat nousevat yhä liian laajasti ja nopeasti. Euroopan keskuspankki seuraa tarkasti myös sitä, miten sopimuspalkat kehittyvät euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Vesalan mukaan EKP:llä voi olla edessään niin sanottu aikaepäjohdonmukaisuuden ongelma.

– Palkka-inflaatiokierteen torjumiseksi EKP:n saattaa olla nyt optimaalista sitoutua rahapolitiikkaan, joka muuttuu onnistuessaan epäoptimaaliseksi, pääekonomisti selittää. – Mikäli voimakkaat kiritystoimet tepsivät ja inflaatio palaa tavoitetasolle, EKP voisi alkaa elvyttää taloutta. Keskuspankki ei kuitenkaan halua, että markkinat hinnoittelevat rahapolitiikan keventämistä etukäteen, koska markkinakorkojen lasku vaikeuttaisi pyrkimystä torjua akuuttia inflaatio-ongelmaa.

Vesala odottaa EKP:n jatkavan haukkamaista viestintää vuoden alkupuolella. Pääekonomisti arvioi EKP:n nostavan talletuskorkonsa 3,0–3,5 prosentin välimaastoon, jolloin rahamarkkinakorkojen huippu asettuisi hieman yli 3,5 prosenttiin.

Kuluttajat kiristävät vyötä, mutta yritykset haluavat pitää osaavasta työvoimasta kiinni

Talousennusteet piirtävät yhteneväistä kuvaa myös Suomen taloudesta: näköpiirissä on lievä ja suhteellisen lyhytkestoinen taantuma. Epävarmuus on silti suurta, ja myös heikompi kehitys on mahdollista.

– Viime vuonna voimistunut kustannuspaine osuu kuluttajiin osin pitkälläkin viiveellä: monilla sähkösopimusten päivittyminen ja asuntolainojen korontarkistuspäivät ovat vasta edessä. Kotitalouksien säästöpuskurit myös ohenivat viime vuonna, jolloin tarve säästää menoista saattaa jatkossa kasvaa, Vesala kertoo.

Vahva työllisyys on paras vastalääke taantumaan. Työvoimapula on muuttumassa rakenteelliseksi, ja yrityksissä on valmiutta katsoa suhdannekuopan yli: osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, jotta elpymiseen päästään mukaan.

– Yritysten kärsivällisyys voi kuitenkin joutua koetukselle, mikäli kuluttajien vyönkiristys voimistuu, Vesala huomauttaa. – Silläkin on vaikutusta, mistä kotitaloudet säästävät. Jos ihmiset tinkivät ulkomaanmatkoista eivätkä niinkään kotimaisista palveluista, vaikutukset kotimarkkinayrityksiin ovat vähäisemmät.

Riskejä piilee myös asuntomarkkinoissa ja rakentamisen nopeassa jäähtymisessä.

– Rakennusinvestoinnit ovat Suomessa usein merkittävä suhdanneajuri ja nyt niistä on luvassa negatiivista kasvukontribuutiota.


Kuntarahoituksen seuraava markkinakatsaus julkaistaan keskiviikkona 15. helmikuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 10–11 täällä! (linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kuuntele myös Huomisen talous -podcast: Selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä? (linkki)