Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla. Näin toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa.

– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.

Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.

– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.

Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan

Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.

– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.

Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.

– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.

Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.

– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.

Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian käsillä

Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.

– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.

Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.

– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu – kuntatalouden näkymät heikentyneet

Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.

– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.